Kalastajan Radio

Kalastuksen luvat ja valvonta ovat kestopuheenaiheita kalastajien keskuudessa. Asiat on hyvä kerrata viimeistään nyt kun avovesikausi on monella aloituspisteessä. Nyt siis katse omiin lupiin, välineisiin ja tiedon ajantasaisuuteen. Kalastajan Radion podcastin toimittaa Anssi Leppänen.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Nykyinen kalastuslaki antaa mahdollisuuden myydä sisävesiltä pyydettyä kalaa pienissä määrin suoraan kuluttajille. Tätä varten ei vielä tarvitse rekisteröityä ammattikalastajaksi. Tarkoitus on varmaankin ollut lainsäätäjällä hyvä. Käytännössä asia ei ole niin suoraviivaista. Kymmenien kilojen päiväsaaliita saatetaan tarjoa ammattikalastajille siinä toivossa, että he myisivät saaliin eteenpäin omanaan tukulle, kaupoille tai ravintoloille. Yhtälö ei ole ongelmaton verotuksen ja elintarvikehygienian kannalta. Kalastajan Radion podcastissa Anssi Leppäsen vieraana on Suomen ammattikalastajien puheenjohtaja Jarno Aaltonen Raumalta. Hän on kohdannut myös ilmiön, jossa kalan pyyntialuekin saattaa kaupanteon myötä muuttua merestä järveksi. Silloin myyntiketjussa on muodostettu valheita usealla tasolla. Onko Suomessa pimeän kalan markkinat?   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kuhan istutukset ovat tunteita herättävä asia kalastajien keskuudessa. Toiset väittävät, että ne näkyvät suoraan kalan koossa niin, että kuhien koko on pienentynyt. Toiset ovat tyytyväisiä siihen, että kuhaa riittää kalastettavaksi. Pääjärvellä Hämeenlinnassa tehtyjen tutkimusten mukaan viisivuotiaat kuhat pienenivät noin kymmenellä senttimetrillä vuodesta 2003 vuoteen 2014. Kalastajan Radio -podcastin toimittaa Anssi Leppänen, vieraina kuhan koon pienenemistä ja istutusten järkevyyttä ovat pohtimassa väitöskirjatutkija Matti Kotakorpi Helsingin yliopistosta ja Anssi Vainikka Itä-Suomen yliopistosta.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kalatalouteen liittyvä koulutus tuottaa Suomessa asiantuntijoita meille ja maailmalle. Aiemmin kalastusharrastus näkyi hakijoissa, nykyisin kalatutkimuksen pariin hakeudutaan opintojen aikana puhjenneen mielenkiinnon myötä. Toistaiseksi kiinnostuneita on riittänyt ja maisteriohjelmat ovat pysyneet käynnissä. Muutos voi toki tulla myös toista kautta. Alan opettajakunta ikääntyy lähivuosina ja silloin saatetaan olla uuden edessä. Kalastajan Radiossa Anssi Leppänen käy läpi kalataloudesta kiinnostuneen opiskelijan opintopolkua yliopistossa. Vieraana on Jyväskylän yliopistosta kalabiologian ja kalatalouden professori Juha Karjalainen.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Lahna on tuttu saalis verkkokalastajille, mutta myös onkeen lahna käy oikeassa paikassa. Viimeisessä osassa kalalajeja esittelevästä podcast-sarjastamme tuo parrasvaloihin pohjassa viihtyvän lahnan. Lahna viihtyy rehevässä vesistössä. Mutta edesauttaako se itse veden rehevöitymistä, muun muassa siitä keskustelee Anssi Leppänen Itä-Suomen yliopiston tutkija, kalabiologi Hannu Huuskosen kanssa.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Miten lähellä rantaa saa kalastaa, entä laittaa kiinteitä pyydyksiä? Mitä tarkoittaa haitan aiheuttaminen, josta kalastuslaissa puhutaan? Keskustelu lain kirjaimesta ja sen tulkinnasta on ryöpsähtänyt pinnalle Varsinais-Suomessa. Kirjoittelua alueen lehdissä on asiasta ollut niin uutispalstoilla kuin yleisönosastoillakin. Airisto-Velkuan kalatalousalue teki jopa asiasta yleiskokouksessaan esityksen lakimuutoksen käynnistämiseksi. Päätös sai lisää kierroksia puhemyllyyn. Mitä päätettiin, missä mennään nyt ja millainen palautetulva asiasta on kalatalousalueelle tullut. Anssi Leppänen tapaa podcastissa Airisto-Velkuan kalatalousalueen toiminnanjohtaja Timo Saarisen.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.   Voit lukea aiheesta lisää tästä.

Joskus olosuhteet yllättävät kalastajan ja pyydys katoaa. Kadonneiden pyydysten joukossa on kaikkea rapumerroista kalaverkkoihin. Harmitus tietenkin on verkkonsa kadottaneelle välitön vaikkakin lyhytaikanen seuraus. Kadonneilla, haamuverkoiksi muuttuneilla, pyydyksillä on kuitenkin pidemmällekin kantavia vaikutuksia. Passiivinen pyydys kun jatkaa kalastamista aktiivisena vaikka kukaan ei sen olinpaikkaa tiedäkään. Verkko ei myöskään valikoi saalistaan. Suomen merialueilta on löydetty haamuverkkoja etsiessä jopa puuvillaisia vanhoja verkkoja, jossa on korkkiset kohot. Verkot siis säilyvät vesistössä vuosikymmeniä. Haamuverkoista Anssi Leppäsen kanssa keskustelevat WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki ja Suomen Ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Pekka Kotilainen. Podcastista selviää myös, kumpi asiantuntijavieraista on saanut omakohtaista kokemusta verkkonsa katoamisesta ja kuinka kovasti haamuverkkojen määrät vaihtelevat eri merialueilla.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.   Tutustu haamuverkkoihin tarkemmin Kalastajan TV:n jaksossa: https://youtu.be/R_LcC00IDdQ?si=rBZH9kRBhLn3QD8f

Muikku on tuttu kala sisävesillä, vaikka yhä harvempi sitä nykyisin kalastaa. Sitä on kuitenkin hyvin saatavilla ja se on oivallinen ruokakala. Vaan mihin perustuu se, että välillä muikut tuntuvat häviävän vuosikausiksi jostain tietystä vesistöstä. Anssi Leppäsen kanssa Kalastajan Radiossa muikun maailmaa meidät johdattelee kalastusbiologi, tutkija Hannu Huuskonen Itä-Suomen yliopistosta.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Kala iskee herkemmin kiinni uistimeen alueella, jossa kalastetaan vähän. Tämä tuntuma on ehkä monella kalastajalla. Eikä tuntuma ole aivan pelkkää mutuilua, vaan sille on tieteellistäkin näyttöä. Tutkimuskohteena kalojen käyttäytyminen ja oppiminen kalastuspaineen alla on verrattain uusi. Tuore ruotsalaistutkimus esitteli melko suoraviivaisiakin päätelmiä siitä, miten alueen kalastuspaine vaikuttaa kalojen iskemiseen uistimeen. Itä-Suomen yliopiston professori Anssi Vainikka löytää tutkimuksesta asioita, joita ei allekirjoita. Toisaalta hänkin sanoo, että hauet oppivat kalastuspaineen alla ja saaliit vähenevät alueilla, joilla kalastetaan paljon. Anssi Vainikka johdattelee Kalastajan Radion kalojen käyttäytymisen maailmaan, toimittajana on Anssi Leppänen.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Simojoen lohikanta on tällä hetkellä historiallisen heikko. Näin siitä huolimatta, vaikka alueella on paljon tehty parannustöitä jokiuomassa. Nyt yritetään puuttua valumavesiin, jotka on todettu ongelman juurisyyksi. Joen varsien soissa on aikoinaan tehty paljon ojituksia soille. Nyt niistä maksetaan hintaa, kun vesimassat eivät pidäty suohon vaan valuvat kuormittamaan jokea. Tapio Palvelut Oy käynnistää yhteistyökumppaneidensa kanssa monivuotisen projektin asian kohentamiseksi. Tänä vuonna tehdään esiselvityksiä ja laaditaan askelmerkit tuleville vuosille. Tavoitteena on myös luoda malli, jota voidaan monistaa vastaavanlaisiin kohteisiin. Anssi Leppänen keskustelee asiasta ennallistamisasiantuntija Matias Virran kanssa.   Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.