Kalastajan kelat

Kuten vavatkin, kalastajan kelat on myös pitkälti mieltymysasia. Eri kelamalleja ja valmistajia on markkinoilla monia, joiden joukosta löytää jokainen varmasti omansa. Jos budjetissa tekee tiukkaa, kannattaa mieluummin valita edullisempi vapa ja panostaa parempaan kelaan kuin toisin päin. Lisäksi kelan osalta on tärkeä muistaa yllä mainittu tasapaino. Kelaa ei kannata ostaa ilman, että pääsee testaamaan sitä kiinni omassa vavassa. Ei ole vähääkään outoa, että kalastaja kävelee kalastusvälineliikkeeseen oma vapa kainalossa ja pyytää kelaa testattavaksi vapaan. Kun kokemusta karttuu, tietää vähitellen kelapainoja tarkastelemalla, mikä kela sopii mihinkin vapaan. Toki tällöinkään ei välttämättä tiedä, kuinka hyvin jonkin vavan kelakiinnike istuu valittuun kelaan ilman testaamista.

Kalastajan kelaa valittaessa on kaksi kysymystä:

1. Mitä ollaan kalastamassa?
2. Avo- vai hyrräkela?

Avokela

Avokela on turvallinen valinta aloittelevalle kalastajalle tai juniorille. Toisaalta avokelassa on myös rutkasti erinomaisia ominaisuuksia kokeneillekin konkareille. Vaikka hyrräkelan tuntumaa moni kehuu paremmaksi, on avokela silti monen todella kovan jigikalastajan valinta. Helppous, vaivattomuus eri olosuhteissa ja vähäinen huollon tarve vakuuttavat. Lisäksi laadukkaampien avokelamallien keveys lähestyy jo laadukkaiden hyrräkelojen painoja.

Avokelalla heittäminen on todellakin helppo omaksua ja se on todellinen yleisväline. Pääsääntöisesti avokeloissa on erinomainen ja tasainen jarru jo pienemmissäkin kokoluokissa, toki hieman kelan laatuluokasta riippuen. Haspeli toimiikin hienosti lähes kaikissa kalastusmuodoissa, paitsi vetouistelussa.

Avokelan koko määrittää käyttötarkoitusta

Avokelat luokitellaan koon mukaan. Avokelan koot lähtevät pienimmästä, lähillä ul-kalastukseen (ultra light = ultrakevyt) suunnitellusta 500-kokoluokasta, seuraavana tulevat 1000-luokan kelat, jotka ovat tänä päivänä yleisimpiä valintoja jigihommiin, niin ahvenelle kuin kuhalle, 2000-luokan kelaa käytetään myös paljon jigikelana, mutta 2500–3000-koon kelat alkavat olla jo haukiosastoa. Sitten kun kiivetään ylöspäin, niin 4000:n sopii vielä hyvin haukikelaksi, mutta siitä isommille ei meidän valkolihaisten petokalojen kanssa ole kotimaassamme tarvetta. Avokeloja löytyy kyllä 20 000-luokkaan saakka, mutta ne ovat sitten syvänmeren kaloille ne.

Välityksellä väliä

Avokelaa hankittaessa törmätään myös välitykseen. Se kertoo kuinka monta kierrosta siima tekee puolalle yhden kammenpyöräytyksen aikana. Näin voidaan puhua myös kelan olevan nopea tai hidas välitteinen. Lisäksi kelan nopeuteen vaikuttaa olennaisesti myös puolan halkaisija. Pelkkää välitystä ei siis kannata tuijottaa, enemmän kriteerinä kannattaa pitää useimpien kelapakettien kylkeen kirjoitettu mitta, kuinka paljon siimaa tulee sisään yhdellä kammenpyöräytyksellä. Lisäksi markkinoilta löytyy keloja, joissa on kaksi erilaista puolaa, syvä ja matala. Puolan syvyys vaikuttaa siihen, kuinka paljon kelalle mahtuu siimaa. Koska siimatilavuuteen vaikuttaa myös puolan halkaisija, kannattaa aiheesta kysyä tarkemmin kalastusvälineliikkeestä tai meiltä Kalastajan Kanavalta.

Painavien vieheiden heitto avokelalla ei mielekästä

Lisäksi huomioitavaa on, että hauen heittokalastuksessa viehepainojen lähestyessä sataa grammaa, alkaa avokelalla heittäminen olla jo epämiellyttävää. Joka heitolla etusormi kuormittuu siimasta sen verran, että päivän päätteeksi voi nahat olla ”rullalla”. Tämän takia hyrräkela on parempi vaihtoehto painavammille viehepainoille.

Kätisyydellä ei väliä avokelassa

Keloissa olennaisena kriteerinä on pidettävä myös kätisyyttä, kummalla kädellä kelaa. Avokela on helppo hankittava sillä, siinä kätisyyden voi vaihtaa lähes poikkeuksetta hetkessä. Kammen voi vaihtaa oikealle tai vasemmalle tarpeen mukaan, mikä helpottaa välineiden hankintaa aloittelijalle sekä lapselle.

Aloittelijalle avokela

Aloittelijoille suosittelemme valitsemaan kevyempään kalastukseen (viehepainot alle 70 g) lähes poikkeuksetta avokelaa monesta syystä a. edullinen hinta, b. varmatoimisempi kaikissa olosuhteissa, c. helpompi setviä sotkut, d. vähäistä huoltoa vaativa ja e. kätisyys vaihdettavissa.

Hyrräkela

Hyrräkelalle on ehdottomasti paikkansa. Siiman tullessa käytännössä suoraan vieheeltä puolalle, on heittokalastajalla parempi tuntuma vieheeseen. Myös heittokontrolli ja heiton tarkkuus ovat hyrräkelalla avokelaa parempia – peukalolla pystyy säätämään heiton pituutta ja jopa pysäyttämään heiton helposti kesken.

Kelaatko vasemmalla vai oikealla?

Hyrräkelaa hankittaessa kelan kätisyys on päätettävä ostohetkellä eli pitää tietää kelaako oikealla kädellä vai vasemmalla kädellä. Vielä 90-luvulla vasenkätiset hyrräkelat olivat harvinaisia, mutta hyrrien suosion kasvaessa heittokalastajien keskuudessa, ovat vasurikelat vallanneet markkinaa. Uistelijoista suurin osa yhä suosii oikealta kelattavia hyrräkeloja.

Koko määrittää käyttöä

Hyrräkelat luokitellaan kätisyyden lisäksi, koon, muodon ja välityksen perusteella. Lisänä on erilaisia toiminnallisuuksia joko heitto- tai uistelukäyttöön. Koot hyrräkeloissa menevät kuten avokeloissa, mutta usein miten niistä puhutaan 100-, 200- ja 300-luokan keloista ja näissä voi myös olla välikokoja kuten 150. Kelan muodon perusteella puhutaan pyöreäpäätyisistä tai sämpyläkeloista eli matalaprofiilikeloista.

Raskaampaan kalastukseen ehdoton

Hyrräkelojen parhaat ominaisuudet korostuvat raskaammassa kalastuksessa. Suurten ja painavien haukivieheiden heittämisessä hyrräkela on selkeästi paras ja ennen kaikkea mukavin vaihtoehto. Heittoa ei tarvitse hallita etusormea vasten ja muutenkin tuntuma vieheeseen sekä raskaiden vieheiden heittokontrolli on parempi.

Uistelijan luottopakki

Uisteluun hyrräkela on yksinkertaisesti ylivoimainen: siima tulee suoraan puolalta, sen hallinnointi on helppoa, räikkä kertoo tärpistä, siimamittari auttaa vieheiden laskemisessa ja niin edespäin. Nykyisten uisteluhyrrien ominaisuudet onkin usein hiottu kyseistä lajia varten parhaalla mahdollisella tavalla toimivaksi, mutta hintataso on silti saatu pidettyä maltillisena. Uistelukeloissa ei ole haettu heittokelojen herkkyyttä, eikä siroa kokoa. Nämä ovat kookkaampia, runsaalla siimatilavuudella varustettuja, suurikokoiset kammet sekä muut yllä mainitut ominaisuudet tekevät näistä keloista lähes ”heittokalastuskelvottomia”, mutta uisteluun ne ovat parhaimmillaan.

Jigikalastukseen kokeneemmille

Hyrräkelojen kehittymisen myötä, ovat ne yleistyneet myös kevyemmässä kalastuksessa, etenkin jigihommissa. Kun etsitään heittosetiltä ultimaattista keveyttä, saadaan avokelavapasetin painosta vielä noin 20 grammaa pois valitsemalla kevyt hyrräkelasetti. Lisäksi, kun kelojen tekniikka ja herkkyys on kehittynyt viime vuosina isoin harppauksin, pystyy moderneilla hyrräkeloilla heittämään vaivatta jopa 5–10 gramman painoisia vieheitä.

Hinnalla on väliä

Valitettavasti edullisemman pään hyrräkelat harvoin toimivat kunnolla kevyiden jigien heittämiseen. Jos olet hankkimassa hyrrää jigitouhuihin, varaudu sijoittamaan hyrräkelaan huomattavasti enemmän kuin vastaavaan avokelaan. Hyvää jigihyrrää harvoin saa alle 250 eurolla, kun taas toimivan avokelan saa 50 eurolla ja varsin hyvän 100 eurolla.

Hyrrällä heittelyn oppii nopeasti

Moni heittokalastaja pelkää hyrrään siirtymistä ja epäilee opettelun olevan vaikeaa. Kun alla on aiempaa kalastuskokemusta ja heittotekniikka on avokelalla kunnossa, on homma hallussa puolen päivän hyrräharjoittelulla. Usein riittää jopa vain 10–15 heittoa. Monessa nykyisessä hyrräkelassa on heittoa helpottavia ominaisuuksia, kuten esimerkiksi magneettijarru, joka estää puolan holtittoman pyörimisen ja sen myötä vähentää siimasotkuja. Kelatyypin vaihtamista ei kannata pelätä. Uuden harjoitteluun kuuluu toki siimasotkut, mutta samallapa tulee treenattua, miten hyrräkelalla aikaansaatu harakanpesä selvitetään.

Lue lisää vavan ja kelan valinnasta täältä! Lue lisää vapojen valinnasta täältä!

 

Katso lisää kelojen sekä vapojen valinnasta täältä.