Kalastajan Radio

Kalastuksen luvat ja valvonta ovat kestopuheenaiheita kalastajien keskuudessa. Asiat on hyvä kerrata viimeistään nyt kun avovesikausi on monella aloituspisteessä. Nyt siis katse omiin lupiin, välineisiin ja tiedon ajantasaisuuteen. Kalastajan Radion podcastin toimittaa Anssi Leppänen.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Nykyinen kalastuslaki antaa mahdollisuuden myydä sisävesiltä pyydettyä kalaa pienissä määrin suoraan kuluttajille. Tätä varten ei vielä tarvitse rekisteröityä ammattikalastajaksi. Tarkoitus on varmaankin ollut lainsäätäjällä hyvä. Käytännössä asia ei ole niin suoraviivaista. Kymmenien kilojen päiväsaaliita saatetaan tarjoa ammattikalastajille siinä toivossa, että he myisivät saaliin eteenpäin omanaan tukulle, kaupoille tai ravintoloille. Yhtälö ei ole ongelmaton verotuksen ja elintarvikehygienian kannalta. Kalastajan Radion podcastissa Anssi Leppäsen vieraana on Suomen ammattikalastajien puheenjohtaja Jarno Aaltonen Raumalta. Hän on kohdannut myös ilmiön, jossa kalan pyyntialuekin saattaa kaupanteon myötä muuttua merestä järveksi. Silloin myyntiketjussa on muodostettu valheita usealla tasolla. Onko Suomessa pimeän kalan markkinat?   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kuhan istutukset ovat tunteita herättävä asia kalastajien keskuudessa. Toiset väittävät, että ne näkyvät suoraan kalan koossa niin, että kuhien koko on pienentynyt. Toiset ovat tyytyväisiä siihen, että kuhaa riittää kalastettavaksi. Pääjärvellä Hämeenlinnassa tehtyjen tutkimusten mukaan viisivuotiaat kuhat pienenivät noin kymmenellä senttimetrillä vuodesta 2003 vuoteen 2014. Kalastajan Radio -podcastin toimittaa Anssi Leppänen, vieraina kuhan koon pienenemistä ja istutusten järkevyyttä ovat pohtimassa väitöskirjatutkija Matti Kotakorpi Helsingin yliopistosta ja Anssi Vainikka Itä-Suomen yliopistosta.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalatalouteen liittyvä koulutus tuottaa Suomessa asiantuntijoita meille ja maailmalle. Aiemmin kalastusharrastus näkyi hakijoissa, nykyisin kalatutkimuksen pariin hakeudutaan opintojen aikana puhjenneen mielenkiinnon myötä. Toistaiseksi kiinnostuneita on riittänyt ja maisteriohjelmat ovat pysyneet käynnissä. Muutos voi toki tulla myös toista kautta. Alan opettajakunta ikääntyy lähivuosina ja silloin saatetaan olla uuden edessä. Kalastajan Radiossa Anssi Leppänen käy läpi kalataloudesta kiinnostuneen opiskelijan opintopolkua yliopistossa. Vieraana on Jyväskylän yliopistosta kalabiologian ja kalatalouden professori Juha Karjalainen.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Lahna on tuttu saalis verkkokalastajille, mutta myös onkeen lahna käy oikeassa paikassa. Viimeisessä osassa kalalajeja esittelevästä podcast-sarjastamme tuo parrasvaloihin pohjassa viihtyvän lahnan. Lahna viihtyy rehevässä vesistössä. Mutta edesauttaako se itse veden rehevöitymistä, muun muassa siitä keskustelee Anssi Leppänen Itä-Suomen yliopiston tutkija, kalabiologi Hannu Huuskosen kanssa.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Miten lähellä rantaa saa kalastaa, entä laittaa kiinteitä pyydyksiä? Mitä tarkoittaa haitan aiheuttaminen, josta kalastuslaissa puhutaan? Keskustelu lain kirjaimesta ja sen tulkinnasta on ryöpsähtänyt pinnalle Varsinais-Suomessa. Kirjoittelua alueen lehdissä on asiasta ollut niin uutispalstoilla kuin yleisönosastoillakin. Airisto-Velkuan kalatalousalue teki jopa asiasta yleiskokouksessaan esityksen lakimuutoksen käynnistämiseksi. Päätös sai lisää kierroksia puhemyllyyn. Mitä päätettiin, missä mennään nyt ja millainen palautetulva asiasta on kalatalousalueelle tullut. Anssi Leppänen tapaa podcastissa Airisto-Velkuan kalatalousalueen toiminnanjohtaja Timo Saarisen.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.   Voit lukea aiheesta lisää tästä.

Joskus olosuhteet yllättävät kalastajan ja pyydys katoaa. Kadonneiden pyydysten joukossa on kaikkea rapumerroista kalaverkkoihin. Harmitus tietenkin on verkkonsa kadottaneelle välitön vaikkakin lyhytaikanen seuraus. Kadonneilla, haamuverkoiksi muuttuneilla, pyydyksillä on kuitenkin pidemmällekin kantavia vaikutuksia. Passiivinen pyydys kun jatkaa kalastamista aktiivisena vaikka kukaan ei sen olinpaikkaa tiedäkään. Verkko ei myöskään valikoi saalistaan. Suomen merialueilta on löydetty haamuverkkoja etsiessä jopa puuvillaisia vanhoja verkkoja, jossa on korkkiset kohot. Verkot siis säilyvät vesistössä vuosikymmeniä. Haamuverkoista Anssi Leppäsen kanssa keskustelevat WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki ja Suomen Ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Pekka Kotilainen. Podcastista selviää myös, kumpi asiantuntijavieraista on saanut omakohtaista kokemusta verkkonsa katoamisesta ja kuinka kovasti haamuverkkojen määrät vaihtelevat eri merialueilla.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.   Tutustu haamuverkkoihin tarkemmin Kalastajan TV:n jaksossa: https://youtu.be/R_LcC00IDdQ?si=rBZH9kRBhLn3QD8f

Muikku on tuttu kala sisävesillä, vaikka yhä harvempi sitä nykyisin kalastaa. Sitä on kuitenkin hyvin saatavilla ja se on oivallinen ruokakala. Vaan mihin perustuu se, että välillä muikut tuntuvat häviävän vuosikausiksi jostain tietystä vesistöstä. Anssi Leppäsen kanssa Kalastajan Radiossa muikun maailmaa meidät johdattelee kalastusbiologi, tutkija Hannu Huuskonen Itä-Suomen yliopistosta.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kala iskee herkemmin kiinni uistimeen alueella, jossa kalastetaan vähän. Tämä tuntuma on ehkä monella kalastajalla. Eikä tuntuma ole aivan pelkkää mutuilua, vaan sille on tieteellistäkin näyttöä. Tutkimuskohteena kalojen käyttäytyminen ja oppiminen kalastuspaineen alla on verrattain uusi. Tuore ruotsalaistutkimus esitteli melko suoraviivaisiakin päätelmiä siitä, miten alueen kalastuspaine vaikuttaa kalojen iskemiseen uistimeen. Itä-Suomen yliopiston professori Anssi Vainikka löytää tutkimuksesta asioita, joita ei allekirjoita. Toisaalta hänkin sanoo, että hauet oppivat kalastuspaineen alla ja saaliit vähenevät alueilla, joilla kalastetaan paljon. Anssi Vainikka johdattelee Kalastajan Radion kalojen käyttäytymisen maailmaan, toimittajana on Anssi Leppänen.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Simojoen lohikanta on tällä hetkellä historiallisen heikko. Näin siitä huolimatta, vaikka alueella on paljon tehty parannustöitä jokiuomassa. Nyt yritetään puuttua valumavesiin, jotka on todettu ongelman juurisyyksi. Joen varsien soissa on aikoinaan tehty paljon ojituksia soille. Nyt niistä maksetaan hintaa, kun vesimassat eivät pidäty suohon vaan valuvat kuormittamaan jokea. Tapio Palvelut Oy käynnistää yhteistyökumppaneidensa kanssa monivuotisen projektin asian kohentamiseksi. Tänä vuonna tehdään esiselvityksiä ja laaditaan askelmerkit tuleville vuosille. Tavoitteena on myös luoda malli, jota voidaan monistaa vastaavanlaisiin kohteisiin. Anssi Leppänen keskustelee asiasta ennallistamisasiantuntija Matias Virran kanssa.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Hauki on yksi vesistöjemme tunnetuimmista ja kunnioitetuimmista pedoista. Se on laajalle levinnyt saaliskala, joka tarjoaa jännitystä ja voimakasta vastusta siiman päässä. Anssi Leppänen jatkaa peruskalalajeihin pureutuvaa podcastsarjaa ja tutustuttaa meidät haukeen. Asiantuntijavieraana on yliopistotutkija, kalabiologi Hannu Huuskonen Itä-Suomen yliopistosta. Hän valottaa muun muassa sitä, miten hauki pärjää Suomen vesistöissä ja purkaa hieman haukeen liittyviä uskomuksia. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastusalalta puuttuu Suomesta AMK-tasoinen koulutus tällä hetkellä kokonaan. Iktyonomeja valmistui aikoinaan Turun ammattikorkeakoulusta. Viimeisinä vuosina koulutuksen suosio laski. Kun opiskelijaksi vielä vuosituhannen vaihteessa haki yli sata ihmistä, viimeisissä hauissa oli mukana alle puolet siitä määrästä. Koulutus oli myös suhteellisen kallista per opiskelija. Maa- ja metsätalosministeriö julkaisi 2024 raportin, jossa esitetään huoli alan osaamisesta tulevaisuudessa. Tähän saakka iktyonomikoulutuksen käyneitä on riittänyt, mutta kun koulutuksen lakkauttaumisesta on aikaa, osaaminen uhkaa kadota. Anssi Leppänen ottaa aiheeseen tuntumaa Kalastajan Radiossa. Vieraana koulutuksen haasteita pohtimassa on Turun AMK:n yliopettaja Arto Huhta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Happikato huomataan suomalaisissa järvissä usein vasta keväällä, kun havaitaan kalakuolemat. Happikato on ainakin osittain seurausta ilmaston muuttumisesta. Vaikka jääpeitteinen aika lyhenee, ei se välttämättä riitä helpottamaan tilannetta. Tämän talven pitkä pakkasjaksokin voi olla myrkkyä järviä happitilanteelle, sanoo Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousasiantuntija Kari Saari. Mutta ennen kuin päästämme hänet ääneen, happikadon perusasioihin meidät johdattelee Anssi Leppänen.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kirjolohi on haluttu saalis kalastajille. Laji elää Suomessa vain istutusten kautta ja se on vieraslaji. Mutta voisiko kirjolohi periaatteessa sopeutua niin, että jossain vaiheessa se alkaisi luontaisesti lisääntyä? Kalalajeja esittelevässä sarjassa asiantuntijavieraana tähän tutkimuksellista näkökulmaa tuo kalabiologi Hannu Huuskonen Itä-Suomen yliopistosta. Anssi Leppänen haastattelee.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kuha on viime vuosikymmeninä muodostunut yleiseksi saaliskalaksi suomalaisissa sisävesissä. Se on lähisukulainen ahvenen kanssa, mutta saalistaa täysin eri konstein kuin esimerkiksi näkökykyynsä luottava ahven. Siksi kuha pärjää hyvin sameissa vesissä. Tuttuja kalalajeja esittelevä podcast-sarjamme seuraavassa jaksossa puhutaan kuhasta. Itä-Suomen yliopiston tutkijan, kalabiologi Hannu Huuskosen kanssa keskustelee Anssi Leppänen.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Moni kalastaja muistaa lapsuuden kesät, auringon, mato-ongen, ensimmäisen saaliin, sormeen tarttuneen koukun. Kalastus luo elämyksiä ja muistoja. Niistä, ja siitä miten lapset ja nuoret saadaan innostumaan kalastuksesta harrastuksena puhutaan tänään Kalastajan Radiossa. Anssi Leppäsen vieraana on Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Elina Pusaa. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Ahven on varmasti yksi tutuimmista kalalajeistamme. Se on runsaslukuinen saaliskala ja tarjoaa saalisriemun kesäiselle mato-onkijallekin. Tässä jaksossa Anssi Leppänen tutustuttaa meidät peruskalalajeista kansalliskalaamme ahveneen. Asiantuntijavieraana on yliopistotutkija, kalabiologi Hannu Huuskonen Itä-Suomen yliopistosta. Hän kertoo muun muassa sen, vaikuttaako veden tummuus todellakin ahvenen väritykseen.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kala-alan ammattikoulutuksesta valmistuu osaajia kalastajista kalavesien hoitajiin. Osa ammateista on sellaisia, joissa työllistyminen onnistuu parhaiten yrittäjänä. Osalle taas löytyy palkkatyötä suhteellisen hyvin. Oppilaitosten hyvät työelämäyhteydet ohjaavat opiskelijat sellaisten työnantajien luokse, joilla on tarvetta työvoimalle. Anssi Leppänen tarttuu nettikeskustelun avulla siihen, millainen mielikuva alan työmahdollisuuksista ihmisillä on. Kalastajan Radion podcastissa koulutuksesta ja siitä miten sillä työllistyy, ovat kertomassa myös lehtorit Niklas Lankisch ja Arto Immonen koulutuskeskus Salpauksesta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalalajeja esittelevässä Kalastajan Radion sarjassa puhutaan tänään siiasta. Kala tuntuu olevan niin mestarillinen muokkamaan elämäänsä ympäristön mukaan, että kansansuussa puhutaan siitä monella etuliitteellä höystettynä. Kaikki ovat kuitenkin samaa lajia biologisesti katsottuna. Anssi Leppäsen haastateltava tutkija, kalabiologi Hannu Huuskonen Itä-Suomen yliopistosta kertoo muun muassa, että siian eriytyminen useaksi eri lajiksi on mahdollista, mutta henkeään ei kannata pidätellä. Sen verran pitkästä prosessista on kyse. Tutustu siikaan tarkemmin myös täältä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Tästä alkaa Kalastajan Radion uusi podcast-sarja, jossa Anssi Leppänen tutustuttaa meidät peruskalalajeihin. Made on monen verkkokalastajan talvinen herkku. Se on ainoa makeissa vesissämme viihtyvä turskan sukulainen. Sarjan ensimmäisessä jaksossa tutustutaan syvänteissä viihtyvään helposti tunnistettavaan kalaan. Vaan maistuuko kesäinen made huonommalle kuin talvinen? Tähän uskomukseen oman vastauksensa antaa jaksossa Itä-Suomen yliopiston tutkija, kalabiologi Hannu Huuskonen. Toimittajana Anssi Leppänen. Kiinnostaako mateen pilkintä? Lue kahden madepilkintäekspertin merellä kalastavan Jari Jokisen ja järvillä madetta kalastavan Hannu Vesarannan vinkkejä madenpilkintään tästä. Kiinnostaako mateen katiskakalastus? Katso Weke-katiskan isännän Veikko Hakalan vinkit tästä.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

NYT ON JOTAIN IHAN UUTTA! Ihan ensimmäinen Kalastajan Biisi laatuaan – Ison ahvenen jäljillä, joka kertoo maalaillen upean haavekuvan yli 50-senttisen ahvenen jallittamisesta. Kalasta, jonka harva on onnistunut saamaan, mutta samalla raitapaidan josta varmasti jokainen pilkkijä haaveilee. Oletko koskaan miettinyt, miksi suomalaista kalastusaiheista musiikkia on niin vähän? Teemahan sinällään koskettaa kolmasosaa kansasta, joten luulisi sen inspiroivan myös biisin tekoon. Joka tapauksessa yksittäisiä biisejä lukuunottamatta, rehellisesti sanottuna kalastusmusiikkia on niin vähän, ettei sellaista genreä ole olemassakaan. Kalastajan Kanavalla päätimme hieman leikitellä ajatuksella ja tehdä tähän muutosta. Kehittää jotain uutta, ja samalla jakaa hyvää mieltä. Meillä ei ole mahdollisuutta palkata orkesteria tai ammattisäveltäjiä, mutta se mitä meillä on, on rakkaus musiikkiin, visio ja intohimoa. Siksi olemme valjastaneet avuksemme modernin teknologian: tekoälyn. Se on keino, jolla voimme tarjota teille kalastusaiheista musiikkia juuri sellaisena kuin te haluatte. Arvostaisimme valtavasti, jos kertoisit mitä mieltä sinä olet? Onko tämä hitti vai huti? Rautaa vai roskaa? Kannattaako tätä kokeilua jatkaa? Kerro alle mielipiteesi ja jaa tietty kaverereillesi! Sanat: Jää huokaa, Saimaa nukkuu Unelma ui jossain syvällä Päivästä toiseen sama tie Kaira laulaa, sydän lyö Kilon haave pinnan alla elää Raitapaita, siitä unelmoin Huippupaikka ei vielä riitä Kaikki riippuu hetkestä Aika, hiljaisuus ja maltti Ratkaisee, ei kiirettä Ei hosuta, ei huudeta Jäällä ollaan varjoina Iso kala kuuntelee Ja väistää ennemmin ääntä kuin nälkää Syvän ja valon rajalla Hiljaa, rauhassa, odotan Kun hetki osuu kohdalle Neljä metriä pohjasta Ei pikavoittoja, ei oikoteitä Vain kärsivällinen voittaa Rauhallinen uitto, harvat tärpit Annan pilkin puhua Välillä ylemmäs, välillä alemmas Kala näkee kirkkaassa kaukaa Kevennetty tasuri, luomuväri Vatsakoukku iso ja terävä Kasin reikä, tilaa unelmalle Jos sen saa, pitää mahtua Hämärä päivä, lumisade Silloin herää Saimaan jade Luotain zoomissa, katse tarkkana Iso ei tule heti ruutuun, tiedän sen Kutosen ja kympin vedessä Hiljaa jään päällä, sydän tulessa Kun varjo nousee syvyydestä Ei turhaa liikettä, ei ääntä Tässä lajissa aika maksaa Ja maltti korkoa kasvaa Hauet vaanii samoilla rei’illä Niitä ei voi välttää, ne kuuluu peliin Nopea kela, useampi vapa Hetki ei odota ketään Sohjo pois ja katse reikään Keskityn unelmaa kohti Yksi liike liikaa – se katoaa Yksi oikea – historiaa kirjoittaa Painava tärppi, tunnen sen Viisikymppiä puhdasta voimaa Raitapaita jäälle nousee Kalakaveri juhlii ja huutaa Hetki lämmittää keskellä talvea Tätä varten tänne tuun Ruokakalat kaikille Legenda ui vain harvoille Saimaa muistaa Kellä kärsivällisyys riittää     Kappale on luotu tekoälyä hyödyntämällä.

Heinävedellä sijaitsevan Palokin voimalaitoksen omistajat ja valtio ovat jatkaneet keskusteluja, vaan keskustelut ovat olleet pimennossa. Saimaan järvilohen ja -taimenen kantojen osalta tärkeänä pidettyjen alueiden saamista kalojen lisääntymiskäyttöön yritetään jälleen ratkaista. Samaan aikaan järvilohen kantaa pidetään yllä viljelyn avulla. Yhtälö ei ole helppo ja varmoja ratkaisuja ei ole kenelläkään. Toimittaja Anssi Leppänen pureutuu aiheeseen Kalastajan Radion podcastissa. Lue myös Palokin tilannetta taustoittava artikkeli: Missä mennään Palokin osalta?   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Tänä talvena on moni talvikalastaja katsellut kaihoisasti järvelle. Jääpeitettä ei ainakaan isompiin järviin ole muodostunut. Miten ilmastonmuutoksen ja vesien lämpötilavaihtelujen kanssa pärjäävät kalat? Sitä pohditaan Kalastajan Radion podcastissa. Anssi Leppäsen vieraana on työkseen vesistöjä ja niiden lajeja tutkiva professori Raine Kortet Itä-Suomen yliopistosta. Podcastissa selviää myös mihin sitä jääkantta oikeastaan tarvitaan vesistöissä vai tarvitaanko ensinkään. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Etenkin alkuruokapöydät notkuvat joulun aikaan kalaherkkuja. Moni kalastaja käyttää omia syksyn saaliitaan joulun kalaisiin ruokalajeihin. Myös kalakauppa käy kiivaimmillaan joulun aikaan. Jouluisiin kalaperinteisiin, historiaan, muistoihin ja vähän nykyaikaankin tutustuu Kalastajan Radion podcastissa Anssi Leppänen.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vaelluskalakantojen palauttaminen vesivoiman tuottamiseen valjastettuihin jokiin voi tuntua ikuisuusprojektilta. Rahaakin palaa miljoonia ajan mittaan. Voimalaitosyhtiöllä on toki velvoiteistutuksensa, mutta se pelkästään ei palauta luonnollisia kantoja. Tarvitaan paljon muutakin työtä. Ratkaisut syntyvät usein kokeilun ja kokemusten kautta. Iijoella on kaikkiaan viisi voimalaitosta. Niistä yhteen on tehty alasvaelluksen mahdollistava reitti. Lohien ja taimenten nouseminen takaisin sen sijaan on täysin ihmisavun varassa, vaikka kehitystyötä on tehty jo vuosikymmeniä. Muihin neljään voimalaitokseenkin olisi kehitettävä omat ratkaisunsa. Kalastajan Radiossa puhutaan tänään siitä miten hitaita prosessit vaelluskalakannan palauttamiseksi ovat ja mitä projektipäällikkö Mirko Laakkonen kokee työssään saavansa aikaiseksi. Toimittajana Anssi Leppänen. Lue myös aiheeseen liityvä uutinen: Vaelluskalojen palauttamisessa Iijokeen haasteita. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastonhoitomaksu on kalastajan perusmaksu, joka on Suomessa ollut voimassa vuodesta 2016. Maksu koskee tällä hetkellä 18-69 vuotiaita. 47 euron vuosimaksu on monen mielestä yksi kalastuksen halvimmista kustannuksista. Joidenkin mielestä summa tuntuu kuitenkin liian korkealta ja maksamista vältellään. Paljonko vapaamatkustajia on, sitä on ehkä mahdoton sanoa. Kalastonhoitomaksuun ja siitä käytävään keskusteluun Kalastajan Radiossa pureutuu Anssi Leppänen Metsähallituksen viestintäpäällikkö Aku Ahlholmin kanssa. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Meritaimenen kanta on kohentunut vuosikymmenten mittaan. Kalojen keskikoko on samaan aikaan kuitenkin pienentynyt, arvioi meritaimenta jo 80-luvulta kalastanut Markku Tiusanen. Kalastajien määrä ei samaan aikaan ole välttämättä lisääntynyt mutta uistelusta ja verkoista on siirrytty heittokalastukseen. Vieläkö itsekalastetun meritaimenen onnistuu saamaan joulupöytään ja mistä? Markku Tiusanen on Anssi Leppäsen vieraana Kalastajan Radiossa. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Järvien ja meren jäätyminen kutsuu talvikalastajia pilkille, täkypyyntiin ja myös verkoille. Ohuilla jäillä liikkumiseen sisältyy aina vaaran paikkoja. Naskalit useimmilla jäällä liikkujilla on jo mukanaan. Kaksin on aina turvallisempaa jäällä, kun muistaa tietyt seikat. Myös pukeutumisella on väliä. Pelastus- ja paukkuliivit eivät kuulu jäälle, sillä sen sijaan ne saattavat vaikeuttaa jopa jäistä nousemista. Talvikalastuksen jääturvallisuudesta toimittaja Anssi Leppäsen kanssa keskustelemassa ovat Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen ja talviverkoilla kalastava Jari Lind. Podcastissa myös vinkit jäistä pelastautumisen harjoitteluun. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Pärjääkö yhdellä vieheellä? Siis sillä sinisellä lusikalla, jolla ”aina on tullut kalaa”. Tai tarvitaanko muka monta kelaa ja vapaa, kun vain yhtä kerrallaan voi käyttää. Eri kalalajien kalastus erilaisilla vieheillä ja eri tilanteissa on valtavan paljon muutakin kuin peruslusikan heittämistä kaislikonreunassa ja siksi sekä vieheitä että kela-vapasettejä tarvitaan useita. Tässä podcastissa kuulet pintaraapaisun tilanteista, joissa erilaisia vieheitä ja välineitä tarvitaan. Ja löytyypä jutusta muutama sellainen yksityiskohta, jonka yli 40 vuotta kalastanut toimittajakin on vasta oppinut. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kanootti ja kajakki ovat soutuvenettä kevyempiä ja helpommin liikuteltavia ratkaisuja pienvesillä kalastamiseen. Kalastuskajakit ovat saavuttaneet vankan jalansijan vesillämme. Jos tarkoituksena on kalastaa kahden hengen voimin samalta alustalta tai yhdistää vesillä liikkumista myös retkeilyyn, intiaanikanootiksikin kutsutta avokanootti tarjoaa tähän varteen otettavan vaihtoehdon. Pitkään avokanootista kalastanut toimittaja Jari Rannisto kertoo omia kokemuksiaan ja vinkkejä kanootin kanssa kalavesille mieliville. Kalastajan Radiota mahdollistaa maa- ja metsatalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat

Vetouistelun Suomen mestaruuden voittaneen venekunnan Jari Hurskainen toimittaja Jari Ranniston haastattelussa. Tuore mestari kertoo heidän voiton reseptinsä niin vetovauhdin kuin uistelupaikkojen suhteen. Samalla hän antaa hyviä vinkkejä erityisesti kuhan uistelusta kiinnostuneille kalastajille. Näillä vinkeillä mökkiuistelijakin saa kuhan paljon todennäköisemmin siimansa päähän.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kannattaako kalapäiväkirjaa pitää? Ja jos siihen ryhtyy, pitääkö sitä opiksi vai huviksi. Toukokuussa 2025 toimittajamme Niko Satto sai 5000. kalapäiväkirjaan merkitsemänsä hauen. Kala tuli vastaavalla setillä kuin hänen ensimmäinen kalapäiväkirjaan merkitsemänsä kala melkein 38 vuotta aiemmin, 12.6.1987. Aivan ensimmäisen hauen Niko tosin sai jo syyskuussa 1982, mutta uran alkupuolelta kourallinen kaloja tilastoista puuttuu. Nikon päiväkirjassa on kaikkiaan yli 10 000 omaa kalaa ja satojen kalakavereiden saamien suurten kalojen tiedot. Säätilaa Niko ei kuitenkaan merkitse eli kalapäiväkirja ei ole hänelle oppimisväline vaan muistin tuki ja tilastonikkaroinnista kiinnostuneelle tietovarasto, josta voi seurailla vaikkapa oman kalastushistoriansa kehitystä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

”Matkustaja-alus Estonia on uponnut”, kertoi uutislähetys aamulla 28.4.1994. Niko, Petri ja Petteri lähtivät silti suunnitelman mukaisesti uistelemaan. Oliko järkeä vai ei? Kun aivot kehittyvät, viimeisenä kypsyy etuaivolohko. Etuaivolohkon kehittymättömyys vaikuttaa muun muassa impulsiivisuuteen, asioiden ennakointiin ja suunnitteluun. Varsinkin nuoret miehet ovat juuri tästä syystä tunnettuja riskinottajia. Tässä podcastissa toimittajamme Niko Satto ja yli 30-vuotisen yhteisen kalastustaipaleen hänen kanssaan tehnyt Petri Varis muistelevat typerimpiä ottamiaan riskejä kalastusuransa varrelta.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Aprillipäivä on käsillä ja pääsiäinenkin tuloillaan. Niiden kunniaksi toimittajamme Nipa muisteli omien kalareissujensa mämmikourailuja eli tunarointeja ja hölmöilyjä. Vastaavasti aprillijuksaamisen hengessä Nipa muisteli erikoisimpia, kalavaleilta kuulostavia, tositapahtumia vuosien varrelta. Parissakin kohdassa hän puhuu ihan aidosti palturia. Kuuntele tarina ja käy kurkkaamassa kuvat Kalastajan Kanavan Instagramista. Missä kohdissa toimittajalta menivät mämmit ja pashat sekaisin? Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Syötin käyttäminen pilkinnässä antaa ajoittain selkeästi lisää saalista. Osa pilkkitekniikoista perustuu hyvin pitkälle syötin kalastavuuteen. Toisissa syötti antaa hieman lisätehoa. Harvoin sen käytöstä on kuitenkaan haittaa. Sopivia syöttejä on moneen lähtöön. Kuuntele uusi podcast, jossa toimittaja Jari Rannisto haastattelee pilkkisyöteistä pitkän linjan kilpakalastajaa ja kalastusvälinekauppiasta Tom Sirviötä. Lue myös Jari Ranniston juttu pilkkisyöteistä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Lohikalojen lahkon ja lohien heimon nimikkolaji on lohi (Salmo salar). Se on Suomen alkuperäislajistoon kuuluva kala, joka on aikamoisissa vaikeuksissa. Kirjolohi taas on Suomessa lisääntymätön vieraslaji, jota istutetaan vapaa-ajankalastajien pyydettäväksi ja viljellään ruoaksi. Lohtakin viljellään, mutta enimmäkseen Norjassa. Osaathan tunnistaa kirjolohen uhanalaisesta lohesta? Monet ammattitoimittajatkin puhuvat kirjolohesta lohena. Vaikka kirjolohikin kuuluu lohikalojen lahkoon ja lohien heimoon, se kuuluu kokonaan eri sukuun, tyynenmerenlohiin. Vain Salmo salar -lajin lohesta pitäisi puhua lohena ja kirjolohesta kirjolohena. Kirjolohen lyhennelmä ja lempinimi on kirre, eikä lohi. Ja kaupan tiskiltä kannattaisi ennemmin ostaa kotimaista kirjolohta kuin viljeltyä Norjan lohta. Kuuntele miksi. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Liveluotainten käyttö on kuin sähköautoilu. Melkein jokaisella on siitä mielipide, riippumatta siitä, onko sellaista koskaan kokeillut. Jopa elektronisille härpäkkeille allerginen, umpikelaamisen, mustavalkoisten Suomi-filmien ja iskelmämusiikin nimiin vannova Kalastajan Radion toimittaja saattaa kuitenkin odottamatta hurahtaa kalastamaan ”telkkareilla” ja vieläpä myöntää argumentoineensa liveluotainten välttelyn perusteet monelta osin aivan metsikköön. Niko Satto ja Petri Varis eivät tässä podcastissa jaa vinkkejä liveluotaamiseen tekniikkaan vaan pohtivat luotaamista ja luotaamattomuutta lähinnä ”kulttuuriantropologisesta” näkökulmasta.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Itämeren lohikannat ovat taantuneet viimevuosina. Suomalaisia kehitys on koskettanut erityisesti Tornionjoen ja Simojoen kalastuksen kautta. Myös merialueilla lohenkalastukseen on tullut lisää rajoituksia. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi avaa toimittaja Jari Ranniston haastattelussa syitä ja taustoja lohien vähenemiselle ja Itämeren lohen tulevaisuuden näkymiä. Kuuntele myös Luonnovarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaron haastattelu Atlantin lohen tilasta.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Lohikannat ovat taantuneet Atlantiin laskevissa joissa jo useiden vuosien ajan. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro avaa toimittaja Jari Ranniston haastattelussa syitä lohikantojen alamäen taustoja ja kertoo muun muassa, mitä kyttyrälohen ja lohen kaupallisen kassiviljelyn vaikutuksista tiedetään. Kuuntele myös Itämeren lohen tilaa koskeva tutkijahaastattelu https://www.kalastajankanava.fi/podcast/itameren-lohen-tila-haastattelussa-erikoistutkija-romakkaniemi/   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.      

Paperikirja elää vahvaa murrosta. Ensin tulivat digitaaliset alustat, sitten äänikirjat. Kalastuskirjallisuutta ei niinkään äänikirja uhkaa, mutta liikkuva kuva ja säännöllisesti päivittyvät internetsivut, kuten kalastajankanava.fi, kylläkin. Jo viidessä vuodessa tapahtuu paljon, kymmenessä sitäkin enemmän ja 2000-luvun alkupuolen kirjat ovat jo nostalgiapläjäyksiä. Turun Kirjamessujen kalastuskirjatarjonta oli heppoista, mutta kokosimme tähän sekä messuilta että sen ulkopuolelta ajankohtaisen kalastuskirjatarjonnan sekä tarinaa siitä, mikä haastaa kalastuskirjoja nyt ja tulevaisuudessa. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

“Voi ¤%&/# teijän turkulaisten touhuja”, sanoi poromies-Paavo, kun näki meidän kalastavan ihan tosissamme haukea Lapissa. Mutta kun vaihtoehtona on alamittainen harri tai tammukka, jo 70-senttinen jokihauki laittaa aivan eri tavalla hanttiin. Puhumattakaan sitten, kun virtavedestä pääsee kampeamaan metrikalaa. Erilaiset maisemat ja erilaiset – toisen väriset ja väkivahvat – kalat saivat meidät jo Tuomaksen kanssa sopimaan ensi vuoden haukikeikan ajankohdan. Tässä jaksossa Niko Satto yhdessä Tuomas Peltosen pureutuvat hauenkalastukseen Lapissa sekä kertovat omasta syksyisestä kalareissustaan. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Luonnonvarakeskuksen asiantuntija ja armoitettu suurharrien pyytäjä Ari Savikko on tehnyt korkean hatunnoston arvoisen urakan perustamalla Suomen Kalakirjaston Muonioon. Tämä jopa maailman mittakaavassa ainutlaatuinen kirjasto toimii tarvittaessa tietolähteenä myös tutkijoille, opiskelijoille ja harrastajille. Kalakirjasto on tällä hetkellä auki vain sopimuksen mukaan, mutta kannattaa ottaa yhteyttä, jos Muonion suunnalla liikkuu. Sen verran vaikuttava kokemus Suomen Kalakirjasto on! Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Seppo Suuronen teki pitkän uran Erä-lehden päätoimittajana. Monessa mukana ollut innokas kalastaja pääsi aitiopaikalta seuraamaan kalastuksen ja kalastusvälineiden muutosta. Miltä kalastus näyttää tulevaisuudessa ja mitä uhkakuvia harrastukseemme liittyy? Toimittaja Jari Rannisto haastattelee Suurosta. Seppo paljastaa myös salaisen ahvenreseptinsä kuulijoiden iloksi.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kaudelle 2024 uistelijoita koskevat rajoitukset ovat viimein varmistuneet. Määräykset venyivät viime metreille. Toimittaja Jari Rannisto pohtii podcastissa määräyksiä, luonnonlohen huonoa tilannetta ja minkä pitäisi muuttua, jotta tulevaisuus olisi parempi. Lue tarkemmin lohenkalastuksen rajoituksista vuodelle 2024.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Takatalvi ei ole monenkaan kalastuksenharrastajan mieleen. Kalojen mieli voi muuttua, mutta niin muuttuu myös kalastajan. Vaikka voisi, ei ehkä tee mieli lähteä vesille, kun sataa lunta tai kylmä pohjoistuuli puree ihoa. Takatalvi voi myös olla turvallisuusriski venettä kuljetettaessa, rampilla tai kun pitää pukea paljon vaatetta päälle ja liikkeet muuttuvat kömpelöiksi. Tuleeko sinulle mieleen asioita, joita emme osanneet ottaa podcastissa edes huomioon? Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kuuntele tarina siitä, miten kalastus voi viedä – niin hyvässä kuin pahassa. Antsulla lähtee kymppihauen metsästys hieman käsistä. Ota hyvä asento ja nauti reilun tunnin mittainen radiohupailu. Tätä parodiaa ei pidä ottaa liian vakavasti. Jutun on alunperin kirjoittanut toimittaja Niko Satto ystävineen Feelishing-blogiin vuosia sitten ja Antsun projekti 10-hauki on yksi tarinoista, joka on jäänyt mieleen aiheuttaen hymähtelyä jälkikäteenkin. Nyt tarina on puhuttu Nikon, Petri Variksen, Mikko Vähätalon ja Mika Nummiston toimesta reilun tunnin mittaiseksi kuunnelmaksi. Kuuntele jakso tästä (avaa Spotifyn) Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Avovesikausi on vähitellen alkamaisillaan. Toimittaja Jari Rannisto on koonnut muistilistan kalastajille, mitä kaikkea on syytä tietää ja huomioida ennen kalaan menoa niin vesistön, veneen laskemisen kuin lupien ja rajoitusten näkökulmasta. Kuuntele Jarin tarinat ja vinkit – säästyt vähemmällä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

1980- ja -90-lukujen taitteessa Saaristomerelle istutettiin runsaasti meritaimenia. Sen seurauksena myös vetouistelun harrastajia oli paljon. Osakaskunnat vaihtoivat istukkaat siikaan ja sekä taimenten että uistelijoiden määrät romahtivat. 2000-luvulla on ymmärretty, ettei kannettu vesi kaivossa pysy ja istutusten sijaan meritaimentyö on keskittynyt purokunnostuksiin. Haastattelimme puroaktiivi Sami Raittolaa 1,5 vuotta sitten, samalla kun katselimme meidän aikamme ensimmäisiä kutevia taimenia Kuninkojan kunnostetussa kaupunkipurossa. Tässä Kalastajan Radion jaksossa Sami kertoo lupaavista uutisista muilla varsinaissuomalaisilla puroilla sekä tietysti Kuninkojan taimenten tämänhetkiset kuulumiset. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Suomessa pilkitään suomalaisilla pilkeillä! Sen voi todeta kun katsoo Kalastajan Kanavan talvikalastuskyselyyn osallistuneiden 1 013 suomalaisen luottopilkkien listaa. Pystypilkki on yhä suosituin pilkkimalli, ja yksittäisistä pilkeistä Puustjärven Hopeasiipi vei ykköstilan selvällä kaulalla. Nuorten aikuisten ryhmässä tasapainopilkki on kuitenkin pystypilkkiä suositumpi. Viidennelle sijalle ja samalla tasurien kärkeen kapusi savonlinnalainen Kaweri. Tässä podcastissa kuulet Puustjärven Vieheen, Kaweri-Vieheen ja Rapala VMC:n edustajien ajatuksia eri pilkkimalleista ja niiden tulevaisuudesta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Järvilohen sukupuutto on lähempänä kuin koskaan. Palokin koskien vapauttaminen on otettu yhdeksi mahdolliseksi kohteeksi, jossa järvilohen luonnonkierto voitaisiin saada toteutumaan. Asiantuntijoilla ei ole projektista järvilohen näkökulmasta yksimielisyyttä. Kuuntele podcast, jossa toimittaja ja innokas vetouistelija Jari Rannisto lyö oman lusikkansa sakeaan soppaan. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Jokaisella kalastuksenharrastajalla on jonkinlaisia kalastukseen liittyviä toiveita, haaveita tai unelmia. Yksi haluaa tuoretta kalaa pöytään, kun joku toinen taas haluaa tavoittaa mahdollisimman monta erilaista lajia. Useimmat unelmoivat kuitenkin isoista kaloista – kotimaisista tai ulkomaisista. Tässä podcastissa Niko Satto käy läpi eri näkökulmista unelmasaaliita ja niiden tavoittelua. Paras unelmasaalis on kuitenkin se, joka saaminen on vielä edessä! Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kaikuluotain, perinteinen tai live, on mukana jäällä. Näppäintekniikka on jo hallussa, mutta miten kalastat sen kanssa? Liikkuuko kala vai Sinä? Kalastatko odottavalla vai aktiivisella taktiikalla tai kenties keskityt tiukasti rajattuun alueeseen? Entä jos kaveri on mukana jäällä, miten saadaan kalastukseen tehoa yhteistyöllä. Näitä tilanteita sekä syntyjä syviä, pohditaan kaikuluotain taktiikoihin keskittyvässä jaksossamme. Näkemyksiään ja kokemuksiaan jakaa Kimmo ”Mokki” Mänttäri Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kirjolohi on pilkkisiiman päässä varsin tukeva vastus. Parhaimmillaan kirjolohi on myös hyvä ruokakala – joskin laatupoikkeamat ovat rajuja eri istutuskohteissa – ja sitä voi huoletta ottaa luvan salliman määrän aiheuttamatta haittaa kalakannalle. Hyppää autoon Niko Saton ja Petri Variksen kyytiin, kun he ensimmäistä kertaa luotainten ja etukäteisvinkkien kanssa lähtevät kirjolohijärvelle. Saalistakin saadaan, vaikka varmasti petrattavaakin jäi. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kun mittari näyttää kymmeniä pakkasasteita, kalastus alkaa yleensä muuttua kärsimykseksi. Talvi onkin erinomaista aikaa huoltaa välineet tulevaa kautta varten. Kun kalastuskausi on kuumimmillaan, silloin harvoin riittää aikaa vaihdella koukkuja tai hitsailla jigejä. Mutta kun television ääreen istuessa ottaa syliinsä yhden vieherasian ja käy koukut läpi, huolto tulee tehtyä melkein itsekseen ja uusi kalastuskausi starttaa entistä valmiimpana. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastuslaki on muuttunut vuodelle 2024. Vapaa-ajankalastajille on ilmoitusvelvollisuus koskien uhanalaisia kaloja sekä vieraslajeja. Omakala-sovellus tarjoaa helpon tavan hoitaa velvollisuus. Lain perusteena on tutkijoiden ja päättäjien tarve saada mahdollisimman hyvä kuva näiden kalojen tilasta ja kantojen kehityksestä. Ilmoitusvelvollisuus tarkentuu keväällä 2024 Valtioneuvoston asetuksella. Omakala tarjoaa käyttäjälle muutakin kuin ilmoituskanavan. Kuuntele Jari Ranniston podcast, jossa perehdytään asiaan tarkemmin. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Hissipilkintä on tekniikka, joka soveltuu sekä kalojen etsintään välivedestä että erityisesti ahvenen aktivointiin. Pilkkijältä tekniikka vaatii aktiivisuutta, mutta kalustopuolella pärjää samoilla välineillä kuin muulloinkin. Ahvenen hissipilkinnässä tehokkain viehe on yleensä tasapainopilkki ja saaliskalat keskimääräistä karkeampia. Siian kohdalla kohteena ovat kalaa syövät isompikokoiset yksilöt. Jari Rannisto kertoo tuoreimmassa podcastissa kokemuksiaan hissipilkinnästä ja siihen sopivista välineistä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Jääkalastuksen suosio kasvaa! Periteinen pilkkiminen on kehittynyt ja monipuolistunut viimeisen vuosikymmenen aikana nopeasti, eikä kaikkia jääkalastuksen muotoja enää välttämättä tunnista pilkkimiseksi. Välineet ovat kehittyneet isoin harppauksin ja käyttömukavuus sekä -mahdollisuudet lisääntyneet. Tässä Kalastajan Radion jaksossa tarkastelemme millaisia kalastajia jäällä liikkuu ja miten he kalastavat. Kalastajaryhmiä tarkastellaan käytettävien välineiden kautta – millaisia välineitä he käyttävät ja miten ne ovat kehittyneet. Tämän Kalastajan Radion jakson toimittajana meillä on vieraileva tähti Kimmo ”Mokki” Mänttäri, joka on ollut kalastuksessa mukana liki koko elämänsä. Harrastuksen ohella, Kimmo on vaikuttanut viimeisen neljännesvuosisadan mm. Rapalalla monissa eri tehtävissä – myynnistä, koulutukseen, tuotekehitykseen ja -testaukseen. Kerrassaan mukava mies ja monipuolinen kalastaja – eikä yhtään hassumpi tarinankertojakaan. 😊 Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Siika on vesistöihimme eniten istutettu kalalaji. Istutuksia tehdään rannikkoalueilta pikkujärville asti. Siikalajeja erotellaan useampiakin, vaikka lajittelu jakaakin mielipiteitä. Vapakalastajalle siika on pienisuisena ja ajoittain ravintonsa puolesta hyvinkin valikoivana haasteellinen vastapeluri. Parvikalana se on kuitenkin siitä kiitollinen, että yleensä toimivan metodin ja vieheen löytyminen tarkoittaa yleensä useamman kalan saalista. Siika nauttii ruokakalana suurta arvostusta aivan aiheestakin. Siian pyynti ei myöskään pääsääntöisesti kohdistu uhanalaisiin kantoihin. Kuuntele Jari Ranniston podcast ja tutustu paremmin tähän herkulliseen mutta oikukkaaseen vastapeluriin ja sen kalastukseen.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Suurkalojen pyynti on kalastuksen kuninkuusluokka, ja kukapa ei isoa kalaa haluaisi saada. Mutta tässä, jos missä pätee sanonta nallekarkkien jakautumisesta, tasan eivät mene myöskään isot kalat. Suuria kaloja voisi kalastuksen näkökulmasta ajatella omina lajeinaan. Suurhauenkalastaja ei tavoittele normaalin kokoisia haukia, ja toisaalta hauenkalastaja saa suurhaukia saaliikseen vain sattumalta. Jaksossa pohditaan, mitä tehdä toisin, jos kalastuksen kuninkuusluokkaan siirtyminen kiinnostaa, ja toisaalta, minkälaisia vastuita kertynyt tieto ja taito tuo mukanaan. Voit kuunnella podcastiä myös Spotifystä! Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vanha hokema sanoo, että vanhuus ei tule yksin. Ei niin, sen myötä tulee monenlaista kremppaa, jotka tuovat muun muassa kalastusharrastamiseen lisää haastetta. Näkö heikkenee, lihaksisto jäykistyy, pissattaakin tämän tästä. Kuuntele 48-vuotiaan toimittajan omaelämäkerrallinen ruikutus ja jos kuulut samaan sukupolveen, voivottele rohkeasti mukana. Ja jos olet nuorempi ja ajattelet, ettei tämä koske aikanaan sinua niin, heh heh! Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kuolleen täkykalan käyttö jigauksessa on tehokas tapa erityisesti kylmässä vedessä kalastettaessa. Keski-Euroopassa se on suosittu tapa erityisesti talvikaudella kuhan tavoittelussa. Sopivilla välineillä täkyä voidaan uittaa myös niin hauelle kuin ahvenellekin. Kuolleen täkykalan käyttö on hieman hitaampaa ja työläämpää kuin jigin käyttö, mutta haastavissa oloissa usein erittäin tehokasta. Toimittaja Jari Rannisto perehdyttää lajin saloihin ja kertoo omia kokemuksiaan aiheen ympäriltä vuosien saatosta. Katso myös miten saat täkyn viritettyä jigipäähän: https://youtu.be/Hat1523H4lw Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Jigaustekniikoita on maailmalla runsaasti. Kalastustoimittaja Jari Rannisto kertoo, mistä tekniikat ovat lähtöisin ja mitä reittiä ne tulevat Suomeen. Myös lainsäädäntö vaikuttaa myös jigaukseen. Osa muutoksista tapahtuu varsin nopeasti. Mitä tämä tarkoittaa jigikalastuksen osalta? Mitkä ovat parin tulevan kauden trendit ja uudet tekniikat? Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Jos harrastat jigikalastusta, oletko kokeillut pysty- eli vertikaalijigausta? Se on mielenkiintoista ja parhaimmillaan heittojigausta tehokkaampaa. Lajiin on suhteellisen helppo tutustua, sillä siihen tarvitaan vain painavampia päitä ja haarukkapyrstöisiä kalajigejä. Kokeilla voi heittojigivälineilläkin, vaikkakin pidemmän päälle tarvitaan heittovapaa jäykempi vapa. Moni vertikaalijigausta kokeillut on jäänyt lajiin lopullisesti kiinni, joten kannattaa kokeilla, mikä siinä oikein vetää puoleensa! Tässä jaksossa Niko Satto kertoo, kuinka päästä alkuun vertikaalijigauksessa ja miksi sitä kannattaa kokeilla! Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Perhokalastus on yksi mielenkiintoisimmista tavoista kalastaa haukea. Hauki on perhovavan päässä väkevä vastus ja vastaiskun tekeminen vaatii harjoittelua. Kuten tietysti heittäminenkin. Tietyissä olosuhteissa, esimerkiksi sumupläkässä, perho hakkaa vieheen mennen tullen. Tässä jaksossa Niko Satto kertoo vinkit ja niksit hauen perhokalastukseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastuksessa luotaimet ja tekniikka on helpottanut huomattavasti kalojen ja etenkin kalapaikkojen löytämistä. Varsinkin jigikalastuksen kasvattaessa suosiotaan, on peruslähtökohtana se, ettei ”tyhjää paikkaa” kannata heittää. Kaikuluotain on monessa erinomainen apuväline kalastajalle, mutta sen käyttö vaatii hiukan harjaantumista. Tässä jaksossa Teemu Koski käy läpi perusteita kaikuluotaimista, ja niiden käytöstä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Sanonnan mukaan lohta ei oteta, se annetaan. Haastavan vastuksen tarjoava lohi on vuodesta toiseen haluttu kalastuksen kohde. Yksi Euroopan parhaimpana pidetyistä lohijoista on Norjan Gaula. Mikäli haluaa pidellä suurlohta perhovavan päässä, Gaulalla se on mahdollista. Joskaan ei todellakaan helppoa. Tässä podcastissa voit aistia, millaisia tunteita lohenkalastus herättää. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Oikean kokoisella vieheellä on oleellinen merkitys kalastuksen tuloksellisuuteen. Miten veden lämpötila vaikuttaa jigin koon valintaan? Pitkän linjan kalastaja ja toimittaja Jari Rannisto pohtii asiaa ahvenen, hauen sekä kuhan näkövinkkelistä ja kertoo myös mitä esimerkiksi kuhan ravintotutkimuksista voidaan asiasta päätellä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Merellä hauen syyskausi alkaa, kun veden lämpötila laskee 15-16 asteen tuntumaan, yleensä syyskuun puolivälin, ja ensimmäisten syysmyrskyjen aikaan. Ja jatkuu jäiden tuloon. Syys-lokakuussa, kun vesi on vielä lämpimämpää, saadaan tyypillisesti määrällisesti parhaat saaliit, loppusyksyn ja alkutalven ollessa taas suurhauenkalastajan juhlaa. Lämpötilan lasku, ja muutos kalan elinympäristössä vaikuttavat kalan käytökseen suuresti, ja nämä pitää myös kalastajan huomioida. Tässä jaksossa Teemu Koski käy läpi syksyn hauenkalastusta merellä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vaappujen käyttö ahvenenkalastuksessa on jäänyt vähiin. Hiukan hankalana heitettävänä sen sijaan on helpompi valita joku toinen viehetyyppi, mutta vaapuilla on kuitenkin paikkansa ahvenenkalastajan vieherepertuaarissa. Ahven nimittäin hyödyntää koko vesipatsasta saalistaessaan, ja joskus on päiviä kun viehe pitää uittaa selvästi kalojen yli. Ja tähän vaappu sopii kuin nenä päähän. Kuuntele jakso ahvenen vaappukalastuksesta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

”Lehtien vertailutesteissä pärjää se, joka maksaa eniten” -väite elää sitkeästi, vaikka tosiasiassa isoille lehtitaloille puolueeton journalismi on kunnia-asia. Tässä podcastissa Niko Satto ja Mika Nummisto kertovat 20 vuoden jutuntekokokemuksella taustoja lehtien vertailutestien tekemisestä, hauskoista sattumuksista ja parhaista testimuistoista. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kun liveluotaimessa näkyy iso kalakaiku, ja kun siitä kaiusta täräyttää jigiin kolmen kilon suurlahna, saattaa tulla mieleen, että niitä voisi onkia ihan tosissaan. Kalastajan Radion Teemu ja Niko lähtivät selvittämään, onko lahnan suurkalarajan ylittäminen lastenleikkiä. Kuuntele, kummat olivat etevämpiä, lahnat vai radiomiehet. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Lämpimän veden ahven on siitä kiitollinen kalastuskohde, että sille kelpaa monet erilaiset tekniikat. Tämä tarjoaa kokeilunhaluiselle kalastajalle lähes loputtomat mahdollisuudet kokeilla uusia tekniikoita ja vieheitä. Lusikkauistinta ei pidetä ahvenen kalastuksessa minään ykkösvalintana. Se on ajoittain todella tehokas erityisesti välivedessä saalistavalle ahvenelle. Myös talvikalastuksesta tutut pystypilkit ovat heitettyinä tehokkaita. Tasapainopilkkiäkään ei pidä hylätä kesäkaudeksi pilkkipöntön sivutaskuun. Kalastustoimittaja Jari Rannisto antaa vinkkejä ja omia kokemuksiaan raitapaitojen pyyntiin vähemmän käytetyillä vieheillä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Moni on saattanut saada virvelillä säyneen, joku joella kalastava ehkä turvankin. Suuret kalaravintoa syövät särkikalamme tarjoavat mielenkiintoisen ja vähän mystisenkin haasteen – ja mikä parasta, niitä voi kalastaa silloin kun on kiva ilma! Haastateltavana biologi Jussi Aho, kalastusvälinealan asiantuntija Petri Varis sekä turpapioneeri Henri Vairinen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vaappu on ylivoimaisesti suosituin kuhan uisteluviehe. Pohjoisamerikkalaisilla kalavesillä tilanne ei ole aivan niin selvä. Uistelussa käytetään paljon kastemadoilla tai juotikkailla terästettyjä lippoja. Myös lusikkauistimet ovat suosittuja. Lusikat kelpaavat myös meidän kuhallemme. Ajoittain ne voivat olla myös hyvinkin tehokkaita. Useimmat uistelijat eivät ole niitä edes tosissaan kokeilleet. Pitkänlinjan uistelija Jari Rannisto kertoo omia kokemuksiaan vuosikymmenien varrelta lusikan käytöstä kuhan uistelussa. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Jigistä on tullut parissa vuosikymmenessä ylivoimaisesti käytetyin heittoviehe kesäisessä kuhan pyynnissä. Monet muutkin viehetyypit soveltuvat kuitenkin tarkoitukseen. Parhaimmillaan ne voivat olla jopa yhtä tehokkaita tai tehokkaampiakin. Vaihtelua ne tarjoavat varmasti. Monien viehetyyppien käytössä on yhtymäkohtia jigaukseen, mikä on omiaan helpottamaan uuden opettelua Kalastustoimittaja Jari Rannisto tarjoaa ajatuksia, omia kokemuksiaan ja vinkkejä aiheesta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastus täkykalalla on harvinaisen jännittävää puuhaa. Sen lisäksi siinä viehättää perinteikkyys ja onhan se parhaimmillaan myös erittäin tehokas tapa saada suuria kaloja. Täkykalastukseen kuulu laaja kirjo erilaisia kalastustapoja rauhallisesta turpien jokionginnasta merilohen fileraksiuisteluun. Kaikkea ei opi kerralla, mutta näillä vinkeillä voit aloittaa vaikka helposta koho-onginnasta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Pilkkiminen ei ole pelkästään talvilaji. Parhaimmillaan veneestä pilkkiminen on helppo ja antoisa kalastustapa myös avoveden aikaan. Lisää välineitäkään ei ole edes pakko hankkia, sillä alkuun pääsee loistavasti talvivälineilläkin. Toimittaja Jari Rannisto kertoo omia vinkkejään vuosien varrelta pilkeillä veneestä kalastamiseen. Usein yksinkertainen on kaunista ja vanhat keinot ovat parempia kuin pussillinen uusia. Kokeile sinäkin veneestä pilkkimistä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Punavalkoinen koho on ikoninen esine, minkä jokainen suomalainen tuntee. Mutta sellaisenaan tuo parin euron onkilaite on harvinaisen kehno laitos käyttötarkoitukseensa. Pienellä parantamisella siitä saa kuitenkin kelvollisen laitteen, ja aivan vähällä vaivalla onkilaitteen saa täysin uudelle tasolle. Jaksossa esitellään myös savolaistyylinen ”speed-onginta” ahvenia etsivälle onkijalle. Kuuntele Teemu Kosken vinkit ja niksit, jolla viet onkimisen uudelle tasolle. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Järvilohi on erittäin uhanalainen. Sen tilanne on heikentynyt pikkuhiljaa. Viime vuosina kehitys on kuitenkin luisunut nopeammin huonoon suuntaan vesihomeen ja liian vähäisiksi jääneiden emokalapyyntien takia. Pitkän linjan uistelija ja innokas järvilohen tavoittelija Jari Rannisto pohtii millä eväillä lähteä tulevaan kauteen. Lisätietoa järvilohen uhanalaisesta tilasta ja jo tehdyistä toimenpiteistä lajin selviämiseksi saat tietoa myös seuraavilta nettisivuistoilta: elinvoimainenjarvilohi.fi ja pelastetaanjarvilohi.fi. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vuoden 2023 Masterchef-titteli pokattiin pitkälti kalaruuilla. Titteliä kantavan ja itsekin kalastusta harrastavan Kristiina Ponsimon lempikala on monen vihaama hauki. Tässä jaksossa Turun toimituksen nuorempi toimittaja, Veikko, haastattelee vuoden 2023 MasterChef Suomi voittajaa Kristiina Ponsimoa. Kristiina tuo mm. peruspaistajille uusia näkökulmia kalaherkkujen valmistamiseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kun vedet alkavat lämmitä, hauki liikkuu ja syö koko ajan aktiivisemmin. Se tarkoittaa erään hyvän ja perinteisen haukivieheen ajan alkamista. Tämän klassikon paikoille ovat kalapakeissa tunkeutuneet monet uudemmat viehetyypit, mutta vanhaa hyvää konstia ei pidä unohtaa. Puhumme siis lipasta! Kuuntele Niko Saton vinkit hauenkalastukseen lipoilla. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Silakan litkaaminen on helppo ja yksinkertainen kalastustapa, jolla saalis on lähes varma, kun liikutaan oikeilla paikoilla silakan kutuaikaan. Jokamiehenoikeuksiin kuuluva litkaaminen on edullinen kalastustapa. Valmis litka maksaa muutaman euron ja litkan valmistaminen itse on helppoa. Katso miten voit tehdä itse silakkalitkan. Silakka kutee vuodesta toiseen samoilla alueilla. Rannoilta ja silloilta on helppo tunnistaa silakan kutupaikat vierivieressä seisovista kalastajista. Pintaveden lämpötilan nouseminen +8 ˚ C on maaginen kudun käynnistävä lukema. Merilohen uistelijalle silakan kutu on hyvä mahdollisuus täkykalojen hankintaan. Kuuntele Jari Ranniston vinkit silakan litkaamiseen sekä mitä muita kaloja voit mahdollisesti koukuttaa silakan litkaus paikoilta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kirjolohi on suosittu virkistyskalastuskohde. Toisaalta myös pullakalaksi ja eväbroileriksi moitittu. Monelle ruuhkasuomalaiselle kirjolohi on kuitenkin ainoa realistinen mahdollisuus päästä kosketuksiin lohikalojen kanssa – kiitos hyvin hoidettujen istutusjärvien ja jokikohteiden. Kirjolohi on mukava vastus siiman päässä ja hyvä kala lautasella, eikä sen ruuaksi ottamista tarvitse myöskään miettiä toisin kuin luonnonvaraisten lohikalojen syömistä. Kuuntele jakso ja lähde Niko Saton ja poppoon mukaan kirjolohijärvelle. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Tärkeä kysymys, joka on viime aikoina noussut keskusteluun ja vaatii huomiota, vaan mistä kyse? Muutamat kalatalousalueet ovat esittäneet vesialueilleen kalastusrajoituksia kuhan kudun suojelemiseksi käyttö- ja hoitosuunnitelmissaan. ELY-keskukset ovat hyväksyneet osan näistä suunnitelmista ja samalla myös kieltoalueet. Asia sinällään on myönteinen, jos rajoitukselle on vahvat ja tutkitut perusteet. Valitettavasti näin ei kuitenkaan kaikkien rajoitusalueiden osalta ole. Toisekseen ongelmaksi muodostuu se, että yhden kalalajin rajoituksia ei ELY voi päättää, vaan rajoittamalla yhden kalalajin kalastusta, rajoitetaan kaikkien lajien kalastus kyseisellä alueella. Tämä on kalastuslain heikkouksia. Lisäksi haetut rauhoitusalueiden laajuudet ja -aikojen pituudet ovat lisäksi joidenkin arvioiden mukaan ylimitoitettuja. Jokin verran rauhoituksia on haettu myös syksylle vaelluskalojen kutuvaelluksen takaamiseksi, mutta samoin ylimitoituksin. Nyt pohdimmekin onko kyse oikeasti kalojen suojelemisesta vai ylimitoitetusta kaiken kalastuksen rajoittamisesta laajoilla vesialueilla? Toteutuuko kalastuslain henki? Onko vastaavia tulossa lisää? Pitäisikö ELY:llä olla mahdollisuus rajoittaa kalastusta myös lajikohtaisesti, kokonaisvaltaisen kalastuskiellon sijaan? Onko kaikki vaikutukset arvioitu mm. vapaa-ajankalastuksen, ammattikalastuksen sekä kalastusmatkailun näkökulmasta? Näitä pohditaan tällä kertaa Kalastajan Radiossa Jyrin ja Anne-Maaritin toimesta. Kuuntele podcast, jakson lopussa vinkit mitä sinä voit mahdollisesti tehdä asialle. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

21.4.2023
Haastattelemme Ifin venevakuutuksen tuotepäällikkö Mikael Tervosta, kotivakuutuksen tuotepäällikkö Jussi Lindströmiä ja korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtasta mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan saamiseksi.

Keväällä on hyvät mahdollisuudet saada mereltä suurahvenia. Ja mikä parasta, ahven tuntuu olevan syönnillään myös tyynellä säällä. Haukipurjeiden lököttäessä tyvenessä kannattaa vaihtaa kohdelajia, ja siirtyä ahvenen tavoitteluun matalasta. Kevään suurahvenet saadaan aivan haukipaikoilta, tai niiden välittömästä läheisyydestä. Jaksossa Teemu Koski käy läpi ahvenpaikan tuntomerkkejä, ja mistä ahventa kannattaa etsiä. Ja tietysti millä? Keväisessä suurahvenenkalastuksessa riittää sopivasti haastetta, mutta myös palkintoja. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Merialueella kalastuskauden avaa siianonginta. Laji on helppo oppia, välineet ovat edullisia ja kalastus onnistuu rannalta – kunhan löytää vapaata tilaa. Suosituilla onkipaikoilla nimittäin käy melkoinen kuhina. Siianonginta on puhtaasti pyydystä ja syö -kalastusta. Onneksi siikakannat ovat vahvoja eikä siialla ole alamittaa, joten kaloja voi huoletta ottaa ruuaksi. Vastapyydetystä siiasta saa erinomaista lähiruokaa! Hyppää Niko Saton mukaan mökkirannalle nauttimaan luonnosta sekä siianonginnasta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastuslakipäivillä Anne-Maarit haastatteli Luonnonvarakeskuksen tutkija Joonas Valvetta kalastuksen tilastoista. Jaksossa puhutaan sekä vapaa-ajan kalastuksen että kaupallisen kalastuksen tilastoista. Läpi käydään myös tulevaa kalojen ilmoitusvelvollisuutta, joka tulee voimaan 1.1.2024. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Virvelikelan valitseminen on nykyisin helpompaa kuin koskaan ennen. Vaikka valikoimaa on aiempaa enemmän, eri merkkien laatu ja ominaisuudet ovat saman hintaluokan keloissa varsin lähellä toisiaan. Tässä jaksossa Niko Satto käy läpi keskeiset kelan valintaan vaikuttavat tekijät. Lisätietoa löydät Kalastajan Kanavan sivuilta: https://www.kalastajankanava.fi/kalastajan-kelat/ Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Hauenkalastusta merellä voidaan pitää nykymuotoisen heittokalastuskulttuurin alkuna Suomessa. Paljon on vettä sunteissa virrannut sitten lääninluvan voimaantulon, mutta edelleen meri vetää puoleensa. Tässä jaksossa Teemu Koski luo lyhyen katsauksen hauenkalastuksen historiaan ja itse aihetta lähestytään taktiikan, ja kalojen etsimisen näkökulmasta. Merellä kaloja joutuu usein etsimään, ja paikat vaihtelevat olosuhteiden ja vuodenaikojen mukaan. Päivän taktiikan oivaltaminen, ja sen monistaminen on avain menestykseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Meritaimenen kevätkalastuksen sesonki on käsillä heti, kun jäät lähtevät. Tässä jaksossa kokeneet meritaimenen kalastajat Janne Koivisto sekä Petteri Mäkelä kertovat omat vinkkinsä meritaimenkalastukseen keväällä. Herrat kertovat toimivia paikkatyyppejä, olosuhteiden vaikutuksesta kalastukseen sekä näkökulmia välineisiin. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Siika on Suomen eniten istutettu kala. Se ei ole vapavälineillä helppo saalis, mutta erityisesti vähälumiset jaksot talvesta tarjoavat monilla järvillä mahdollisuuden hyviinkin saaliisiin. Siika voi olla haasteellinen pilkittävä, mutta pienillä vinkeillä ja nappiin osuneella paikan valinnalla saalis palkitsee vaivan. Tässä Kalastajan Radion jaksossa Jari Rannisto kertoo vinkit siian pilkintään. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Naskalit ovat elintärkeä pelastautumisväline Suomen talvi tarjoaa kalastajille sekä monille muille harrastajille ainutlaatuisia hetkiä jäillä. Mutta jäillä liikkujien ei kuitenkaan pidä unohtaa siellä piileviä vaaroja. Heikkoja jäitä, railoja, uveavantoja. Tutuillakin vesillä saattaa tapahtua vahinkoja, vaikka kuinka tuntisi paikat. Tämän takia jokaisella jäillä liikkujilla tulisi olla naskalit aina kaulalla. Tänään Kalastajan Radiossa Jyri ja Anne-Maarit keskustelevat naskalien tärkeydestä sekä mitä niistä olisi syytä tietää hankittaessa. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalareissua odotetaan, ja aina tietysti toivotaan suuria saaliita. Mitä merkittävämpi reissu, sitä suuremmat ovat yleensä odotuksetkin. Tässä jaksossa Teemu Koski pohtii, miten odotukset toteutuisivat useammin. Ovatko odotukset realistiset, vai pitäisikö niitä tarkistaa? Ja tietysti, mitä voisi itse tehdä, ettei homma olisi pelkän toivomisen varassa? Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Uistelumestari ja vieheen valmistaja Hannu Kesonen kertoo Kalastajan Radion vieraana vinkkejä värin valintaan niin kuhan uisteluun kuin taimenen ja lohen tavoitteluun. Vuosikymmenien kokemuksen ja asiakaspalautteiden myötä Hannulle on kertynyt runsaasti näkemystä erilaisten olosuhteiden vaikutuksesta ottiväreihin erilaisilla vesillä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

NYT on tarjolla jotain uutta ja erilaista: Kalastajan Radion historian ensimmäinen radiohupailu: ”Piippolan Vaarilla oli TALON” Luulitko, että vene-elektroniikan kiihtyvä nousu on alkanut 2000-luvulla, ja että matalanveden ankkurit eli Talonit ja liveluotaimet ovat nykyaikaisia keksintöjä? Hah! Miten väärässä oletkaan. Kalastajan Radion Turun seudun nelikko kokoontui ja tuloksena on ”varsin värikäs” selvitys kalastuselektroniikan historiasta ja todellisesta nykypäivästä. Tähtivieraana Suomen kuuluisin TALON-mies, Kari Taalasmaa. Mitä on seuraajamme mieltä, haluttaisiinko tämän tyylisiä tarinoita lisää? Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kohtuus kaikessa, pohdintaa kalastuksesta Viehekalastus on monelle elämyksien etsimistä, ja osa saaliista vapautetaan. Vastuullinen ja valikoiva ajattelu kalastuksessa on paikallaan varsinkin siellä, missä kalastuspaine on voimakasta, mutta pyhittääkö kalan vapauttaminen kaiken? Onko paikallaan myös pohtia, montako kalaa saan koukuttaa? Tässä jaksossa Teemu Koski pohtii vastuullista ja valikoivaa kalastusta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastuslain uudistus joitakin vuosia sitten päätti mateen pilkinnän ryöstäjillä aivan syystäkin. Kalojen tartuttaminen ulkopuolelta ei kuulu vastuulliseen kalastukseen. Madetta havittelevalla on onneksi tarjolla muitakin pilkkitekniikoita. Syötitetty iso morri on kotimaan vesillä yleisin viehe mateen kalastuksessa. Ruotsissa mateen syöttipilkinnällä on pitkät perinteet. Jari Rannisto kertoo omista mateen syöttipilkintä kokemuksistaan ja opastaa kuulijat alkuun lajissa. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastusvälineiden keräily on mielenkiintoista puuhaa ja kerättävää on loputtomasti. Pelkästään kotimaisten vieheiden historia on pitkä ja monipuolinen. Sitä, nouseeko vai laskeeko niiden arvo vuosien myötä, ei voi kukaan sanoa varmaksi. Jos kerää omaksi ilokseen, mahdollinen arvonnousu on pelkkää bonusta. Entä kun vaarivainaan talosta tai mökin vintiltä löytää vanhat kalastusvälineet; onko niillä arvoa vai pitäisikö roinat kuskata kylmästi kaatopaikalle? Toisilla on paljon arvoa, toisilla ei juuri lainkaan. Kuuntele niin tiedät, mitä kannattaa säästää. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kuudella vuosikymmenellä vesille päässyt kalastava toimittaja Jari Rannisto pohtii omaa kalastamistaan, miksi se viehättää yhä ja mitkä ovat olleet oleellisia virstanpylväitä matkan varrella. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kyttyrälohi on levinnyt räjähdymäisesti viime vuosina. Mutta mitä sen leviäminen tosiasiassa tarkoittaa ja mihin se voi johtaa? Kalastuslakipäivillä Anne-Maarit haastatteli Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaroa kyttyrälohi tilanteesta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Talvi ja kantavat jäät tekevät tuloaan myös eteläisintä Suomea myöden. Ensijäät ovat yksi kauden huippusesongeista. Jari Rannisto opastaa sopivan välineistön ja paikkojen valintaan alkukauden ahvenpilkille turvallisuutta unohtamatta. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat. Alkukauden ahvenen pilkkipaikkoja: Kaislikkorantainen saari meren sisälahdessa Kirkasvetinen lampi loiva rantapenkka 3-6 m Karun järven selkämatala Karun järven syvän veden ympäröimä matalan kärki

Miksi kalastan, kuten kalastan? Kalastaa voi monella tapaa, ja oma tapa on se paras tapa. Välillä on hyvä pysähtyä miettimään mitä tekee, ja miksi. Ja mikä olisikaan parempi aika pienelle itsetutkistelulle, kuin kalastuskauden loppu? Tässä jaksossa Kalastajan Radion toimittaja Teemu Koski pohtii omia vastauksiaan tähän kysymykseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Loppusyksy ja alkutalvi ovat ison hauen aikaa merellä. Kalaa harvoin tulee määrissä, mutta mahdollisuudet suurhaukeen ovat vähintään kevään tasolla. Jos kantti kestää ja intoa riittää, ei venettä siis kannata laittaa talviteloille ennen pysyvää jääkantta. Ja vaikka jääkansi saattaisi viikoksi tai jopa pariksi yllättää, voi rajumpi myräkkä avata paikkoja uudelleen. Jaksossa käydään läpi loppukauden hauenkalastuksen askelmerkkejä, tähtäimessä nimenomaan iso hauki. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Tässä kuussa Kalastajan Radion toimittajat kertovat, miksi he kalastavat kuten tekevät. Ensimmäisenä vuorossa Turun toimituksen Niko Satto. ”Miks sä ajat vanhalla Skodalla, vaikka sulla on talli täynnä Ferrareita”, kysyi poikani ja viittasi siihen, että heitän usein 50-60-luvun keloilla, vavoilla ja vieheillä, vaikka kotona on jopa tuhannen euron arvoisia nykyaikaisia settejä. Miksi kalastan kuten kalastan? Siihen saat Niko Saton vastauksen kuuntelemalla. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastaminen on muuttunut valtavasti viimeisten 25 vuoden aikana. Moni tänään arkiselta tuntuva juttu oli 25 vuotta sitten kokonaan tuntematon tai korkeintaan pienen piirin harrastamaa. Käsittelemme tässä kymmenen asiaa, jotka ovat merkittävästi muuttaneet vapakalastajan arkea neljännesvuosisadan aikana. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Mikä sattuma! Ihmisen toiminta on aiheuttanut monille kalalajeille vaikeuksia. Vesistöjen patoaminen, vesivoimalat ja vesistöjen perkaukset ovat osuneet kipeästi erityisesti virtavesissä lisääntyviin kalalajeihin. Meritaimen on yksi pahiten sopivien elinympäristöjen tuhoutumisesta kärsinyt kalalaji. Virtavesien hoitoyhdistys tekee arvokasta työtä meritaimenen hyväksi kunnostamalla virtavesiä. Hankevetäjä Eljas Rahikainen Virhosta kertoo Ranniston Jarin haastattelussa mitä käytännössä virtavesissä tehdään ja kuinka paljon kohteita Suomenlahden rannikolta löytyy. Samalla viikolla toiselle Kalastajan Radion toimittajalle Niko Satolle ilmaantui mahtava mahdollisuus päästä näkemään kunnostettuun jokeen nousseita meritaimenia. Turkulaisessa Kuninkojassa havaittiin ensimmäiset kunnostuksen jälkeiset nousukalat. Hänen mukanaan pääset seuraamaan kutua livenä ja samalla kuulemaan puroaktiivien tuntemuksia siitä, miltä tuntui saada palkinto uurastamiselle. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Sosiaalinen media on vaikuttanut kalastukseen jo noin 25 vuoden ajan. Some, joka kalastuksen osalta lähti liikkeelle 90-luvun keskustelupalstoista, on nykyisin monien eri somealustojen kokonaisuus, josta voi oppia paljon ja jossa voi ajaa vaikka koko harrastuksensa tuhoon. Podcastissa pohdimme somen vaikutusta sekä itse harrastukseen että kalastusalan bisnekseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Suomen kansalliskala ahven on kiitollinen kalastettava. Sen sesonki jatkuu aina jään tuloon asti. Ilmaston lämpenemisen seurauksena sesonki jatkuu yhä useammin vuoden vaihteeseen tai sen ylikin. Mitä pidemmälle kausi jatkuu, sitä tärkeämmäksi kalastuspaikan ja -päivän valinta tulee. Yksinkertaisilla vinkeillä sinäkin olet oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Valtaosa Suomen vesissä uivista kalalajeista on pyydettävissä ja hyödynnettävissä ruokakaloina. Tärkeätä on ymmärtää kalapaikojen ja kalastusaikojen merkitys. Kukaan ei lähde mustikkametsään huhtikuussa. Sama satokausi ajattelu pätee pitkälti kalastuksessakin. Aina on kuitenkin jonkun ruokakalaksi kelpaavan lajin kannalta sesonki. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Monen nuoren kalastuksenharrastajan haaveena on työllistyä kalastusalalle. Kalastusalalla työskentely on käsitteenä todella monipuolinen – yksi voi olla kansainvälisen kalastusvälineyrityksen toimitusjohtaja, toinen saattaa tehdä koekalastuksia pienissä Lapin puroissa ja kolmas kirjoittaa aiheesta kirjoja ja lehtijuttuja. Tässä podcastissa kuulemme kalastusvälinealalla työskentelevien Mikko Vähätalon, Kuusamon Uistin, ja Jani Hakkaraisen, Meri ja Metsä, ajatuksia ja vinkkejä kalastusalasta kiinnostuneille. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Järvilohi on sisävesien kuningaskala, joka on monen uistelijan himoitsema saalis. Komeat saaliskalat saattavat vääristää kuvaa saimaanlohen tilasta. Marko Luhtala, Elinvoimainen järvilohi -hankkeesta, on vieraanamme kertomassa mikä on tilanne tällä hetkellä ja miltä tulevaisuus näyttää. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Syksyn myötä vedet viilenevät, päivät lyhenevät ja kalat parveutuvat. Peli kovenee, mutta palkinnot kasvavat: Kalat pitää löytää nopeammin, mutta kun kalapaikka löytyy, voi tontilla olla paljon kalaa. Kuuntele vinkit syksyn kalastukseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Uistelu pienillä vieheillä antaa monipuolista saalista. Ahven ja siika ovat tavoitelluimpia saaliskaloja, mutta kirjolohi ja säyne iskevät mielellään pikkuvaappuihin. Joskus isokin kala voi yllättää. Kevyt uistelu on tuottoisaa, mutta myös leppoisaa kalastusta. Pikkuvaaput kalastavat hitaassa vauhdissa ja useimmiten saalista kertyy kohtalaisen läheltä rantoja. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vieraslaji on eliölaji, joka on levinnyt alueelle ihmisen toiminnan seurauksena joko tahattomasti tai tahallisesti. Suomessa esiintyy useita vieraskalalajeja, joista tunnetuin on kirjolohi. Muita vieraskalalajeja ovat esimerkiksi karppi, puronieriä, mustatäplätokko ja hopearuutana. EU:n haitallisten vieraslajien listalla on kymmenen kalalajia, joista Suomessa on toistaiseksi tavattu vasta yksi, aurinkoahven. Kuka vieraslajeja levittää ja minkä takia, on kysymys jota tässäkin podcastissa pohditaan. Podcastia tehdessä käy uskomaton sattuma. Kuuntele niin tiedät, mistä pian kohistaan! Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Street fishing eli katukalastus on nimensä mukaisesti kalastusta kaduilla, jopa ihan kaupunkien keskustoissa. SVK:n järjestämissä Street fishing -kisoissa kalastetaan kahden hengen tiimeinä. Tavoitteena on mahdollisimman monta senttiä yhteispituutta neljällä eri lajia olevalla kalayksilöllä. Voittajat julistetaan kaupungin Kalakunkuiksi ja koko kesän kovimmalla tuloksella pääsee Vuoden katukalastajiksi. Vuonna 2022 kilpailuja järjestetään 15 paikkakunnalla. Turussa kilpailu on järjestetty viidesti. Olemme voittaneet neljä kisaa ja kerran olleet toisina. Kuuntele, miten tämän vuoden kisassa käy! Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Vastarannalta tulisi varmasti enemmän kalaa. Tällä kertaa pohditaan vierailla vesillä kalastusta, ja uusien kalapaikkojen etsimistä. Tutulta reitiltä poikkeaminen on aina oma seikkailunsa, ja uusien vesien kartoittaminen on jännittävää ja palkitsevaa. Ja myös opettavaista. Hyppää mukaan seikkailuun! Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Soutuvene on suomalaisuutta puhtaimmillaan. Ne tarjoavat kalastukseen yksinkertaisuutta ja tuovat kalastuksen niin sanotusti juurille. Soutuvene antaa kalastajalle mahdollisuuksia harrastaa eri kalastusmuotoja monipuolisesti. Tällä kertaa Jyri ja Anne-Maarit lähtevät soutuveneellä kalaan ja tarinoivat siitä miksi he pitävät soutuvenekalastuksesta ja miksi muidenkin kalastajien kannattaisi harkita soutuveneestä kalastamista. Käydään läpi mitä kalastusmuotoja voi soutuveneestä käsin harrastaa ja tarinoidaan soutuvenekalastuksen hyödyistä ja hyvistä puolista. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kelluvien jigipyrstöjen tarjonta ja niille soveltuvien tekniikoiden määrä on lisääntynyt viime vuosina selvästi. Mitä hyötyä niistä on ja kuinka valjastan kelluvat jigit helposti tehokkaiksi saaliin tuojiksi omaan kalastukseeni. Jiginörtti Jari Rannisto opastaa helpot askeleet lajin salaisuuksien pariin.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Juhannus on valon ja keskikesän juhlaa, aurinko ei laske ja yöttömiä öitä vietetään koko Suomessa. Tällöin keskikesällä on oiva mahdollisuus lähteä kalaan myös hieman myöhemmällä ajalla, nimittäin yöllä. Lyhyet kesäyöt on mukava viettää kalassa. Hämärissä kala nousee matalampaan ja on aktiivista, ja luonto kauneimmillaan. Mutta vuorokaudenajalla ja valolla on muutenkin iso merkitys kalastuksessa. Pohditaanpa hieman valon ja vuorokaudenajan vaikutusta kalojen liikkeisiin ja käytökseen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Dropshot- eli pohjapainojigaus on tehokas jigikalastuksen menetelmä, joka on usein hieman vaativimmissa oloissa tai heikommalla syönnillä täysin ylivoimainen perinteiseen jigikalastukseen verrattuna. Dropshotveteraani Jari Rannisto kertoo, kuinka pääset tekniikassa alkuun ja pikku niksejä, joilla tehostat helppoa kalastustekniikkaa entisestään. Katso myös dropshot-rigauksen teko: https://youtu.be/gH7Ga8PpKLY Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Mato-onginta on lähes kaikille tuttua puuhaa – useimmiten kyllä lapsuusvuosilta. Onginta olisi kuitenkin kiireisille aikuisillekin terapeuttista vaihtelua. Siinä arjen kiireet unohtuvat, kun tuijottelee kohoa ja odottaa sen pompahtavan tai kerrassaan syöksyvän pinnan alle. Onginta on paljon muutakin kuin perinteistä mato-ongintaa, esimerkiksi siian pohjaongintaa tai hauen talvista täkyongintaa. Tässä jaksossa keskitymme kuitenkin perinteisellä teleskooppivavalla ja koholla onkimiseen. Ja saamme muuten lajin, jota suurin osa ei taida tietää Suomessa olevankaan! Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kesä on täällä! Kalastajan Radiossa käydään läpi muutamia kesälomareissukohteeksi sopivia paikkoja kalastaville kansalaisille. Teimme samankaltaisen listauksen 3 vuotta sitten. Myös kyseinen lista kannattaa kuunnella https://www.youtube.com/watch?v=eTS0n…, sillä samoja suosituksia ei ole näissä kuin yksi eli Maretarium ja senkin osalta oli nyt uutta kerrottavaa. Kesälomakohteina käsitellään tällä kertaa: Erämessut Säkylän Pyhäjärvi Päijänne Äyskoski Hossa Simojoki Vuoksi Tällä kertaa toimitajana on Kalastajan Radion tuottaja ja ohjaaja Anne-Maarit Sepling, joten kommentoi ainakin, miten hän pärjäsi. Toki mielellään jaa alle myös omat vinkisi kalastajien kesälomareissuille. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Suomalaista kalastuslupajärjestelmää on usein väitetty monimutkaiseksi, mitä se kuitenkaan ei ole. Ainoastaan luvanmyyjän löytäminen osakaskuntien ja yksityisten omistajien alueelle voi aiheuttaa hiukan vaivaa. Tällä kertaa Kalastajan Radion toimittaja Teemu Koski käy läpi perusteet kalastusluvista ja jakaa muutaman vinkin lupien hankintaan. Kalastonhoitomaksun muutokset 1.1.2024 alkaen: Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on iältään 18–69-vuotias ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä tai ravustaa. Poikkeuksena ovat kalastajat, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta 31.12.2023 mennessä: heidät on vapautettu maksusta. Ohjelmassa mainitut linkit: www.eraluvat.fi www.kalastusrajoitus.fi https://www.ahven.net/kalatalousalueet Kalastajan Radion mahdollistavat Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastajalle venetraileri avaa tuhansien järvien maassamme kokonaan uuden maailman. Kumipyörien myötä kalavedet lähellä ja kaukana ovat tavoitettavissa. Kuuntele Jari Ranniston podcast, kuinka toteutat tämän turvallisesti. Uunituoreella podcastilla, useita vuosia Trailerivene-palstaa Kippari-lehdessä toimittanut asiantuntija sekä toimittaja Jari Rannisto pureutuu traileriveneilyn turvallisuuteen. Tämä kannattaa kaikkien venettä traileroivien kuunnella. Kalastajan Radion mahdollistavat Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Lusikka on viehetyypeistä perinteisin ja kautta historian varmasti käytetyin, mutta nykyisin yhä unohdetumpi. Lusikka ei ole joka tilanteessa paras, eikä se yksinään riitä koko kalastuskauden kattavaksi vieheeksi, mutta on päiviä ja tilanteita, jolloin kalastus muilla vieheillä tuntuu kuin yrittäisit syödä keittoa haarukalla. Hauenkalastuksen kannalta toimittajamme Niko Satton haastattelussa oli yli 50 vuotta Turun haukivesiä lusikoinut Mika ”Miihkali” Nummisto ja kirjolohen kalastuksen osalta Kuusamon Uistimen viime kauden somekesäpoika Veikko Satto. Muistakaapa vielä seuraava: Seikkailuissa hauen perässä merialueilla riittää valtaosiin paikoista kalastonhoitomaksu (18-69 -vuotiailla). Poikkeuksena ovat kalastajat, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta 31.12.2023 mennessä: heidät on vapautettu maksusta. Kirjolohilammilla täytyy muistaa, että ne ovat valtaosin erikoislupakohteita, joihin tarvitaan aina ja kaiken ikäisille kohdekohtainen lupa kalastonhoitomaksun lisäksi. Kalastajan Radion mahdollistavat Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalastus on monelle tärkeä harrastus, monessakin mielessä. Itse pyydetty kala on erinomaista ruokaa, kalastusharrastus toimii vastapainona stressaavassa elämässä ja kalastus antaa elämään paljon muutakin. Tulevaisuuden ja jälkipolvien kannalta on kuitenkin tärkeää miettiä omaa tekemistään. Vaikka Suomessa ovat loistavat kalavedet ja kalastusmahdollisuudet, niin ehtymätön luonnonvara ei veden vilja kuitenkaan ole. Ihmisen kädenjälki näkyy kalakannoissa jo nyt monin paikoin eri tavoin. Termi valikoiva kalastus näkyy ja kuuluu enenevissä määrin somessa, artikkeleissa, keskusteluissa. Valikoiva kalastus tähtää ennen kaikkea kalakantojen parempaan tilaan, vapauttamalla pienimmät sekä suurimmat kalayksilöt. Valikoivaa kalastusta voi kuitenkin toteuttaa laajemmin, ei pelkästään vapauttamalla isot kalat. Jokainen voi itse pohtia, mitä toimenpiteitä haluaa toteuttaa. Oheisessa Kalastajan Radion podcastissa pureudumme asiaan Kalastajan Kanavan Jyrin toimesta. Kalastajan Radion mahdollistavat Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat

Lohenkalastuskausi on pyörähtämässä toden teolla käyntiin. Rajoitukset ovat muuttuneet viime kaudesta. Rajoitukset riippuvat niin vesialueesta kuin ajankohdasta. Kalastajan Radiossa pääsee tällä kertaa ääneen meidän kolmas toimittaja. Jari Rannisto on harrastanut kalastusta pikkupojasta asti. Suurimmat mielenkiinnon kohteet ovat vetouistelu, jigikalastus, venekalastus, ahvenen ja kuhan kalastus kaikilla tekniikoilla ympäri vuoden. Kalastus- ja veneilytoimittajan töitä hän on tehnyt freelancerina yli 30 vuotta ja satojen lehtijuttujen lisäksi hän on kirjoittanut 5 kalastuskirjaa. Kuuntele Jari Ranniston podcast lohirajoituksista ja lähde huoletta kalastamaan lohta. Kalastonhoitomaksun muutokset 1.1.2024 alkaen: Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on iältään 18–69-vuotias ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä tai ravustaa. Poikkeuksena ovat kalastajat, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta 31.12.2023 mennessä: heidät on vapautettu maksusta. Kalastajan Radion mahdollistavat Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat

Pitkän talven jälkeen on avovesikauden ensimmäinen reissu monille kalastajille lähes liikuttava juhlapäivä. Kalastajan Radiossa pääsee ääneen toinen meidän uusista “vieraskynistämme”. Teemu Koski tunnetaan freelancer-toimittajana sekä armoitettuna kalamiehenä, joka viihtyy vesillä jäiden seasta jäiden sekaan. Oheisesta pläjäyksessä kuulette Teemun tarinat avovesikauden avauksesta. Mukana on myös paljon vinkkejä mm. hauenkalastajille. Voit myös kuunnella Teemun esittelyn täältä. Kalastajan Radion mahdollistavat Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat

Suomen vesissä asustaa vakituisesti melkein 70 eri kalalajia. Tavanomaisin kalastusvälinein ja ilman suurempaa perehtymistä voi kotimaan vesillä törmätä noin 30 sellaiseen lajiin, josta voi tehdä ruokaa. Esimerkiksi maukaslihaisesta lahnasta on tullut nykyihmisille vieras ruokakala. Rasvaisen lahnan syömällä, voi auttaa itseään alentamaan kolesterolia ja samalla torjuu vesistöjen rehevöitymistä. Nyt kun ruuan hinta uhkaa nousta, vapaa-ajankalastajan kannattaa pohtia omaa saalissuhdettaan uudelleen. Tämänkertaisessa podcastissa Niko Satto kertoo monipuolisesti eri kalalajien hyödyntämisestä ruokana. Kalastajan Radion mahdollistavata Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat

Kalastajan Radio on kalastuksen harrastajan podcast – ajankohtaista kalastusasiaa vinkeistä virityksiin, alan uutisista, humoristisiin tarinoihin ja viiltäviin pakinoihin. Kaikkea laidasta laitaan ja tietenkin toivomuksiakin saa esittää. Kalastajan Radion tuottaa Kalastajan Kanava ja Kalastajan Radiota tehtiin aiemmin jo vuosina 2018-2019 liki 80 kpl podcasteja (näihin voit tutustua Kalastajan Kanavan Youtubessa tai Suplassa). Nyt podcastit alkavat uudestaan ja entistä monipuolisemmin. Kalastajan Kanavan toimittajan Jyri Kuusisalon ohella, Kalastajan Radiossa on kolme muuta alan toimittajaa. Jokaisella heistä on vahva, pitkän linjan kokemus kalastuksesta: Teemu Koski, Jari Rannisto sekä Niko Satto. Kalastajan Radion podcast ilmestyy viikoittain ja on ilmaiseksi kuunneltavissa sekä Kalastajan Kanavan YouTubessa, että Open Spotify:ssa. Jokainen toimittajista on äänessä kuukausittain. Lisätietoja, toiveita ja palautetta voit antaa info(at)kalastajankanava.fi Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

19.10.2019
Elektroniikka kalastuksessa on muuttunut parin vuosikymmenen aikana melkoisesti. Tässä jaksossa keskustelemme kalastuselektroniikan kehityksestä ja sen hyödyistä kalastuksessa.

26.9.2019
Syksyn kylmenevät vedet, haastavat olosuhteet ja puutteelliset varusteet tuovat vesillä liikkumiseen turhia riskejä. Kalastajan Radio ottaa tällä kerralla kantaa kylmän ajan vesiturvallisuuteen sekä kertoo miksi asioita kannattaa huomioida ennakkoon.

16.9.2019
Monien järvien kalasto tarjoaa lähes kalastamattomia mahdollisuuksia myös todella suuriin kaloihin ja siksi monella kalastajalla ovat katseet siirtyneet nimenomaan pienempiin vesiin. Kalastajan Radiossa käydään tällä kertaa läpi pieniä järviä kalastuspaikkana, mistä järvistä voi etsiä tietoa ja miten uusilla pienillä järvillä pääse alkuun.

10.9.2019
Venepilkintä on varsin tehokas ruoka-ahvenen kalastusmuoto. Kuuntele ohesta kovan pohjaonkijan, Kaweri-Vieheen Marko Savolaisen vinkit tähän kalastusmuotoon ja testaa itsekin!

5.9.2019
Mitä kaikkea ja miten syyskuussa voi kalastaa? Kalastajan Radiossa käydään läpi vinkkejä syyskuiseen hauen, kuhan ja ahven kalastukseen.

2.9.2019
Ajanjakso alkusyksystä loppusyksyyn on loistavaa kuha-aikaa. Tarinoimme tässä jaksossa tiiviin paketin syksyn kuhan jigaamisesta.

19.8.2019
Uuden kalapaikan kartoittaminen herättää paljon epävarmuutta ja kysymyksiä, joten koostimme tiiviin tietopaketin uusia kala-apajia etsiville. Kuuntele ohesta 10 vinkkiä kalapaikan kartoittamiseen.

12.8.2019
Mistä kalaa löytyy syksyllä ja miten sitä voi kalastaa, millaisilla välineillä ja minkälaisilla tekniikoilla.Kuuntele vinkit ohesta monipuoliseen syksyiseen ahvenen kalastukseen.

5.8.2019
Kalastajan Radio pureutuu tässä jaksossa “kolumnin” kautta kalastuskeskusteluissa esiintyvään lähes sokeaan suvaitsemattomuuteen. Kuuntele vaihtoehtoinen näkökulma ja mitä asialle voisi tehdä Kalastajan Kanavan ja Radion Kuusisalon Jyrin näkökulmasta.

22.7.2019
Kesäisin on valitettavasti ollut nähtävissä, että pyydysten merkkaamisessa olisi toivomisen varaa. Kuuntele ohesta kuinka merkitä pyydykset oikein ja minkälaiset luvat tarvitset pyydyskalatukseen.

12.7.2019
Kuhan vetouistelu on parhaimmillaan heinäkuussa, kun vedet ovat lämpimillään. Kuuntele Jyrin vinkit kuhanuistelun aloittamiseen ja varmasti jaksossa on vinkkejä jo lajia harrastaneellekin.

28.6.2019
Soutuveneestä on moneksi: mato-onkihommiin, soutu-uisteluun, heittokalastukseen, katiskakalastukseen, verkoille ja ravustukseen. Tässä jaksossa tutustumme mihin kaikkeen soutuvenettä voi kalastuksessa hyödyntää.

21.6.2019
Kesällä kun lomakausi starttaa, on maamme täynnä erinomaisia kalastukseen liittyviä tutustumiskohteita. Kalastajan Radio poimi 10 mielenkiintoista lomakohdetta kalastajalle, kuuntele ohesta vinkit.

14.6.2019
Kansalliskalamme on hieno kalastettava, erinomaisen herkullinen ruokakala ja esiintyy lähes jokaisessa vesistössämme. Tässä jaksossa tutustumme kesäisen ahvenen kalastuksen saloihin.

24.5.2019
Kalastajan Radiosta saat tällä kertaa vinkkejä vavan ja kelan valintaan. Tästä aiheesta meiltä kysytään usein, joten koostimme 10-kohdan listan huomionarvoisista asioista, mihin kannattaa kiinnittää huomiota valitessaan itselleen uutta vapaa ja kelaa.

17.5.2019
Miten kalastuksen harrastajan tulisi toimia vesillä liikkuessaan ja mitä muut häneltä odottavat? Kuuntele Kalastajan Radion toimittajan Jyri Kuusisalon vinkit rampilta verkoille ja pilkkipaikoilta rantakalastukseen, jotta tuleva kesä sujuisi kalavesillä sujuvammin.

10.5.2019
Janne Antila toimii Suomen Vapaa-ajankalastajissa kalatalousasiantuntijana ja osallistuu nuorten kalastusharrastuksen edistämiseen sekä vastaa nykyisellään Haukitehtaat-hankkeesta. Kuuntele ohesta, mikä on haukitehdas ja miksi niitä tarvitaan sekä miksi hauet yleensäkään ovat tärkeitä vesistöissämme.

3.5.2019
Siimanpätkät, lyijypainot, veneiden myrkkymaalit, mökkien jätevedet – nämä kaikki heikentävät niin Itämeren kuin sisävesienkin tilaa. Suomen Ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila kertoo meille, miten jokainen voi ottaa vesiluonnon huomioon ja välttää turhaa lisäkuormitusta.

19.4.2019
Vuodet eivät ole veljiä ja siksi on mahtavaa, jos osaamme nauttia kalastuksesta monipuolisesti. Kuuntele ohesta, miten Suomen vaihteleva sää vaikuttaa kalastukseen eri tavoin.

14.4.2019
Kalastajan Radion kalastavana vieraana on Suomen Ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila. Kuuntele ohesta, mitä kalastuksen harrastajien kannattaa huomioida omassa kalastuksessaan ja mikä vaikutus on Itämeren kalan syömisellä ympäristölle.

5.4.2019
Tämän jakson Kalastajan Radion kalastusmuotona on hauenkalastus heti jäiden lähdön jälkeen. Tarinoidaan paikkatyypeistä, kalastustekniikoista, vieheistä ja kalan etsimisestä yleensä sekä siitä kuuluisasta kärsivällisyydestä, mitä hauki usein kylmän veden aikaan keväällä vaatii.

15.3.2019
Listasimme tällä kertaa Kalastajan Radiossa veneilevän kalastajan tai kalastavan veneilijän kevättoimet. Kuuntele ohesta, mitä on hyvä huomioida veneen ja trailerin sekä kalastusvarusteiden osalta keväisin.

8.3.2019
Kalastajan Radion tämän kerran kalastavana vieraana on vanhempi merivartija Toni Saarinen vartiolaiva Uiskolta. Tarinoimme Tonin kanssaan kalastuksenvalvonnasta osana merivartijan työtä ja vähän muutakin.

1.3.2019
Kalastajan Radion tämän kerran kalastusmuoto on ismete ja syvennymme lajiin sekä monia askarruttaneisiin lupakuvioihin. Kuuntele tarinat ja lähde rohkeasti kokeilemaan.

22.2.2019
Helmikuun 2019 Kalastusuutiset löytyvät täältä. Kalastajan Radion tämän kertainen lähetys kertaa mitä kalastuksen uutisrintamalla on helmikuussa 2019 tapahtunut.

15.2.2019
Akkuporakoneen jatkona olleet kairat ovat yleistyneet voimakkaasti viime vuosina. Tällä kertaa pureudumme aiheeseen akkukonekairat ja pohdimme niiden turvallisuutta ja käyttöä.

8.2.2019
Tämän jakson vieraana on yrittäjä, kilpakalastaja ja ennen kaikkea kalastuksen sanansaattaja Kalle Paavola. Kallen kanssa tarinoidaan hänen kalastuksestaan, mistä kaikki on alkanut, mitä kaikkea hän on kerinnyt tekemään ja mitä kalastus Kallelle merkitsee.

1.2.2019
Helmikuu on parasta madeaikaa ja olemme haastatelleet kahta kovan luokan asiantuntijaa Ilkka Keinästä ja Veikko Hakalaa. Heidän kertomuksiensa ja vinkkiensä pohjalta on tämä Kalastajan Radion jakso rakennettu.

25.1.2019
Vuonna 2019 Kalastajan Radiossa joka kuukauden viimeinen lähetys oli Kalastajan uutisia! Uudet kalatalousalueet aloittivat toimintansa, kalastuslakiin muutoksia, jäätilanne osin heikko ja petollinen, mutta talvella voi silti kalastaa monella tapaa, kunhan on vaan varovainen.

18.1.2019
Pilkkiminen on ollut vuosia hyvin perinteinen ja suhteellisen muuttumaton kalastusmuoto, mutta viimeisinä vuosina on elektroniikka tullut voimakkaasti mukaan myös pilkkihommiin. Kalastajan Radio ottaa tällä kertaa käsittelyyn pilkkikaikuluotaimet ja nimenomaan siitä kulmasta, miksi/mihin se on hyödyllinen apuväline sekä mitä sillä pystyy jäällä tekemään.

11.1.2019
Kalastajan Radion tämän kertainen lähetys pureutuu talviseen ahvenen pyyntiin. Tutustumme asiaan niin talvisen verkkopyynnin kuin pilkkimisen kannalta.

19.12.2018
Kalaruualla on pitkät perinteet suomalaisessa joulupöydässä keskiajalta lähtien. Kuuntele ideoita omaan kalapöytään ohesta.

12.12.2018
Tämän kerran kalastavana vieraana on mies suoraan vartiolaiva Uiskon kannelta – vanhempi merivartija ja aktiivinen perhokalastaja Toni Saarinen. Tonin kanssa tarinoitiin paljon niin hänen omasta kalastusharrastuksestaan kuin yhtä lailla työstään merivartijana.

5.12.2018
Tässä Kalastajan Radion jaksossa käydään läpi mitä kaikkea ja miten voikaan kalastaa joulukuussa. Kuuntele mitä vielä avovesillä voi kalastaa niillä alueilla, joilla avovettä löytyy ja mitä taas kalastaa jäältä, niillä paikoilla, joissa on jo turvallista mennä jäälle.

28.11.2018
Vieraamme vuoden 2018 kalastusoppaaksikin valittu lastensuojelun ammattilainen Otto Blomqvist on yhdistänyt kaksi ammattiaan ja kertoo tässä jaksossa, miksi kalastus- ja luontokokemusten saaminen lapsille on tärkeää jo pienestä pitäen. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että lasten vanhemmat tai muut läheiset mahdollistaisivat heille vahvoja kalastus- ja luontokokemuksia.

21.11.2018
Lyhyestä historiasta huolimatta hauenuistelu pehmovieheillä on osoittautunut erittäin tehokkaaksi kalastusmuodoksi. Kalastajan Radion toimittaja Jyri Kuusisalo kertoo perusteet kalastusmuotoon sekä vinkit välineisiin, tekniikkaan sekä kalapaikkojen löytämiseen.

7.11.2018
Marraskuussa on moni jo nostanut veneensä ja odottelee pilkkisäitä, silloin kuitenkin hyvin vielä pääsee kalaan lähes koko Suomessa, jos kelit vain sallivat. Kuuntele ohesta Jyrin vinkit mitä siihen vuodenaikaan kannattaa kalastaa ja miten.

31.10.2018
Kaikilla kalastajilla tulee päiviä, kun kala ei syö – ei vaikka tekisi mitä. Kalastajan Radiossa on tällä kertaa listattu kahdeksan keinoa, joilla voi jokainen vaikuttaa kalantuloon.

24.10.2018
Kalastajan Radio tutustuu tällä kertaa uudenlaiseen kalastusharrastukseen eli retkeilykalastukseen. Kuuntele ohesta Koiviston Jannen mietteet retkeilykalastuksesta Jyrin haastattelemana.

18.10.2018
Sosiaalinen media on nykyään iso osa kalastuselämystä. Tällä kertaa Jyri pohtii somen hyviä ja huonoja ja huomioitavia puolia kalastuksen näkövinkkelistä.

10.10.2018
Kalastavana vieraana on tällä kertaa monen kalastajan tuntema HK-Varman Hannu Kesonen. Hannu on vuosien saatossa tehnyt kalastuksen osalta ja myös sen eteen todella arvokasta työtä sekä jakanut messuilla ja muualla yhdessä rouvansa kanssa lukuisia vinkkejä kalastavalle kansalle.

3.10.2018
Lokakuu kirpakoine syysaamuineen on erinomainen hetki lähteä meritaimenta kalastamaan. Kuuntele oheinen Kalastajan Radion jakso, tällä kertaa Jyrin mukana myös meritaimenen kalastaja ja Suomen Uistimen yrittäjä Janne Koivisto.

26.9.2018
Kalastajan Radio pureutuu tällä kertaa aiheeseen – kannattaako kalapaikkojen kalastelu. Haluamme nostaa esiin muutamia epäkohtia sekä ennen kaikkea korostaa sitä, että oikotietä käyttämällä menettää uusien paikkojen etsimisen riemun, sen kovan työn kautta onnistumisen tuoman kertaluokkaa suuremman tunteen sekä ennen kaikkea oppimisen.

19.9.2018
Heittokalastus vs. uistelu, tarpeetonta vastakkainasettelua vai jotain muuta? Tämän jakson vajaa vartti kuluu puidessa tätä keinotekoista asetelmaa.

12.9.2018
Tällä kertaa Kalastavana vieraana on seuraajiemme toivomuksesta Kalastajan Radion ja Kalastajan Kanavan tuottaja Anne-Maarit Sepling. Nyt kerrotaan hieman kuka on radion taustalla sekä Kalastajan Kanavan kameran ja monen konseptin takana.

29.8.2018
Kalastus ja luonto tarjoaa hyvinvointia. Tässä jaksossa käsitellään, miten omaa ja perheen hyvinvointia voi edistää niin lyhyillä kalastushetkillä työpäivän jälkeen kuin pitkillä viikon kaverikalareissuilla ja mistä osa-alueista kalastuksen luoma hyvinvointi muodostuu.

15.8.2018
Elokuun lopulla, kun vedet alkavat viilentyä on hauenuistelun kulta-aikaa. Kalastajan Radion toimittaja Kuusisalon Jyri kertoo tässä jaksossa lämpimänveden hauen uistelun perusperiaatteet ja kuinka tätä lajia voi lähteä harrastamaan.

8.8.2018
Kalastajan Radion tämän kerran vieraana on Simon kunnan elinkeinokoordinaattori ja innokas kalamies Jari Juusola. Tarinoinnin keskiössä on Simojoki, jossa on tehty kovasti töitä lohen ja etenkin lohenkalastuksen eteen viime vuosina.

1.8.2018
Kuha on hyvällä purulla ja kesäiset ahvenhommat parhaimmillaan. Tässä jaksossa käymme läpi mitä kannattaa elokuussa kalastaa ja miten.

25.7.2018
Suomessa on 25 000 kilometriä jokia ja merenrantaakin suoraan mitattuna yli 1 000 kilometriä. Tällä kertaa otamme Kalastajan Radiossa näkökulmaa kalastusmatkailuun ja vesistöjemme kokonaisvaltaisempaan hyödyntämiseen vastuullisesti.

18.7.2018
Rapu on varsin mielenkiintoinen pyydettävä ja ravustus on mukavaa ajanvietettä niin yksin kuin koko perheen voimin. Asiantuntijana meillä on Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöstä Rautasen Janne, jolla on pitkä kokemus ravustuksesta niin työnsä kuin vapaa-aikansa myötä.

11.7.2018
Tällä kertaa Kalastavaksi vieraaksi otettiinkin seuraajiemme toivomuksesta Kalastajan Radion toimittaja ja Kalastajan Kanavan vetäjä Jyri Kuusisalo. Kalastajan Radion ja Kanavan tuottaja Anne-Maarit Sepling laittoi Jyrin ”piinapenkkin” ja tässä haastattelussa kuulet Jyrin kalastushistoriaa, miten ja mitä hän tykkää kalastaa sekä miehen mielipiteitä moneenkin kalastukseen liittyvään asiaan.

4.7.2018
Tässä jaksossa käymme läpi mitä ja miten heinäkuussa voikaan kalastaa. Heinäkuu on kalastuksellisesti kulta-aikaa, joten vaihtoehtoja on paljon.

27.6.2018
Suomessa on harvinaislaatuiset kalastusmahdollisuudet niin kalaston, kalavesien määrän sekä edullisten kalastuslupien näkökulmasta jopa maailman mittakaavassa. Tässä jaksossa pohditaankin miksi vapaa-ajankalastajan kannattaa kalastonhoitomaksu maksaa.

20.6.2018
Tässä jaksossa Kalastajan Radion aiheena on norppa ja norppaturvallinen kalastus Saimaalla. Kalastajan Radion Jyri Kuusisalo haastattelee Metsähallituksen kalastuksen eräsuunnittelija Eero Hartikaista norppasäädösten vaikutuksista niin vapaa-ajankalastajien kuin ammattikalastajien toimiin Saimaalla.

13.6.2018
Kalastajan Radion Jyri haastattelee Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön järjestöpäällikkö Olli Saarta. Keskustelussa nousee esiin niin lasten ja nuorten kalastusmahdollisuudet Suomessa kuin vapaa-ajan kalastajien vastuu kalakantojen ylläpidossa.

6.6.2018
Suomessa kalastus kukoistaa kesäisin ja mahdollisuudet ovat moneen. Tässä jaksossa kerrotaan kalastusvinkkejä alkukesän kalavesille.