Ahvenen pohjaonginta ja venepilkintä

Ahvenen venepilkinnästä on moneksi Ahven on varsin oikukas kala. Kansalliskalallamme on keinonsa välttää koukkuun ja pannulle joutuminen sulkemalla suunsa täysin. Toisaalta kalastajan kannalta parhaina päivinä se on yksi viihdyttävin kala kalastaa, sillä silloin kalaa tulee välineestä, väristä ja kalastustavasta riippumatta. Venepilkintä on varsin tehokas kalastusmuoto kesä- ja syysahvenen pyyntiin. Venepilkintäkausi on parhaimmillaan loppukesästä lokakuulle, mutta…

Katiskakalastus

Katiskakalastus Katiskakalastus on pitkän historian omaava kalastusmuoto. Katso ohesta, miten katiskakalastuksen moniosaaja Veikko Hakala (Weke-katiskan kehittäjä ja moninkertainen katiskakalastuksen maailmanmestari) opastaa oikean kaltaisen katiskan valintaan, antaa vinkkejä paikkojen hakemiseen sekä katiskan käsittelyyn.   Vaikka katiskakalastus on joidenkin mielestä laiskan kalastajan puuhaa, on tämä kalastusmuoto nostanut suosiotaan ja on varsin mielenkiintoinen ja kalavarma kalastustapaan perehtymisen jälkeen.…

Ahvenen kovaviehekalastus

Ahvenen kovaviehe­kalastuksesta Ahven on vapaa-ajankalastajien yleisin saaliskala. Niitä saadaan varsinkin ongella, pilkillä ja tämän jutun teemana olevalla uistimella. Ahventa löytää periaatteessa kaikkialta aina pienistä lammista isoihin järviin ja koko Suomen rannikkovesiin. Ahvenen viehekalastus on monelle varttuneemmalle kalastajalle tuttu juttu ajalta ennen kuin jigejä oli edes keksitty. Jigikalastus alkoi yleistyä voimakkaasti vuosituhannen vaihteessa ja sen myötä…

Täsmäkalastus

Täsmäkalastus Varmastikin moderneinta osastoa kalastustekniikoiden maailmassa edustaa täsmäkalastus. Lyhykäisyydessään tässä kalastustekniikassa viehe tarjoillaan tarkasti nähdylle kalalle ja koko kalastustapahtumaa seurataan kaikuluotaimen ruudulta. Alunperin täsmäkalastuksessa kala etsittiin viistoluotaimen avulla, sitten taitavalla ajolla kalastaja peruutti veneen kalan päälle ja lopulta tiputti vieheen kohtisuoraan ylhäältä päin kalan näkökenttään. Tämä tekniikka vaatii treeniä niin luotaimen lukemisen kuin veneenkin ajamisen…

Onginta

Yleistä onginnasta Mato-onginta on lähes kaikille tuttua puuhaa joko omasta lapsuudesta tai aikuisena omien lapsien kanssa. Aktiivisia kalastuksenharrastajia lukuun ottamatta ihmiset aikuisiällä ja ilman jälkikasvua harvemmin tulevat lähteneeksi ongelle. Se on vähän sääli, sillä onginta on terapeuttista puuhaa. Siinä arjen kiireet unohtuvat, kun tuijottelee kohoa ja odottaa sen pompahtavan tai kerrassaan syöksyvän pinnan alle. Onginta…

Meritaimenen kalastus

Meritaimenen kalastus Meritaimen on erittäin haluttu saaliskala jo pelkästään makunsa puolesta. Lohikaloista taimen on usein halutuin saalis, sillä se on hankalin saada siiman päähän. Suositut tavat kalastaa meritaimenta on perhokalastus sekä heittokalastus. Meressä luonnon taimen eli rasvaevällinen taimen on täysin rauhoitettu. Joessa ja purossa taimen on rauhoitettu 1.9 – 30.11. Katso lisää kalastusrajoituksista täältä. Katso…

Järvilohen-vetouistelu

Yleisesti järvilohen uistelusta Järvilohesta on tullut suosittu istutuskala suuremmille järvillemme. Alkuperäinen saimaanlohen kanta on erittäin vaarantunut ja se on ollut jo vuosikymmeniä viljelyn varassa. Saimaanlohen luontaisen kannan huonon tilanteen takia järvilohen kalastuksen osalta on voimassa useampiakin kalastusrajoituksia, jotka uistelijan tulee huomioida. Rasvaevällinen Saimaan järvilohi on harvinaisempi kuin saimaannorppa, joten yhtään rasvaevällistä järvilohta ei pidä ottaa…

Kuhan vetouistelu

Kuhanuistelun lähtökohtia Kuhan uistelu ajoittuu pääosin kesä-syyskuulle. Ajankohdat ovat kuitenkin kovin vesistökohtaisia, sillä esim. joissain vesistöissä kuha kutee jopa kuukautta aiemmin kuin muualla. Tähän vaikuttaa mm. veden lämpötila ja vuorokauden valoisat tunnit. Veden lämpötila on kovin riippuvainen vesistön syvyydestä. Tästä johtuen monilla syvemmillä järvillä kuha hakeutuukin kudulle lahtivesiin selkävesien sijaan. Uistelua kuhan kutualueilla tulisi välttää…

Ravustus

Ravustuksesta Heinäkuun lopulta lokakuulle jatkuva ravustussesonki tarjoaa upeita syyskesäisiä elämyksiä ja maittavaa naposteltavaa ruokapöytään. Maamme rapukannat ovat eläneet kovia aikoja rapuruton heikentäessä tai tuhotessa rapukantoja. Maahamme pääosin 90-luvulla kotiutetut täplärapukannat ovat nykyisin voimistuneet ja tarjoavat ravustuselämyksiä myös suurilla reittivesillämme. Myös maassamme alkuperäistä jokirapua pyydetään vielä monin paikoin pöytien herkuksi. Yhteensä rapuja pyydetään Suomesta vuosittain yli…

Kuhan jigaus

Kuhan jigikalastuksesta Kuha on yksi suurimmat muutokset kokenut kalastuskohde. Vielä 1980-luvulla kuhan kalastaminen tarkoitti lähes täysin vetouistelua. Vetouistelukin keskittyi pääsääntöisesti kesäkuun rauhoitusta seuranneisiin pariin kesäkuukauteen. Erilaiset jigikalastustekniikat ovat muuttaneet kuvion täysin ja kuhaa pyydetään käytännössä läpi koko vuoden. Innokkaimmat jigaavat sulissa virtapaikoissa jopa talvikuukausina. Kuha elää Suomessa levinneisyysalueensa pohjoislaidalla. Käytännössä kuhavesiä on tarjolla suunnilleen napapiirille…