Ahvenen pohjaonginta ja venepilkintä

Ahvenen venepilkinnästä on moneksi Ahven on varsin oikukas kala. Kansalliskalallamme on keinonsa välttää koukkuun ja pannulle joutuminen sulkemalla suunsa täysin. Toisaalta kalastajan kannalta parhaina päivinä se on yksi viihdyttävin kala kalastaa, sillä silloin kalaa tulee välineestä, väristä ja kalastustavasta riippumatta. Venepilkintä on varsin tehokas kalastusmuoto kesä- ja syysahvenen pyyntiin. Venepilkintäkausi on parhaimmillaan loppukesästä lokakuulle, mutta…

Toutaimen kalastus

Toutaimen kalastus Toutain on suosittu urheilukalastus laji, jota löytää Etelä-Suomen alueilta. Toutain on maamme petomaisin särkikala, sillä se syö paljon kalaa. Laji viihtyy usein koski ja vuolle alueilla, ja ilmoittaa olemassa olostaan loiskauttelemalla jahdatessaan saalistaan. Suosittuja Toutaimen kalastustapoja ovat heittokalastus, vetouistelu, perhokalastus sekä täkyonginta. Katso täältä lisää: Toutaimen kalastus sekä Toutain, ahven ja hauki. Jos…

Ahvenen kovaviehekalastus

Ahvenen kovaviehe­kalastuksesta Ahven on vapaa-ajankalastajien yleisin saaliskala. Niitä saadaan varsinkin ongella, pilkillä ja tämän jutun teemana olevalla uistimella. Ahventa löytää periaatteessa kaikkialta aina pienistä lammista isoihin järviin ja koko Suomen rannikkovesiin. Ahvenen viehekalastus on monelle varttuneemmalle kalastajalle tuttu juttu ajalta ennen kuin jigejä oli edes keksitty. Jigikalastus alkoi yleistyä voimakkaasti vuosituhannen vaihteessa ja sen myötä…

Täsmäkalastus

Täsmäkalastus Varmastikin moderneinta osastoa kalastustekniikoiden maailmassa edustaa täsmäkalastus. Lyhykäisyydessään tässä kalastustekniikassa viehe tarjoillaan tarkasti nähdylle kalalle ja koko kalastustapahtumaa seurataan kaikuluotaimen ruudulta. Alunperin täsmäkalastuksessa kala etsittiin viistoluotaimen avulla, sitten taitavalla ajolla kalastaja peruutti veneen kalan päälle ja lopulta tiputti vieheen kohtisuoraan ylhäältä päin kalan näkökenttään. Tämä tekniikka vaatii treeniä niin luotaimen lukemisen kuin veneenkin ajamisen…

Merilohen-vetouistelu

Merilohen uistelusta  Lohenkalastus on lopulta yksinkertaista puuhaa. Kun kalastat siellä, missä on kalaa, jossain kohtaa päivää onki todennäköisesti taipuu. Tästä päästäänkin lohen elinkaareen. Lohihan syntyy joessa, jossa se viettää seuraavat 3 elinvuottaan. Kolmen vuoden jälkeen se laskee jokea pitkin mereen. Tässä kohtaa lohi on pikkuinen alle puolen kilon pulikka, mutta tähän on tulossa räjähtävä muutos…

Kuhan vetouistelu

Kuhanuistelun lähtökohtia Kuhan uistelu ajoittuu pääosin kesä-syyskuulle. Ajankohdat ovat kuitenkin kovin vesistökohtaisia, sillä esim. joissain vesistöissä kuha kutee jopa kuukautta aiemmin kuin muualla. Tähän vaikuttaa mm. veden lämpötila ja vuorokauden valoisat tunnit. Veden lämpötila on kovin riippuvainen vesistön syvyydestä. Tästä johtuen monilla syvemmillä järvillä kuha hakeutuukin kudulle lahtivesiin selkävesien sijaan. Uistelua kuhan kutualueilla tulisi välttää…

Onginta

Yleistä onginnasta Mato-onginta on lähes kaikille tuttua puuhaa joko omasta lapsuudesta tai aikuisena omien lapsien kanssa. Aktiivisia kalastuksenharrastajia lukuun ottamatta ihmiset aikuisiällä ja ilman jälkikasvua harvemmin tulevat lähteneeksi ongelle. Se on vähän sääli, sillä onginta on terapeuttista puuhaa. Siinä arjen kiireet unohtuvat, kun tuijottelee kohoa ja odottaa sen pompahtavan tai kerrassaan syöksyvän pinnan alle. Onginta…

Ahvenenjigaus

Ahvenen jigikalastuksesta Kansalliskalamme on erinomainen kohde jigikalastukselle. Raitapaitoja voi tavoitella koko avovesikauden ajan, vaikka pääasiallisia sesonkeja onkin kahdesta kolmeen. Ahvenen laajan levinneisyyden takia kalastuspaikkoja löytyy hyvin erityyppisiltä alueilta. Rannikon vesistöt ovat hyvää aluetta. Paikoittain kannat ovat jopa erinomaisia. Samoin sisävesiltä löytyy loistavia kohteita metsälammista isoihin reittivesiin. Parvikalana ahven on mainio jigauskohde. Sopivan parven löytyminen muuttaa…

Ravustus

Ravustuksesta Heinäkuun lopulta lokakuulle jatkuva ravustussesonki tarjoaa upeita syyskesäisiä elämyksiä ja maittavaa naposteltavaa ruokapöytään. Maamme rapukannat ovat eläneet kovia aikoja rapuruton heikentäessä tai tuhotessa rapukantoja. Maahamme pääosin 90-luvulla kotiutetut täplärapukannat ovat nykyisin voimistuneet ja tarjoavat ravustuselämyksiä myös suurilla reittivesillämme. Myös maassamme alkuperäistä jokirapua pyydetään vielä monin paikoin pöytien herkuksi. Yhteensä rapuja pyydetään Suomesta vuosittain yli…

Hauen heittokalastus

Hauen heittokalastus Hauen heittokalastus on yksi eniten suosiotaan kasvattaneista kalastusmuodoista. Haukikannat ovat pääasiallisesti vahvoja ja 2000-luvun alussa yleistynyt suurhaukien vapautustrendi on johtanut siihen, että kookkaita haukia on vesistöissämme nykyisin alueesta riippuen paremmin kuin joitakin vuosia sitten. Kun kalastus on samaan aikaan muuttunut puhtaasta ruokakalan tavoittelusta myös elämysten tavoitteluksi, on hauen arvostus virkistyskalastuksen kohteena kasvanut merkittävästi.…