Suurkalatkin tarvitsevat kesäloman
toimittaja Niko Satto
Isoille petokaloille pyyntitapahtuma kesäkuumalla on aina suuri rasitus, koska lämpimään veteen on liuenneena vähemmän happea. Lyhytkin väsytys voi yksinään olla kuolettava. Siksi suurten kalayksilöiden pyyntiä keskikesällä on vältettävä – ja aina varauduttava ottamaan kala ruoaksi.
Suuret kalat herättävät vapaa-ajankalastajissa aina tunteita. Suuri kala on pyytäjälleen elämys, oli se sitten saatu sattumalta tai tarkoituksella. Suurten yksilöiden parempi tavoittavuus liveluotaimilla houkuttelee herkästi keskittymään vain suurten yksilöiden tavoitteluun. Toiset taas kalastavat ensisijaisesti ruokakalaa, jolloin suuren kalan tuottama mielihyvä on bonusta, ja pääasiallinen ilo tulee tuoreesta lähiruoasta ruokapöydässä.
Suurkalaelämysten lisäksi tunteita herättää se, mitä kalalle tapahtuu pyynnin jälkeen. Jotkut kokevat kalan vapauttamisen olevan eläinrääkkäystä, kun toiset taas kokevat, että vastuullinen ja kestävä kalastus vaatii isojen emokalojen vapauttamista. Mikään ei ole yksikantaan oikein tai väärin, asioilla on monta puolta; miten ja milloin kala on pyydetty, millaisissa olosuhteissa ja jopa millaisilla välineillä.
Isoihin keskittyminen kesäkuumalla virhe
Kesällä lämpimän veden aikaan tavoitteellinen suurkalojen kalastus on syytä laittaa tauolle. Suurille petokaloille pyyntitapahtuma lämpimässä vedessä on merkittävä rasitus monella tapaa.
Vaikka tutkimustietoa aiheesta on niukasti, aktiiviharrastajat tietävät, että kesällä isoja kaloja kuolee käsiin herkemmin kuin kylmän veden aikaan. Kalastajan Kanavan vetäjä Jyri Kuusisalo kertoo, saaneensa viestejä aktiivikalastajilta, että pyydystä ja päästä -kalastus kesähelteillä näyttää olevan kohtalokasta isoille kalayksilöille, erityisesti kuhille.
”Nykyaikaiset liveluotaimet ovat tehneet suurista kuhista ´lainsuojattomia´. Ennen niitä oli heittämällä lähes mahdotonta saada ja uistellenkin todella vaikeaa. Elektroniikan kehityksen myötä suurkuhan pyynnistä on tullut selvästi aiempaa helpompaa ja siten myös suositumpaa. Niiden kalastaminen vaatii nyt malttia”, Kuusisalo muistuttaa.
Samaan lopputulemaan on tullut kalastusopas Hannu Vesaranta, katso Hannun kanssa tehty video suurkuhan käsittelystä.
Kalastajan Kanava haastatteli lisäksi pitkään kalastotutkimusta tehnyttä, Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen professori Kimmo Kahilaista aiheesta.
”Isoille petokaloille pyynti on aina suurempi rasitus lämpimässä vedessä, koska silloin veteen on liuenneena vähemmän happea. Lyhytkin väsytys voi yksinään olla kuolettava. Virheellistä mielikuvaa saattaa antaa se, kun katsotaan kaiusta vapautetun ison kuhan painuvan pohjaan. Se ei silti takaa, että kala selviää”, Kahilainen toteaa.
Professori kannustaa käyttämään harkintaa kannattaako isoja kaloja pyytää lainkaan kesällä. Lisäksi hän pohtii olisiko pyydystä ja päästä -periaatteella toimivien kalastuskilpailujen ajankohdassa viilattavaa. Nyt kisoja järjestetään jopa keskikesän helteillä. Tähän Kahilainen kaipaisi tuekseen kuitenkin lisää tutkimusta.
Lämpötilashokki vaarana
”Kesäkuumalla ison kalan pyydystä ja päästä -kalastuksessa on lisäksi se ongelma, että vedet ovat vahvasti kerrostuneita, joten kalalle voi tulla lämpötilashokki. Jos kala nostetaan harppauskerroksen alapuolelta, tulee ensin lämpötilashokki ja päälle vielä mahdollinen pitkä ilma-altistus kalaa kuvatessa ja mitatessa”. toteaa professori.
Iso kuha nousee nopeasti pintaan takaisin, mikäli se ei selviä pyyntirasituksista. Tämä kala löytyi keskikesän kuumalla suositulta täsmäkalastusjärveltä.
Kalastuslaki: vapautettavaa kalaa käsiteltävä varoen
Vuoden 2024 alussa kalastuslakiinkin on kirjattu, että vapautettavaa kalaa on kohdeltava varoen. MMM:n erityisasiantuntija Roni Selén totesi tiedusteluun, että laki ei suoraan ota kantaa erilaisiin käytännön tilanteisiin. Loppupelissä asiat ratkotaan tuomioistuimessa. Kalojen vapauttamista koskevan 58§:n mukaan takaisin veteen laskettavaa kalaa olisi käsiteltävä mahdollisimman varovasti, jotta kalalle ei aiheutuisi tarpeetonta kipua ja kärsimystä, ja että sen elinkelpoisuus olisi mahdollisimman hyvä veteen laskemisen jälkeen. Takaisin veteen laskettavan kalan hyvään käsittelyyn kuuluu muun muassa kalan koskettelun ja kuivilla oloajan minimointi, kalan varovainen ja nopea irrottaminen koukusta tai verkosta, sekä varoen veteen palauttaminen.
Lue mitä muutoksia kalastuslakiin tuli 2024.
Isokin yksilö tarvittaessa pöytään
Suurkuhan kalastusta voi tehdä kylmän veden aikaan, mutta silloinkin kalastuksessa voi noudattaa periaatetta: Ensimmäinen eteen tuleva iso kalastetaan ja sitten keskitytään etsimään ennätyskalaa. Luotain näyttää kyllä minkä koon kala tulee eteen, joten kaikkia 70-80 cm kaloja ei tarvitse koukuttaa.
Jos aikoo keskittyä vain suurten yksilöiden pyyntiin, pitää olla valmis ottamaan niitä myös ruoaksi. Vastuulliseen kalastukseen kuuluu, että pyynnin yhteydessä vakavasti vahingoittuneet kalat päätyvät ruokapöytään.
Osa suurkalojen pyyntitapahtumaa ovat punnitseminen, mittaaminen ja valokuvaaminen. Itse pyyntitapahtuman lisäksi kaikki nämä oheistoimet voivat Itä-Suomen yliopiston professori Anssi Vainikan mukaan olla kohtalokkaita kalalle.
Sattumahauki jigivälineissä on tyypillinen kesän vahinkosaalis. Anne-Maarit ja 7 kg hauki.
”Jos ei ole valmis ottamaan isoa kuhaa ruuaksi, ei kannata koukuttaa niitä ollenkaan, koska riski, että kala kuolee, on iso. Ilma-altistus on oleellisin vältettävä tekijä. Kalaa ei saa pitää ilmassa yhtään ja suositus on aina palauttaa kala veteen välittömästi”, Vainikka muistuttaa.
Juuri tästä syystä Kalastajan Kanava opastaa Suurkala haaviin -videolla pitämään kalaa haavissa veneen ulkopuolella ja käyttämään sitä poissa vedestä vain mittauksen ja kuvauksen ajan. Toimenpiteeseen pitäisi mennä alle puoli minuuttia.
Kalastajan Kanavan Kuusisalo muistuttaa pelisäännöistä vahingoittuneiden kalojen suhteen.
Ruokakuhan pyynti on kesällä parasta puuhaa.
”Jos kala vahingoittuu vakavasti, eläinten hyvinvointilain nojalla se on lopetettava välittömästi. Sen jälkeen pyyntikokoinen (ei siis rauhoitettu tai alamittainen) kala verestetään ja laitetaan kylmään odottamaan valmistamista ruoaksi. Jokaisen kalaan lähtevän tulee siis olla varautunut lopettamiseen ja säilyttämiseen, sillä kukaan ei voi etukäteen ennustaa, ettei kala vahingoitu kuolettavasti pyynnin yhteydessä.”
Valikoiva kalastus on vastuullista
Erityisesti sosiaalisessa mediassa sotketaan toisiinsa sellainen pyydystä ja päästä -kalastus, jossa ei ole tarkoituskaan ottaa kaloja ruoaksi ja valikoiva kalastus, jonka tarkoituksena on pyytää ruokakaloja, mutta vapauttaa sekä suuret että pienet yksilöt.
Alamittaisten kalojen vapauttaminen on useimmille luonteva asia, mutta koska laissa ei ole asetettu kaloille ylämittaa, suurten kalayksilöiden vapauttaminen ei olekaan enää yhtä selvä asia. Suurten petokalojen vapauttamiselle on kuitenkin useita hyviä perusteluja.
- Suuret yksilöt tuottavat keskimäärin vahvempia ja elinkelpoisempia jälkeläisiä
- Suuret petokalat pitävät rehevöityvissä vesissä kurissa sekä särkikalakantoja että oman lajinsa kantaa
- Suuriin yksilöihin on kertynyt enemmän ihmiselle haitallisia ympäristömyrkkyjä
- Suuria yksilöitä (erityisesti kuha) on selvästi hankalampi perata kuin keskikokoisia yksilöitä
Suurkala on siis yleensä arvokkaampi vedessä kuin lautasella. Ja koska petokalat kestävät tutkimusten mukaan kohtuullisen hyvin pyynnin rasituksia kylmän veden aikana, henkilökohtaisen ylämitan itselleen asettaneet kokevat, että kalakannan etu ajaa vapauttamaan isot yksilöt.
Kuusisalo muistuttaa kuitenkin, että vaikka toimisi valikoivan kalastuksen periaatteiden mukaan, ei tavoitteellinen suurten yksilöiden kalastaminen kesällä ole millään muotoa vastuullista kalastusta, koska suurkuhat ja suurhauet eivät kestä pyyntirasitusta. Hän myös toivoo aiheesta lisää tutkimustietoa, jota professori Kahilainenkin peräänkuulutti.
