Retkeilykalastuksen ABC
Kiireettömästi kalaan
Kirjoittajat, kuvat: Janne Koivisto ja Antti Kymäläinen
Mitä tapahtuu, kun yhdistetään poljettava kajakki, intohimo kalastukseen ja kymmenet vuosittaiset yöt luonnon helmassa? Janne Koivisto ja Antti Kymäläinen ovat retkeilykalastuksen kokeneita taitajia, joille vesillä vietetty aika on elämäntapa. Kirjoittajat avaavat kymmenen vuoden aikana kertyneitä oppejaan ja kokemuksiaan siitä, miten jokainen kalastaja voi siirtää harrastuksensa painopisteen rannalta ja veneestä syvemmälle luontoon.
Retkeilykalastuksen suola

Kajakilla on mahdollisuus kalastaa alueita, jonne isommilla veneillä ei pääse.
Kalastaminen on ehkä mahtavin harrastus maan päällä. Kalastamisen keskiöön kuuluu tietysti luonnossa liikkuminen, ja onkin loogista yhdistää retkeily samaan pakettiin – harrastaa retkeilykalastusta. Retkeillessä pääsee vielä naksun lähemmäs luontoa, kun paikan päällä saa viettää ne hienot auringonlaskun illat ja sumuiset aamut.
Mikä olisi parempaa kuin kiireetön ilta omassa leirissä, kun takaraivossa ei kolkuta ajatus tuskallisen pitkästä kotimatkasta. Tällöin voi myös halutessaan kalastaa helposti illan viimeisiin valoihin tai vaikka pimeään asti ja hipsiä sitten leiriin nauttimaan illan ja yön hiljaisista hetkistä. Kiireettömyys ja stressittömyys on retkeilykalastuksen suola. Retkeily mahdollistaa sellaisten uusien paikkojen tutkimisen, jotka olisivat turhan kaukana yhden päivän reissujen näkökulmasta. Toki kauas ei lähtökohtaisesti tarvitse lähteä, vaan yllättävän läheltäkin löytyy upeita vesistöjä ja aina uusia paikkoja, jotka kannustavat meitäkin usein lähiretkeilyyn.
Suunnittelu alkaa kartalta ja sääennusteesta

Janne Koivisto kevyemmän kajakin kanssa retkellä.
Miten sitten lähteä liikkeelle? Yksinkertaisimmillaan otat vain teltan tai riippumaton ja katsot karttapalveluiden kautta kivalta näyttävän vesistön. Huomiota kannattaa kiinnittää maaston muotoihin ja koittaa etukäteen löytää kartalta paikka, jonne voisi leirin pystyttää. Paikkaa valitessa täytyy tietysti varmistaa, mitä jokaisenoikeudet sallivat, ja käyttää maalaisjärkeä paikan valinnan suhteen. Jokaisenoikeudet on syytä varmistaa, jos asiassa on yhtään tilaa epävarmuudelle. Lisäksi ennalta pitää varmistaa, että ajoneuvon voi jättää parkkiin siihen, mistä retkelle lähtee. Ajoneuvolla ajaminen ja sen pysäköinti eivät nimittäin ole jokaisenoikeuksia vaan vaativat maanomistajan luvan. Yleensä muut luonnossa liikkujat sekä paikalliset huomioiden hyvällä peruskäyttäytymisellä pärjää aina.
Paikan valinnassa on myös hyvä huomioida sen tarjoama suoja, jos keli retken aikana muuttuu – ja sen se osaa tehdä äkistikin. Se hienoin näköalapaikka voi olla myrskyn sattuessa hieman huono valinta, kun myrskytuuli irrottaa tarpin narut ja sade piiskaa keskellä yötä vettä makuupussiin.
Vältä kärsimysnäytelmä, valitse oikein
Lapsuudesta monelle on varmaan jäänyt mieleen se perheretki, jossa teltta vuotaa kuin seula, patja lilluu vesilammikossa ja yö vietettiin kylmän nihkeissä tunnelmissa pallellen. Aamun aurinko taas osasi tehdä teltasta pätsin, ja leppoisan hitaat aamut vaihtuivat hikisiin herätyksiin. Kastunut makuupussi tai muuten huonosti nukuttu yö ei todellakaan luo niitä retkeilyn positiivisia fiiliksiä.
Retkeilyn ei siis ole tarkoitus olla kärsimysnäytelmä. Varmista siis, että varusteet ovat oikeanlaiset ja vallitsevan vuodenajan säähän sopivat. Välineisiin panostaminen siis kannattaa, eikä panostaminen aina tarkoita suurta rahallista sijoittamista vaan oikeita valintoja. Perusvarusteiden lisäksi hyvä ruoka ja muutamat niin sanotut luksustuotteet, kuten tyyny, luovat retkeilyyn vielä sen viimeisen silauksen.
Riippumatto – kalastajan monipuolinen majoite
Meillä pääasiallisena majoitteena toimivat riippumatot, jotka on suunniteltu retkeilyä varten. Ei siis sekoiteta retkeilyyn sopivia riippareita takapihalla oleviin riippumattoihin, jotka on tehty ihan eri tarkoitusta varten. Retkeilyyn tarkoitetut riippumatot on varustettu hyttysverkolla, ja päälle tulee tarppi sateelta suojaamaan. Riippumatto on helppo ja nopea kasata sekä purkaa, kun kaikki tarvikkeet kulkevat helposti samassa paketissa.
Riippumaton yksi suuri etu telttaan verrattuna on, ettei se tarvitse tasaista maapohjaa. Riittää, että löytää pari puuta sopivalla etäisyydellä toisistaan. Tarpin eli sateensuojan kannattaa olla riittävän suuri, ja sen etuna on mahdollisuus virittää se monella eri tavalla. Sateella ja tuulella liepeet vedetään alas antamaan suojaa, ja lämpimällä liepeet voi nostaa ylös ohjaamaan tuulta ja raikasta ilmaa riippumattoon. Ilman vaihtuvuutta pystyy siis säätelemään erittäin hyvin tarpin helmojen avulla. Lisäksi ilman liikkuminen vähentää viileämpinä öinä kosteuden kertymistä ja kylminä öinä lämmön haihtumista.
Koska riippumatto ei tarvitse tasaista pohjaa, voi sen sijoittaa helpommin omia mieltymyksiä vastaavaan paikkaan: suurten kivien kupeeseen, josta aukeaa kivat näkymät vesille, tai saaren rantaan, jossa aamun aurinko herättää nukkujan. Aamulla auringon lämpö on erittäin tervetullutta, varsinkin syksyllä tai aikaisin keväällä, kun yöt ovat viileitä ja kosteutta kertyy majoitteeseen helposti. Yön aikana kostuneen makuupussin voi aurinkoisena aamuna ripustaa riippumaton narun tai kahden puun väliin viritetyn kuivatusnarun päälle. Myös tarpin liepeet on hyvä nostaa ylemmäs ja riippumaton hyttysverkko avata, jotta tuuli pääsee puhaltamaan hyvin majoitteen läpi poistaen yön aikana kertyneen kosteuden.
Eristys ja makuupussin valinta
Riippumatto on syytä varustaa makuualustalla tai underquiltilla (alushuovalla), ellei riippumattoon kuulu vakiona eristävää patjaa. Makuualusta on hyvä valita käyttötarkoituksen ja vuodenajan mukaisesti. Makuualustoihin on merkitty R-arvo, joka kertoo, mihin lämpötilaan asti patja antaa suojaa alhaalta tulevaa kylmää vastaan.
Jos tarkoitus on harrastaa retkeilyä vain kesällä lämpimissä keleissä, patjat pienemmällä R-arvolla voivat olla riittäviä. On kuitenkin hyvä huomioida, ettei oikeasti kuumia öitä ole kovin montaa vuodessa, ja kesälläkin pärjää, vaikka patjassa olisi varoja kylmillekin keleille. Lisäksi makuupussin tulee olla riittävän lämmin, ja monesti kolmen vuodenajan makuupussi on oikea valinta. Kesäisin pussia voi pitää yön auki tarvittaessa, kun taas liian ohuen pussin kanssa viileästä yöstä voi tulla ikävän pitkä.
Pidä vaatteet ja itsesi kuivana
Kun liikutaan vesillä, on kastumisen vaara aina läsnä, ja siksi kaikki, mikä ei saa kastua, kannattaa pakata vedenpitäviin pusseihin tai laukkuihin. Hyvä nyrkkisääntö on, että aina vähintään yksi vaatekerta, nukkumiseen liittyvät varusteet sekä tulentekovälineet tulee olla pakattuna niin, etteivät ne missään tilanteessa pääse kastumaan.
Oikealla vaatetuksella pärjää kaikissa Suomen keleissä, ja vaatetuksella on välitön vaikutus ulkoilmassa viihtymiseen. Vedenpitävä kuoriasu tai kylmien vesien aikaan pelastautumispuku ovat erittäin tärkeät sen vahingon tai sateen sattuessa kohdalle. Kevyt toppatakki on yllättävän monikäyttöinen ja pieneen tilaan pakkautuva. Monesti vielä pakkausvaiheessa, kun päivisin on lämmintä, tulee mietittyä toppatakin tarvetta, mutta iltojen viiletessä se on ollut kesälläkin erittäin mukava laittaa päälle. Nykyään toppatakki on aina matkassa mukana.
Merinovillaa voi myös lämpimästi suositella retkeilijälle. Merinovilla lämmittää märkänäkin eikä tarvitse pesua niin usein; monesti tuulettaminen riittää, ja sen johdosta merinovillaisia vaatteita voikin pitää päällä pidempään.
Gourmet-hetkiä rannalla
“Hyvä ruoka, parempi mieli”, sanottiin jossain mainoksessa, ja siinä osutaan kyllä aivan oikeaan. Kuivamuonasta, johon lisätään vain vesi, saadaan kyllä energiaa, mutta makunautinto on niin ja näin – eli kuivamuonat menevät osastoon kärsimysnäytelmä. Hyvällä kaasukeittimellä ja oikealla pannulla loihdit kalat, lihat ja kanat, kuten muutkin omaan makuun sopivat sapuskat mukavasti. Koska harrastamme retkeilykalastusta, kalat tietysti pyydämme itse. Jos meistä riippumattomista syistä kalaa ei päädykään ruokalistalle, kannattaa aina mukana olla jotain senkin mustan hetken tilalle (esim. teemaan sopivia särkisäilykkeitä). Kalastukseen tulee kyllä kiva pieni lisämauste, kun ne ruokakalat pitää oikeasti saada.
Kaasukeittimen mukana tulee yleensä jokunen kattila, ja niillä onnistuu loistavasti vaikkapa kalakeiton tekeminen. Avotulentekoon tarvitaan aina maanomistajan lupa tai maastoon tehty virallinen tulipaikka (huomioi aina metsäpalovaroitus). Avotuli on oikein mukava ja luo tunnelmaa, mutta melkein poikkeuksetta laitamme ruokaa kaasulla, koska se on monikäyttöisempi tapa paremman säädettävyyden takia kuin hiillos.
Ruokalistaa suunnitellessa on hyvä miettiä reissun pituutta ja testata kylmälaukku: kauanko se pitää elintarvikkeet kylmänä? Kovimmilla helteillä kylmäketju kestää maksimissaan 3–4 päivää, jos sitäkään, ja ruokalistaa on hyvä miettiä tarvikkeiden säilyvyyden kannalta. Aina mukaan tulee pakata se vararuoka, joka ei tarvitse kylmää säilyäkseen. Yksi erittäin toimivaksi tuomittu ratkaisu on käyttää jäädytettyjä vesipulloja kylmäkallejen lisänä. Niistä saa sulamisen jälkeen juomavettä, ja paluumatkalla ne voi tyhjentää, jolloin turhaa painoa saadaan vähennettyä.
Vettä ei koskaan ole liikaa mukana, eikä veden loppumista kannata opetella kantapään kautta. Vastaan on tullut esimerkiksi tilanne, jossa rantaan ajautui niin iso sinilevälautta, ettei edes astioiden tiskaaminen onnistunut järvivedellä. Juomavettä voi tarvita myös poikkeuksellisen paljon kuumien päivien takia.
Turvallisuus ja ensiapu


Antti Kymäläinen ruokakalaa isomman hauen kera.
Ensiapulaukku on tärkeä pitää mukana aina. Hauki osaa yllättävän nopeasti tehdä käteen syvän haavan, jolloin sidontatarpeet ovat tarpeen. Tämäkin on monesti reissuillamme koettu, ja oman veren värjätessä kajakkia mieltä rauhoittaa mukana oleva ensiapupakkaus. Ensiapulaukun voi hankkia valmiina tai käydä apteekissa kasaamassa sen itse henkilökunnan ystävällisellä avustuksella. Tärkeää on myös itse tietää, mitä ensiapulaukku sisältää, jotta sitä osaa käyttää vahingon sattuessa. Ensiapulaukun on syytä olla vedenpitävästi pakattu, ja muistathan aika ajoin tarkistaa sen sisällön ja tuotteiden voimassaolon.
Useampi sytytin ja tulitikut on myös oltava mukana. Puhelimet ovat nykyisin aina matkassa, ja vaikka ne eivät kalapäivänä juurikaan käytössä ole, on niiden oltava kuitenkin aina käytettävissä. Varaa siis puhelimelle ulkoinen virtalähde retken aikaista lataamista varten. Suositeltavaa on myös asentaa puhelimeen ”112 Suomi” -sovellus, joka lähettää sovelluksen kautta soitettaessa sijaintikoordinaatit hätäkeskukseen. Myös sääennusteiden seurantaan puhelin on hyvä apu reissun aikana. Kätevä on b mm. Lightning-sovellus, joka ilmoittaa lähestyvästä ukkosrintamasta.
Aloita maltilla
Retkeilyyn myydään härpäkettä joka lähtöön, mutta retkeilykipinän iskiessä kannattaa malttaa mielensä, vaikka ostohousut olisivatkin jo jalassa. Aloita retkeily niillä niin sanotuilla pakollisilla varusteilla, ja jo muutaman retken jälkeen tiedät, mitä tarvitset ja mikä on vain turhaan mukana. Kokemuksen karttuessa huomaa, että aika vähillä varusteilla pärjää, ja silti aina jää jotain kotiin viemisiksi. Mutta toisaalta osa tavaroista on aina mukana – kaiken varalta.
Muistilista retkeilijälle:
-
Kerro läheisille, mihin menet, leiripaikan sijainnin, koska olet perillä ja milloin palaat.
-
Varaa mukaan tarpeeksi vettä.
-
Varmista ensiapulaukun sisältö ja päivitä se tarvittaessa.
-
Varaudu suunniteltua pidempään reissuun.
-
Tarkkaile säätä.
-
Tee ennalta suunnitelma ”pahin mahdollinen” -tilanteeseen.
-
Älä jätä luontoon jälkiä ja tuo roskat tullessasi pois luonnosta.
-
Tarkista kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi.
-
Hyvillä käytöstavoilla pärjää aina.









