Oikeat pelastusliivit oikeaan käyttöön
Toimittaja Jari Rannisto
Pelastusliivit, kelluntaliivit, purjehdusliivit, vesihiihtoliivit, melontaliivit, jollaliivit, paukkuliivit ja veneilyliivit ovat kaikki termejä, jotka vilahtelevat mainoksissa. Puhekielessä käytetään pelastusliivi-termiä yleisnimenä kaikille kelluttaville liiveille. Vesilläliikkujan ja liivejä ostavan on tärkeä ymmärtää niiden tekniset erot ja mitä eri nimien taakse kätkeytyy.
Alle 10-vuotiaille ei ole suositeltavaa käyttää muita kuin pelastusliivejä.
Kelluttavat liivit voidaan jakaa kahteen pääryhmään eli pelastusliiveihin ja kelluntaliiveihin. Kelluntaliivi on yleisnimitys melonta-, purjehdus-, veneily- ym. kevyille liiveille. Tajuttomana veden varaan joutuneelle tai vedessä tajuntansa menettäneelle on oleellinen merkitys millaiset liivit hänellä on päällä, sillä kelluntaliivi ei käännä tajutonta vesillä liikkujaa tai kalastajaa oikeinpäin eikä edes kelluta tarpeeksi kovemmassa aallokossa.
Pelastusliivit sen sijaan kääntää veteen joutuneen tajuttoman henkilön vedessä oikein päin, jolloin pää ja kasvot pysyvät pinnan yläpuolella. Pelastusliivin on käännettävä henkilö itsestään oikein päin (kasvot ylöspäin) 5-10 sekunnissa ja kannateltava ihmistä oikeassa kellunta-asennossa.
Paukkuliivit ovat pelastusliivit, jotka poksahtavat auki veteen joutuessaan joko automaattisesti tai käyttäjän manuaalisesti laukaistessa ne ja ne täyttyvät joko ilmalla tai kaasulla, jonka seurauksena ne kelluttavat käyttäjäänsä. Viranomaiset käyttävät paukkuliivejä, sillä niiden kanssa on helppo liikkua.
Kellutuskyky ilmoitetaan newtoneina
Paukkuliivejä testaamassa vedessä. Aina kun paukkulivien patruuna vanhenee, kannattaa käydä kokeilemassa vedessä miltä tuntuu, kun paukkuliivit poksahtavat ja sitten asentaa uudet patruunat liiveihin. Kun asiaa on harjoitellut, tositilanteessa on paljon paremmat valmiudet toimia.
Pelastus- ja kelluntaliivien sekä kelluntatakkien ja -haalareiden yhteydessä on numeromerkintä, jonka perässä on iso N-kirjain. Merkintä ilmoittaa pelastusliivin luokituksen Newtoneina.
Monille Newton on tuttu henkilö ainakin koulun fysiikan tunneilta. Virallisen määritelmän mukaan newton on voima, joka antaa yhden kilogramman massalle kiihtyvyyden 1 m/s². Kansanomaisemmin newton on se voima, jolla maapallo vetää puoleensa kappaletta.
Pelastusliivin newtonien määrä taas perustuu Arkhimedeen lakiin. Sen mukaan nesteeseen upotettuun kappaleseen kohdistuu veden ylöspäin työntävä voima (noste), joka on yhtä suuri kuin kappaleen syrjäyttämän nesteen paino. Kappale kelluu, kun sen paino ja siihen kohdistuva noste ovat yhtä suuret ja kappale pysyy veden pinnalla kun osa siitä on pinnan yläpuolella.
Näillä teoriaeväillä saadaan avattua esimerkiksi pelastusliivin 150N merkintä, siten että kokonaan upoksissa vedessä ollessaan liivi syrjäyttää noin 15 kg vettä. Miten 15 kg noste riittää kannattelemaan 100 kg painoista ihmistä? Se johtuu ihmiskehon koostumuksesta. Ihminen kelluu varsin hyvin ilman vaatteita, koska kehon tiheys on lähellä veden tiheyttä. Henkilöstä riippuen noin 2/3 on vettä, lihakset ja luut ovat vettä tiheämpää ainetta, joten ne uppoavat, rasva ja ilma taas kevyempää, joten ne pysyvät pinnalla. Lisäksi kun vetää keuhkot täyteen ilmaa, se toimii kellukkeena.
Jari ja Jyri Lauttasaaren satama-altaassa testaamassa perämoottoria. Kelluntaliivit riittävät.
50N = kelluntaliivi
Käytännössä 50N-merkinnällä varustettu kelluntaliivi toimii vain uimataidon tukena. Se pitää kevyissä varusteissa käyttäjänsä pinnalla. Isommassa aallokossa tai paksuissa vaatteissa veden varassa oleva joutuu ponnistelemaan pitääkseen päänsä pinnan yläpuolella. Kelluntaliivien muotoilussa on huomioitu käyttötarkoitus. Esimerkiksi melontaliivissä pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin käyttäjän mahdollisuus meloa niin, että liivi häiritsee toimintaa mahdollisimman vähän.
Kelluntaliivejä ei Traficomin mukaan pitäisi hankkia lapsille, ellei niitä ole tarkoitus käyttää vain ja ainoastaan tilanteissa, joissa on aina läsnä valvova aikuinen. Kelluntapukineisiin kuuluvat erilaisten melonta- ja veneilyliivien lisäksi sekä kelluntatakit ja -haalarit. Lue alta Traficomin varoitus kelluntahaalareista.
100N = kevyt pelastusliivi, lasten liivit
Pelastusliivin kohdalla nosteen on oltava vähintään 100N, jotta liiviä saa kutsua pelastusliiviksi. Nämä ovat lähinnä lasten ja nuorten käyttöön tai todella kevyen vaatetuksen kanssa suojaisille vesille. Liivien kuuluu kääntää veteen pudonnut 10 sekunnissa selälle.
150N-paukkuliivit ovat yleisimmät liivit kalastajilla. Niistä ei ole mitään haittaa kalastaessa eikä veneillessä.
150N = yleisin pelastusliivi
150N pelastusliivit ovat ne yleisimmät ja ne kääntävät käyttäjän helpommin ja nopeammin oikein päin. Nämä liivit kykenevät kääntämään ja kelluttamaan vedessä uupuneen henkilön turvallisessa kellunta-asennossa ilman uimaliikkeitä. On syytä huomioida, että paksummilla vaatteilla veteen joutuessa tai kovemmassa aallokossa myöskään 150N-liivikään ei välttämättä takaa riittävää kelluttavuutta.
Traficom muistuttaa: ”pelastuspuvun, kelluntahaalarin tai sadevaatteiden sisään jäävä ilma saattaa estää 150N-liivien itseoikaisevuus toiminnon”.
275N = ammattilaiset, aktiivit, kovat kelit ja painavampi henkilö
275N liivit on tarkoitettu jo todella vaativiin olosuhteisiin avomerelle, painavammalle henkilölle sekä paksumpien vaatteiden kera käytettäväksi. Nämä soveltuvat käytettäväksi pelastuspukujen, kelluntapukujen ja sadevaatteiden kanssa, joiden sisään jäävä ilma herkästi haittaa normaalien liivien itseoikaisevuus ominaisuuksia. Nämä liivit kelluttavat isokokoisenkin henkilön turvallisessa asennossa ja hengitystiet riittävän korkealla veden pinnasta. Näiden liivien on käännettävä tajuton selkäasentoon 5 sekunnissa.
Mm. Kalastajan Kanavan poppoo käyttää näitä liivejä varsinkin alkukaudesta ja loppukaudesta, kun vaatetusta on paljon.
Haararemmi aina kiinni
Haararemmi on pelastusliivien yksi tärkein varuste, sillä se takaa että liivi pysyy oikealla korkeudella ja että vedessä uupunut ihminen ei vajoa liian alas liiveissään. Mikäli sinulla ei ole paukkuliiveissä haararemmiä, ovat ne niin vanhat, että sinun on syytä vaihtaa ne.
Tarkista liivien merkinnät ja varaosat
Kaikkien Suomessa myytävien pelastusliivien ja kelluntapukineiden on täytettävä henkilösuojain direktiivien vaatimukset ja olla CE-merkittyjä. CE- merkintä takaa, että tuote on testattu ja täyttää eurooppalaiset turvallisuusvaatimukset.
Huomaa, että viranomaiset eivät ennakkotarkasta henkilönsuojaimia kuten pelastusliivejä. Tukesin selvityksen mukaan 88 prosenttia kuluttajista uskoi, että viranomaiset ennakkotarkastavat henkilönsuojaimet ennakkoon. Näin ei kuitenkaan ole. Tukes valvoo markkinoilla olevien tuotteiden turvallisuutta riskiperusteisesti. Pelastusliivien turvallisuus on valmistajan, maahantuojan ja jakelijan vastuulla. Tämän takia tarkista merkinnät ostaessa tarkkaan.
Kun olet hankkimassa pelastusliivejä, tarkista aina:
- CE-merkki on oltava paketissa sekä tuotteessa itsessään
- standardin numero, johon liivit kuuluvat (EN ISO 12402-2 Pelastusliivit, kantavuus 275, EN ISO 12402-3 Pelastusliivit, kantavuus 150, EN ISO 12402-4 Pelastusliivit, kantavuus 100 ja EN ISO 12402-5 Kelluntavarusteet, kantavuus 50)
- valmistajan tiedot
- kelluntapukineen/pelastusliivin käyttötarkoitus, malli ja kantavuusluokka (voidaan ilmaista kuvana)
- koko, esimerkiksi painon ja rinnanympäryksen mukaan
- tarvittaessa tiedot erikoiskäytöstä tai lisävarusteista.
Suosittelemme myös selvittämään paukkuliivien osalta, miten pitkään paukkuliivien patruunat ovat voimassa ja mistä uusia patruunoita saa. Tukesin mukaan patruunoiden vaihto-ohjeet on tarjolla luotettavilla merkeillä sekä suomeksi että ruotsiksi.
Liivien hintaan vaikuttaa liivien muotoilu, lisävarusteet (pilli, heijastimet, valo), takuu ja mm. paukkuliiveissä, miten pitkä on patruunoiden vaihtoväli.
Vain päällä oleva kelluntapukine auttaa
Lasten osalta tärkeää on muistaa, että ennen kuin lapsi osaa uida, ei pidä käyttää mitään muita liivejä kuin pelastusliivejä. Kellunta- ja paukkuliivit otetaan käyttöön vasta, kun lapsella on hyvä uimataito ja kokoa riittävästi (mielellään yli 20 kg). LAsten liiveissä kriittisintä on, että ne ovat oikean kokoiset ja sopivat.
Kaikissa moottoriveneissä ja yli viiden metrin pituisissa purjeveneissä täytyy olla jokaiselle matkustajalle sopivan kokoiset pelastusliivit, kelluntapukineet tai pelastautumispuku. Soutuveneeseen ei kuitenkaan ole säädetty pakolliseksi pitää pelastusliivejä matkassa tai päällä, mutta niiden käyttöä suositellaan silti.
Veneen päällikkö vastaa, että kelluntapukineet ovat kaikilla puettuina, mikäli olosuhteet niin edellyttävät. Jatkuvaa käyttöpakkoa ei laissa ole. Niiden tulee kuitenkin olla helposti saatavilla. Käytännössä tarve liivien käytölle tulee kuitenkin usein niin nopeasti, että niitä ei ehditä pukea päälle. Jatkuva päällä pitäminen onkin viisasta varautumista. Sama pätee soutuveneisiin, missä veden varaan joutuminen voi tapahtua hyvin helpostikin.
Pelastusliivit pitävät veden varan joutuneen pinnalla. Tämä helpottaa henkilön löytämistä ja pelastamista. Liiveissä olevat heijastimet ja pillit auttavat samassa asiassa. Nyrkkisääntönä pidetään sitä, että vesi jäähdyttää kehoa 25 kertaa nopeammin kuin ilma. Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen ei kylmässä vedessä pysty liivienkään kanssa uimaan kuin hyvin lyhyen matkan ennen kuin hypotermia uhkaa. Heijastimet ja pilli voivat säästää kriittisiä minuutteja pelastushenkilöstöltä.
Meillä suomalaisilla on usein tapana siirtää vanhaa uudemmilla tuotteilla korvattuja tavaroita mökille. Kelluntapukineiden kohdalla ainoa oikea tapa on hävittää vanhat epäkurantit tuotteet. Näin voi varmistua siitä, että ne eivät vahingossakaan päädy käyttöön.
Kelluntavarusteet on syytä tarkastaa vuosittain ennen kauden alkua. Mikään ei ole ikuista. Tämä pätee myös paukku- eli automaattiliiveihin. Säännöllisellä huollolla ja huolellisella käytölläkin paukkuliivien suositeltu pisin tekninen käyttöikä on kymmenen vuotta.
Pue oikein
Tässä testataan paukkuliivejä ilman haararemmiä. Jos paukkuliiveissä ei kiinnitä haararemmiä, voivat liivit pahimmillaan lähteä päältä pois tai tulla kasvojen eteen, jolloin jopa hengittäminen on vaikeaa.
Olipa kelluntapukineen tyyppi mikä tahansa on tärkeää, että se puetaan ylle valmistajan tarkoittamalla tavalla. Liian löysällä olevat paukkuliivit tai paikoilleen laittamatta jäänyt haararemmi voivat koitua kohtalokkaiksi veden varaan jouduttaessa. Huonoimmillaan pelastusliivit irtoavat tajuttomaksi menneen veden varaan joutuneen päältä. Kelluntavälineiden käytön harjoittelu ja oikean pukemisen opettelu ei ole liioittelua. Esimerkiksi uiminen pelastusliivien kanssa, jotka pyrkivät kääntämään käyttäjänsä kasvot ylöspäin voi olla pelottavaa yllättävän veteen joutumisen yhteydessä. Kesälämpimällä asiaa kannattaa harjoitella lasten kanssa.
Kelluntahaalari pahimmillaan vaarallinen
Traficom varoittelee veneilijöiden, kalastajien ja pilkkijöiden keskuudessa suosiossa olevista kelluntahaalareista. Haalarit ovat lämpimiä, usein vedenpitäviä ja kelluttavia rajoittamatta pahemmin liikkuvuutta. Kelluntahaalarit ovat tyypillisesti 50N-kelluntavälineryhmässä.
Kelluntahaalareilla on kuitenkin useita puutteita, jonka takia Traficom suosittelee käyttöä vain varauksin: ”50N-kategorian mukaisesti tämä kelluntapukine sopii käytettäväksi vain kun käyttäjällä on hyvä uimataito ja hän liikkuu rannan läheisyydessä tai hän on muun avun lähellä. Muissa tapauksissa kelluntahaalaria tulisi käyttää yhdessä 275N liivin kanssa, sillä kelluntahaalari ei yksinään takaa vedessä uupuneelle henkilölle turvallista kellumisasentoa, eikä kykene kannattelemaan uupuneen henkilön kasvoja riittävän korkealla veden pinnasta. Kellunta-asento kelluntahaalarissa voi olla jopa huonompi kuin kelluntaliivejä käytettäessä, johtuen kelluttavan materiaalin tasaisesta jakautumisesta ympäri pukua ja puvun sisään mahdollisesti jäävästä ilmasta.” Traficomin varoitus on varsin suora: ”Mikäli pelkkää kelluntapukua käyttävä henkilö joutuu veden varaan ja uupuu aallokossa, hän hukkuu, ellei kykene omilla toimillaan kannattelemaan päätään veden pinnalla.”
Tärkeää on myös muistaa, että kelluntahaalarit eivät ole vedenpitäviä veteenjoutuessaa, eivätkä tarjoa riittävää suojaa hypotermiaa vastaan, eikä niitä pidä sekoittaa varsinaisiin pelastautumispukuihin (kuivapukuihin). Työterveyslaitoksen testeissä havaittiin, että kelluntapuku haittaa uimista ja tekee siitä raskasta. Useiden pukumallien sisään jää vettä, jolloin vedestä nouseminen tulee lähes mahdottomaksi.
