12 väärää luuloa kalastonhoitomaksusta
Toimittaja Jari Rannisto
Nykyään virvelöintiin pääsääntöisesti tarvitsee kalastonhoitomaksun. Varttuneempi väki varmasti kuitenkin muistaa muutamiakin muutoksia ennen nykyistä lupajärjestelmää. Kalastonhoitomaksu on ollut voimassa jo kohta 10 vuotta ja viehekorttilaista tulee kohta 30 vuotta, silti edelleen vallalla on myös vääriä luuloja ja uskomuksia. Osa sosiaalisessa mediassa esiin nousseista asioista on jopa asiantuntijoillekin sen verran kiperiä, että he ohjasivat soittamaan vielä paremmin asian tunteville. Käymme läpi 12 väärää uskomusta.
Haastattelimme väitteitä varten Metsähallituksen viestintäpäällikkö Aku Ahlholmia ja erätarkastaja Markus Ahoa. Suurin osa väittämistä on asian kanssa työskenteleville täysin selkeitä. Joukossa on myös sellaisia, joihin erätarkastajat törmäävät usein. Osa on puolestaan sellaisia, että niitä kalastaja ei vain tule ajatelleeksi. Tällainen on esimerkiksi henkilötodistuksen pitäminen matkassa suoritetun kalastonhoitomaksun tositteen lisäksi. Erätarkastajan on yksinkertaisesti mahdotonta tietää, näytätkö omaa vai kaverilta lainattua tositetta, jos henkilöllisyyttä ei varmisteta. Sama asia pätee kalastajan ikään. Nuorempien kohdalla tämä koskee 18 vuoden ikärajaa. Varttuneempien kanssa 70 vuoden ikäraja on oleellinen. (Ennen lain voimaan astumista 1.1.2024 65 vuotta täyttäneet, ovat vapautettu velvoitteesta.)
Soitimme lisäksi maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Roni Selénille ja hän vahvisti, että lähtökohtaisesti kalastonhoitomaksu oikeuttaa vain yhden vieheen käyttämiseen kerrallaan. Lakitekstissä todetaan, että jokaisella on oikeus veloituksetta onkia, pilkkiä sekä kalastaa silakkaa yhdellä vavalla siimaan kiinnitetyillä pystysuunnassa liikuteltavilla koukuilla. Lisäksi kalastonhoitomaksun turvin voi harjoittaa viehekalastusta yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä, sellaisella poikkeuksella, että vetouistelussa saa käyttää samassa siimassa lisäksi yhtä painouistinta tai syvääjää. Täten myös usealla perholla kalastamiseen tarvitsee olla vesialueen omistajan lupa.
12 väitettä:
Väite 1: Kalastonhoitomaksu on voimassa vuoden eteenpäin.
Kalastonhoitomaksu hankitaan joko yhdelle vuorokaudelle, 7 vuorokaudelle tai kalenterivuodelle. Vuoden kalastonhoitomaksu on siis voimassa kalenterivuoden eli vuoden loppuun asti, ei vuotta eteenpäin lunastuspäivästä.
Väite 2: Suorittamalla useamman kalastonhoitomaksun voi lunastaa lisävapoja uisteluun.
Ei voi. Kalastonhoitomaksu on henkilökohtainen ja antaa oikeuden yhdellä vavalla tapahtuvaan uisteluun. Lisävapoja varten tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa.
Väite 3: Omassa rannassa tapahtuvaa virvelöintiä tai katiskapyyntiä varten ei tarvitse suorittaa kalastonhoitomaksua.
Kyllä tarvitsee. Kalastonhoitomaksu tulee olla aina suoritettuna, kun maksun lunastusedellytykset täyttyvät. Oma ranta ei poista velvollisuutta.
Väite 4: Pelkkä todistus suoritetusta kalastonhoitomaksusta mukana vesillä riittää.
Kalastuksenvalvoja tai erätarkastaja ei voi tietää kenen kalastonhoitomaksun kuittia kalastaja näyttää. Hän ei voi myöskään olla varma onko näyttäjä alle 18 tai yli 70 vuotta. Täten kalastajalla kannattaa olla henkilötodistus matkassa ikään katsomatta (pieniä lapsia lukunottamatta). (Kalastuslain 113§:n mukaan kalastajan on annettava kalastuksenvalvojalle valvontatehtävän suorittamiseksi tarpeellinen tieto nimestään, henkilötunnuksestaan tai sen puuttuessa syntymäajastaan ja kansalaisuudestaan sekä yhteystietonsa.)
Väite 5: Myös soutaja, joka ei muuten osallistu kalastukseen tarvitsee kalastonhoitomaksun.
Ei tarvitse. Verkon laskussa ja nostossa apuna oleva tai esimerkiksi järvellä pelkästään soutumiehenä oleva ei tarvitse kalastonhoitomaksua. Huomaa, että Tornionjoki-Muonionjoki-Könkämäenon alueella myös soutajalla täytyy olla voimassa oleva lupa, joten alueella myös soutajalla täytyy olla myös kalastonhoitomaksu suoritettuna, jos hän on kalastonhoitomaksuvelvollinen ja osallistuu vavalla tai pyydyksellä kalastamiseen Suomen puolella.
Väite 6: Kalastonhoitomaksulla voi käyttää yhdessä vavassa useampaa viehettä samanaikaisesti.
Pääsääntöisesti ei voi käyttää. Poikkeuksen yhden vieheen säännöstä muodostaa uistelu, jossa ”kalastonhoitomaksuvavassa” voi käyttää lisäksi painouistinta tai syvääjää.
Väite 7: Maksamalla kalastonhoitomaksun voi onkia useammalla vavalla esimerkiksi siikaa.
Ei voi. Suoritettu maksu oikeuttaa vain yhden kelaonkivavan käyttöön. Jos siianongintaan haluaa ilmaisen lisävavan, on tällöin käytettävä tarkoitukseen perinteistä onkivapaa ilman kelaa.
Väite 8: Kelaongintaa varten ei tarvitse suorittaa kalastonhoitomaksua.
Kelaonginta rinnastetaan heittokalastukseen ja kalastonhoitomaksu on suoritettava, jos kalastaja on ikänsä puolesta siihen velvoitettu. Onki ilman kelaa on osa maksuttomia yleiskalastusoikeuksia.
Väite 9: Kalastohoitomaksu on aina suoritettava henkilökohtaisesti.
Ei tarvitse. Toisen puolesta saa lunastaa kalastonhoitomaksun.
Väite 10: Erityiskalastuskohteissa riittää paikallisen kalastusluvan hankkiminen. Kalastonhoitomaksua ei tarvitse suorittaa.
Erityiskalastuskohteet eivät mitenkään poikkea kalastonhoitomaksun osalta muusta kalastuksesta. Mikäli olet 18-69-vuotias sinulla on oltava suoritettuna kalastonhoitomaksu erillisen kalastusluvan lunastamisen lisäksi.
Väite 11: Omalla vesialueella kalastettaessa ei tarvitse lunastaa kalastonhoitomaksua.
Tämäkään väite ei pidä paikkaansa sitkeistä vääristä käsityksistä huolimatta. Maksu on maksettava, vaikka kalastaisikin vain omalla vesialueella. Vesialueen omistaminen ei ole vapautusperuste kalastonhoitomaksun suorittamisen. Jokaisen 18–69-vuotiaan, joka harjoittaa muuta kalastusta kuin ongintaa, pilkintää tai silakan litkausta, on suoritettava kalastonhoitomaksu. Poikkeuksena kalastajat, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta 31.12.2023 mennessä: heidän ei tarvitse suorittaa kalastonhoitomaksua.
Väite 12: Ulkomailta tulevien matkailijoiden ei tarvitse lunastaa kalastonhoitomaksua.
Tämä väite ei pidä paikkaansa. 18-69-vuotiaan matkailijan Suomessa kalastaessaan on lunastettava kalastonhoitomaksu samoissa tapauksissa kuin Suomen kansalaisenkin.
Kalastonhoitomaksu on hyvä lahja nuorelle
Kalastonhoitomaksun voi lunastaa kaverin puolesta. Metsähallituksen viestintäpäällikkö Aku Ahlholm vinkkaa, että kalastonhoitomaksun suorittaminen on hyvä lahja juuri 18 vuottaa täyttäneelle kalastajalle. Toimenpide voi helposti unohtua täysi-ikäisyyden astuessa voimaan.
Ahlholm mainitsee myös, että jostain syystä omassa mökkirannassa pidettävän katiskan kohdalla monella tuntuu olevan väärä käsitys siitä, että kalastonhoitomaksua ei tarvitsisi suorittaa. Ajatus on se, että pyydys on ”vain” katiska ja omassa rannassa.
Jos kalastonhoitomaksu on vielä maksamatta, hanki kalastonhoitomaksu tästä.
Epäselvissä tilanteissa ota yhteyttä
Puhelusta erätarkastaja Markus Aholle jää varsin positiivinen kuva. Hän toteaa, että erätarkastajat toimivat oikeusvaltioperiaatteen mukaan: ”Epäselvissä tilanteissa säädöksiä tulkitaan kalastajan eduksi. Kannattaa myös huomata, että epäselvissä tilanteissa voi olla arkisin klo 9-15 yhteydessä puhelimitse Metsähallitukseen erälupien osalta 020 69 2424. Kysyvä ei tieltä eksy ja kalasta.”
Jos haluat perehtyä lisää kalastuslupiin, katso tästä helposta kaaviosta miten luvat menevät.
Artikkelin sisällön on lisäksi tarkastanut maa- ja metsätalousministeriön juristi Irena Pirhonen.
Taas virhe. Nyt tarkkuutta näihin teksteihin.
”Väite 10: Erityiskalastuskohteissa riittää paikallisen kalastusluvan hankkiminen. Kalastonhoitomaksua ei tarvitse suorittaa.
Erityiskalastuskohteet eivät mitenkään poikkea kalastonhoitomaksun osalta muusta kalastuksesta. Mikäli olet 18-69-vuotias sinulla on oltava suoritettuna kalastonhoitomaksu erillisen kalastusluvan lunastamisen lisäksi.
Tosin kohta 11 kumoaa tämän väitteen.
Tämän koko tekstin on tarkistanut Maa- ja metsätalousministeriön juristi, joten ei tässä kyllä virheitä ole. Päätelmiä toki voi tehdä monesta asiasta suuntaan jos toiseen. Eli virvelöinnissä, perhokalastuksessa ja uistelussa mm. väite 10 on väärä. Erityiskalastuskohteessa tarvitaan tällöin vesialueen omistajan lisäksi kalastonhoitomaksu.
Ymmärsithän, että väitteet ovat ihmisten suusta ja somesta nostettuja väitteitä, jotka voivat olla joko oikein tai väärin. Tässä jutussa siis kerrottiin ensin väite, joka perään kumottiin ja kerrottiin miten asia on.
Mitenhän kohta 11 kumoaa tämän väitteen? Minkä väitteen ja mitä kumoaa?
Väite 10, tietonne on väärä: Jos pilkkii talvella kirjolohikohteessa, niin ei tarvita kalastuksenhoitomaksua, alueen lupa riittää. Väärä väite pitää paikkansa vain kesällä ja virvelin kanssa. Pilkkimiseen ei tarvita kalastuksenhoitomaksua missään olosuhteissa.
Näin minulle viimeksi sanottiin MMM:stä. kun asiaa kyselin…
Jokainen kalastuskohde voi itse päättää millaiset niiden lupaehdot ovat, jopa onko pilkintä ja onginta sallittua kohteessa. Toki epäloogista olisi vaatia pilkkimiseen pohjalle ensin kalastonhoitomaksu ja sitten vielä vesialueen lupa, kun sitä ei tarvitse muuallakaan. Ja huomioithan vuoden 2016 jälkeen maksu on ollut nimeltään kalastonhoitomaksu.
Tässä puhuttiin virvelöinnistä lähtökohtaisesti.