Kyttyrälohi

Kyttyrälohi – Oncorhynchus gorbuscha, pink salmon, humpback salmon (englanti), puckellax (ruotsi), pukkellax (norja)

Toimittaja Jari Rannisto

Kyttyrälohi on lohikalojen heimoon kuuluva vaelluskala, jonka alkuperäinen levinneisyys alue sijoittuu Tyynenmeren pohjoisosiin. Eurooppaan laji on levittäytynyt venäläisten Vienanmereen ja Muurmannin rannikolle tekemien istutusten seurauksena. Kyttyrälohi on siis vieraslaji Suomessa ja siitä on tehtävä ilmoitus Omakalaan. Kala on mereltä tai joen alusta saatuna herkullinen ruokakala.

Kyttyrälohen elinkierto on kaksivuotinen. Se kutee virtavesissä ja poikaset vaeltavat mereen 4-5 cm mittaisina palatakseen sukukypsinä kutemaan vajaan kahden vuoden päästä. Meressä kyttyrälohi syö kalanpoikasia, äyriäisistä ja muista selkärangattomista. Lisääntymisen jälkeen kyttyrälohet kuolevat.

Kyttyrälohi on monien lohilajien tapaan jokiuskollinen kala. Alkuperäisellä levinneisyysalueellaan jokaisella joella oma geneettinen kantansa aivan kuten meidän lohellamme. Jostain syystä Atlantilla laji on lähtenyt levittäytymään. Sitä tavataan Suomelle tärkeissä Tenojoessa ja Näätämöjoessa. Tulokaslaji on levinnyt koko Norjan alueelle ja sitä on tavattu jo myös Ruotsin länsirannikolta. Tutkijat pitävät lajin levittäytymistä myös Itämerelle mahdollisena, jonka takia vuodesta 2025 eteenpäin kyttyrälohen saannista on ilmoitettava Omakala-sovellukseen.

Kyttyrälohen tuntomerkit

Kyttyrälohi muistuttaa syönnösvaelluksellaan meressä jonkin verran lohta. Sillä on rasvaevä ja sen pyrstön keskellä on selkeä lovi. Väriltään kala on hopean hohtoinen. Pyrstössä on pilkkuja, mikä on selkeä erottava tekijä esimerkiksi nuoreen loheen. Myös kielen ja ikenien musta väri ovat selkeä erottava tekijä.

Kudulle nousevan kyttyrälohen erot ovat selkeät. Selkä muuttuu oliivin vihreäksi ja kylkiviivan alapuolella on vaalean punaista väriä. Koiraille kasvaa korkea helposti tunnistettava kyttyrä. Kudulle noustessaan kyttyrälohi on myös käytökseltään erittäin agressiivinen ja se hyökkää jopa ihmistä kohti.

Kyttyrälohi on kooltaan tavallisesti 40–65 cm pitkä ja painoltaan 1,5–3 kg. Suomut kalalla ovat pieniä.

 

Lisääntyminen ja kasvu

Kyttyrälohet lisääntyvät virtavesissä. Ne vaeltavat mereen noin 5 cm mittaisina palatakseen 2 vuoden ikäisinä takaisin jokeen kutemaan. Kyttyrälohen erikoisuuksiin kuuluu se, että parittomina vuosina kutunousun tekevät kannat ovat suuria ja parillisina vuosina kutevat populaatiot ovat puolestaan huomattavasti pienempiä. Kudun jälkeen kaikki kyttyrälohet kuolevat. Ne alkavat hajota ja mädäntyä jo ennen kuolemaansa.

Kyttyrälohet kutevat heinä-syyskuussa. Poikaset kuoriutuvat seuraavana keväänä ja vaeltavat mereen alkukesästä.

Uusille vesialueille levittäytyneen kyttyrälohen kantojen kasvu on ollut monin paikoin todella nopeata. Tenojoella kyttyrälohien määräksi arvioitiin kesällä 2021 50 000 kpl. Kaksi vuotta myöhemmin määrä oli 150 000 kpl. Kaudella 2025 on odottettavissa seuraava suuri kyttyrälohien vaellus.

Alamitat ja pyyntirajoitukset

Kyttyrälohella ei ole lakisääteistä alamittaa tai rauhoitusaikaa. Koska kyseessä on vieraslaji, sitä ei saa vapauttaa takaisin vesistöön vaan saalis on lopetettava.

Tenojoella saa kalastaa muita lajeja kuin Atlantin lohta ja merinieriää. Kyttyrälohta saa siis kalastaa lunastettuaan muiden kalojen kalastusluvan, joka oikeuttaa keveiden perhokalastusvälineiden käyttöön. Lisäksi 18-69-vuotiaiden on suoritettava kalastonhoitomaksu.

Kyttyrälohi kuuluu ilmoitusvelvollisuuden pariin.

Lisää tietoa Tenojoen määräyksistä ja luvista löydät tästä.

Kalastus

Kyttyrälohen kalastus keskittyy jokipyyntiin. Jonkin verran kyttyrälohia saadaan Norjan vuonoilla saaliiksi muiden kalojen uistinpyynnin yhteydessä.

Kyttyrälohia pyydetään pienillä värikkäillä vieheillä. Räikeät pinkin ja oranssin väriset perhot, jigit, pikkuvaaput ja pikkulusikat toimivat kaikki. Norjan vuonoilla sivusaaliina tulleet kyttyrälohet ovat erehtyneet pääosin taimenuistimiin.

Tenojoella kyttyrälohien määrää on pyritty vähentämään viranomaisten toimesta Norjan puolella patopyynnillä.

Lue mitä tutkijat ennustivat vuonna 2023 kyttyrälohen osalta.

Kyttyrälohi ruokakalana

Kyttyrälohen liha on väriltään vaaleanpunaista. Meillä laji on saanut huonon maineen ruokakalana pitkälti sen takia, että oltuaan jonkin aikaa joessa kala alkaa hajota ja jopa mädäntyä jo ennen kuolemaansa. Tässä vaiheessa sen ulkonäkö ei myöskään herätä ruokahalua.

Alkuperäisellä levinneisyysalueellaan pohjoisella Tyynellämerellä kyttyrälohi on kaupallisen pyynnin kohde. Sen liha on vähärasvaisempaa kuin muiden tyynenmerenlohilajien. Siitä valmistetaan esimerkiksi säilykkeitä ja kalanugetteja.

Merestä ja vasta jokeen nousseena pyydetty kyttyrälohi on vielä maukas ruokakala. Sitä voidaan valmistaa savustamalla, grillaamalla ja myös sen mäti on käyttökelpoista.

Kirjolohi reseptit toimivat myös kyttyrälohelle. Niihin voit tutustua Kalaruoka.fi-verkkomediassa.

Tiesitkö?

Kyttyrälohi voi kasvaa melkoisiin mittoihin lyhyestä elinajastaan huolimatta. Monroesta Washingtonin osavaltiosta vuonna 2001 pyydetty maailmanennätyskala oli 79 cm pitkä ja painoi 6,7 kg.

Kyttyrälohen englanninkielinen nimi pink salmon tulee sen lihan väristä.

Kyttyrälohesta on syntynyt Pohjois-Amerikan Suurille järville koko elinkiertonsa makeassa vedessä tekeviä kantoja. Sinnekin laji on levinnyt ihmisen toimien johdosta. Sopeutuminen kokonaan makeaan veteen osoittaa, että laji voisi levitä myös Itämerelle.

Kyttyrälohta kalastetaan Tyynenmeren alueella uistelemalla kutuvaelluksen aikana jokisuissa houkutinlevyillä ja pienillä vieheillä.

Kyttyrälohien kuoleminen kudun jälkeen vapauttaa jokiin runsaasti ravinteita ja rehevöittää vesistöä.

Kyttyrälohi kuuluu ilmoitusvelvollisuuden piiriin.

Suomessa saaliiksi saatua kyttyrälohta ei saa vapauttaa vesistöön.

Vuosi 2023 oli ensimmäinen, jolloin Norjan vuonojen lohisaaliin enemmistön muodosti kyttyrälohi 62 % osuudellaan. (Norges Statistisk Sentralbyrå).

Katso tutkimusprofessori Jaakko Erkinaron haastattelu Kalastajan TV:ssä kyttyrälohen taustoista.