Vaaratilanne Pirkanmaalla
Hidasta vauhtia sumussa
Sumussa ei voi luottaa pelkkään karttaplotteriin.
Pekka onneksi selvisi täpärästi.
Kalastajan Kanavan videoillakin asiantuntijana esiintynyt ammattikalastaja ja morritaituri Pekka Rintamaa laittoi tänään aamulla viestiä:
”Tänään aamulla oli lähellä lähteä henki. Järvellä oli todella sumuista ja minä olin kokemassa verkkoja keskellä selkää. Jostain tulee kookas kalavene niin lujaa kuin paketilla pääsee ja ajaa alle metrin päästä ohi. Oma vene meinasi kaatua, täyttyi puolilleen vettä ja kaikki tavarat mitä kyydissä oli, meni järveen. Moottoriveneen kuski ei viitsinyt edes pysähtyä vaan jatkoi Tampereen suuntaan edelleen ”urku auki”. Veneväylälle oli tuossa paikassa matkaa noin 100m joten ilmeisesti vaan oikaistiin”.
Tällä kertaa Pekka selvisi säikähdyksellä, mutta tänä päivänä on vesillä todella nopeita veneitä, jotka kulkevat yli 70 km/h tai enemmänkin. Mitä kovempaa veneellä liikkuu, sitä tärkeämpää on tähystäminen karttanavigoinnin lisäksi. Paketti pitää saada pysähtymään näköetäisyyden päässä, joten sumussa ajaminen “holtittomasti” aiheuttaa merkittävää vaaraa kanssaliikkujille sekä luonnollisesti myös omassa veneessä oleville. Pelkästään vedessä kelluva puun runko, saareen uiva kauris tai navigointivirhe voi tehdä todella pahaa tuhoa. Ja kuten hyvin tiedetään, GPS-häirintä on tällä hetkellä varsin yleistä, joten karttaplottereihin ei voi myöskään sokeasti luottaa.
Pekka lisäsi vielä: ”Vesi oli 4 asteista, joten jos vene olisi uponnut, olisi ollut aikaa uida rantaan noin vartti tai peli olisi ollut ohi.”
Karttaplotteri ei takaa turvallisuutta
Kajakkia ja kanoottia on vaikea havaita veneestä käsin kovaa ajettaessa, ellei samalla tähystä tarkkaan myös vedenpintaa.
”Nykyaikainen vene-elektroniikka antaa herkästi virheellisen turvallisuuden tunteen ja mahdollistaa ajamaan veneellä urku auki sumusta huolimatta”, toteaa Kalastajan Kanavan Jyri Kuusisalo ja jatkaa: ”Karttaplotteri ei kuitenkaan varoita sumun keskellä verkkoja kokevasta ammattikalastajasta, kajakkikalastamaan lähteneestä perheen isästä tai soutu-uistelemassa olevasta eläkeläisestä. Hemmetti!”
Näin veneilykauden alussa onkin syytä kerrata asioita ja sumussa ajaminen on yksi näistä. Keväisin on ajoittain todella sakeita aamusumuja ja sumussa ajaminen vaatii erityistä tarkkuutta ja malttia.
Sumussa tai muuten vaan rajoittuneen näkyvyyden aikana venettä ajaessa on syytä noudattaa seuraavia periaatteita:
- jos et näe ”veneen keulaa pidemmälle”, älä lähde vesille ellei ole pakko
- aja niin hitaasti, että voit ja pystyt pysäyttämään veneesi näkökentän sisällä
- älä luota pelkästään karttaplotteriin, vaan muista, että GPS-häirintä saattaa näyttää paikkasi useita satoja metrejä sivuun väylältä. Sekä kartoissakin on puutteita
- muista, että vesillä on muitakin: Vaikka ajaisit väylää sumussa, vastaan voi tulla joku tai mennä hitaasti edessäsi / ylittää juuri väylää
- jos veneessäsi on tutka, voit ajaa vähän reippaammin, mutta se ei silti poista tähystysvelvoitetta ja varoivaisuusperiaatetta
- käytä kapeikoissa tarvittaessa veneen äänimerkinantolaitetta
Vältetään turhia veneilyonnettomuuksia
Myös rankkasateella näkyvyys voi heikentyä.
Juuri eilen 16.4.2025 Liikenne- ja viestintävirasto, Traficom julkaisi tilastoa veneilyonnettomuuksista. Tilastojen mukaan huviveneturmissa kuoli vuonna 2024 yhteensä 35 ihmistä, joista kaikki olivat miehiä ja valtaosa yli 55-vuotiaita.
Traficomin tilastot kertovat, että suurin osa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtuu soutuveneillä ja pienillä moottoriveneillä. Teknisten vikojen tai sään merkitys onnettomuuksien taustalla on onneksi vähäinen. Veneen kaatuminen ja inhimilliset tekijät johtavat huonoon lopputulokseen, ja alkoholilla on osuutta asiaan yli 50 %:ssa kuolemantapauksista.
”Vaikka säästä johtuvia kuolemaan johtavia veneilyonnettomuuksia on tilastoissa onneksi vähän, on jokainen näistä turha. Vältetään turhia riskejä ja liikutaan vesillä fiksusti sekä sään mukaisesti. Sumuakin on syytä kunnioittaa.” toteaa Jyri Kuusisalo.
Miksi keväällä on sumua?
Sumun syntysyitä on monia, mutta keväisin tyypillisin sumun aiheuttaja on lämpötilanvaihtelut mantereen ja vesistön välillä. Lämpimän kevätpäivän seurauksena maan päällä lämmennyt ilma virtaa kylmän vesistön päälle ja ilmassa oleva vesi tiivistyy sumuksi. Syksyllä sama tapahtuu toisinpäin, kun lämmin meri- tai järvi-ilma virtaa kylmentyneen maan päälle. Keväällä sumu hälvenee, kun aamupäivällä aurinko lämmittää haihduttaen sumupisarat näkymättömäksi vesihöyryksi.
