Vesien lämpeneminen muuttaa kalaston rakennetta

Toimittaja: Niko Satto

Silakkaa pitäisi syödä enemmän – kyttyrälohesta ei ole pelastajaksi.

Tekniikan Maailma haastatteli 15.8.2023 julkaisemassaan jutussa Itä-Suomen yliopiston evolutiivisen akvaattisen biologian professori Anssi Vainikkaa otsikolla Ahven ja särki voittavat, siika häviäjä. Linkki artikkeliin löytyy jutun lopusta.

Vainikan mukaan vesien lämpeneminen, tummuminen ja rehevöityminen muuttavat kalastoa vähemmän arvokkaaseen suuntaan. Kuhasta on yhä vahvemmin tulossa niin ekologisesti kuin taloudellisesti tärkein petokala.

Puhelimitse haastattelemamme Vainikka kuitenkin täsmentää, että kuhan ammattimainen kalastus on kantojen tulevaisuuden kannalta paikoin kestämätöntä.

– Petokalojen ammattimainen kalastus pitäisi lopettaa kokonaan järvillä, joilla on voimakasta vapaa-ajankalastusta sekä kalastusmatkailukäyttöä, Vainikka jyrähtää.

Tekniikan Maailman artikkelissa Vainikka toteaa, että siika ja made ovat selkeimmät häviäjät, kun taas ahven ja särkikalat hyötyvät. Saaristomerellä siikaa onkivan kalastajan silmin näyttää siltä, että siika voi erittäin hyvin. Niitä saa melko vaivatta joka puolelta Saaristomerta.

– Ei pidä sekoittaa luonnonvaraisia siikakantoja ja istettuja siikoja. Luonnonvaraiset vaellus- ja karisiikakannat ovat heikkoja, vaikka istutusperäistä siikaa onkin paljon, Vainikka muistuttaa.

Syökää silakkaa, sanoi Harri Holkeri

TM kysyi Vainikalta, onko Suomessa riittävästi kalaa, jotta sen käyttöä voisi selvästi lisätä?

– Tämä vaatisi merkittävää silakan ja kilohailin ruokakalakäyttöä sekä vesiviljelyn lisäämistä.

Samaan aikaan silakan ravinnossa on tapahtunut muutoksia, minkä seurauksena silakka on vähentynyt. Vainikka kuitenkin toppuuttelee ongelmaa ihmisravinnon näkökulmasta.

– Silakkaa on niin paljon, ettei pieni notkahdus vaikuta. Sitä riittäisi kyllä ihmisille ravinnoksi.

Me puolestaan kysyimme, voisiko kyttyrälohen hyödyntämisestä olla apua, sillä kotimaan perinteiset lohikalat kärsivät lämpimistä joki- ja merivesistä kantojen ollessa ahdingossa muutenkin.

– Purkitetusta lohisäilykkeestä iso osa on kyttyrälohta, joten kyllä se hyvin kelpaa ruuaksi. Määrällisesti sitä ei ole kuitenkaan tarpeeksi, jotta sillä voitaisiin ratkaista ruokakalan käyttöön liittyvät ongelmat, Vainikka arvioi.

LUKE:n tilastoissa uskottavuusongelma

Vainikka viittaa TM:n artikkelissa Luonnonvarakeskuksen saalistilastoihin, joiden mukaan Suomen sisävesistä pyydetään kalaa 7,2 kiloa hehtaaria kohden vuosittain (kg/ha/vuosi), mikä on hyvin lähellä vedenlaadultaan hyvien järvien biologista maksimituotantoa.

Onko LUKE:n tilasto uskottava ja ottaako se huomioon virkistyskalastajien vapauttamat kalat – etenkin kun kyselyyn vastaavat luultavasti aktiiviharrastajat, jotka vapauttavat osan saaliistaan?

– Ei ota, siinä mielessä se on vähän puutteellinen. Noin 90 % sisävesien kalasaaliista on vapaa-ajankalastajien pyytämää. Maailmanlaajuisesti vapautettujen kalojen osuus vapaa-ajankalastajien saaliista on noin 60 %, joten vapautettavilla kaloilla on todennäköisesti iso vaikutus tilastoihin. 7,2 kilon saalis [ruuaksi otettua kalaa] hehtaaria kohden ei ole uskottava luku, Vainikka sanoo.

Tekniikan Maailman artikkelin löydät täältä:
Suomen järvien kalakanta muuttuu: Ahven ja särki voittavat, siika häviäjä – Tekniikan Maailma

Katso myös:
https://www.kalastajankanava.fi/kyttyralohen-tulo-itamereen-vain-ajan-kysymys/

 

20.8. juttua päivitetty haastatellun pyynnöstä:

Puhelimitse haastattelemamme Vainikka kuitenkin täsmentää, että kuhan ammattimainen kalastus on kantojen tulevaisuuden kannalta *paikoin kestämätöntä. Sana paikoin lisätty.

Petokalojen ammattimainen kalastus pitäisi lopettaa kokonaan järvillä –> tarkennettu sivulauseella: ”joilla on voimakasta vapaa-ajankalastusta sekä kalastusmatkailukäyttöä”, Vainikka jyrähtää.