Kalastajan vavat

Kalastajan vapa taipuu

Eri kalastusmuotoihin löytyy todella paljon erityyppisiä vapoja. Määrittäviä tekijöitä ovat ensisijaisesti:

  • kelatyyppi
  • kalastusmuoto
  • vavan pituus
  • viehepainosuositus
  • vavan toiminta
  • takakahvan pituus
  • paino

Kelatyyppi määrittää vapaa

Ensinnäkin olennaista on tietää, onko hankkimassa vapaa hyrräkelaa vai avo- eli haspelikelaa varten, sillä molemmille on vapansa erityyppisillä kelakiinnikkeillä ja vaparengastuksella.

Kalastusmuodolla väliä

Kalastajan uisteluvapa

Olennaista on myös se, tuleeko vapa heittokalastukseen vai vetouisteluun. Vetouisteluvavat ja niiden materiaalit on suunniteltu kestämään jatkuvaa jännitystä, kun taas heittokalastusvapojen materiaalit sekä rakenne on suunniteltu heittämiseen, eli hetkelliseen kuormitukseen. Vetovavat kestävat myös huomattavasti enemmän kolhimista, runnomista ja kovaa käyttöä. Yleensä hyvän vetouisteluvavan saakin huomattavasti edullisemmin kuin heittokalastusvavan ja tästä syystä heittovavoilla ei kannata uistella, vaan mieluummin sijoittaa pari-kolmekymppiä ja ostaa uistelua varten ihan oma vapansa.

Pituus helpottaa tai hankaloittaa

Kalastajan uisteluvavat

Pituus on pitkälti kalastusmuodosta ja kalastajan mieltymyksistä kiinni. Jos heitetään rannalta ja kierretään paljon esimerkiksi tiheäkasvustoisia paikkoja, on lyhyt vapa käsiteltävyytensä takia hyvä valinta. Sama koskee kelluntarenkaalla ja kajakilla heittokalastusta. Veneestä heittokalastava voi valita vavan mitan omien mieltymystensä perusteella. Niin hauenkalastukseen, kuin jigikalastukseen löytyy todella paljon vapoja eri mittaisina, mutta samoilla viehepainosuosituksilla ja samaan käyttötarkoitukseen suunniteltuna. Pidemmät vavat ovat luonnollisesti pidempiheittoisia ja esimerkiksi vastaiskuun saa pidemmän liikkeen kautta enemmän voimaa. Myös isompien kalojen väsyttelyssä, vavan pituudesta on hyötyä.

Uisteluvapojen maailma on aika paljon simppelimpi – käytännössä vavat ovat joko 7- tai 8-jalkaisia tai vähän yli. Plaanarikäytössä ja etenkin targakaaren päällä olevissa vapatelineissä, moni suosii 7-jalkaisia, niiden helpomman käsiteltävyyden vuoksi. Kun taas 8-jalkaisten aihiosta saadaan ulosmitattua enemmän voimaa, joten ne toimivat hyvin muun muassa hauenuistelussa raskailla vieheillä suoraveto- ja takilavapoina. 8-jalkaisilla suoravetovavoilla saadaan myös leveyttä lisää. Uistelussa on vielä ihan oma alalajinsa, jossa uistellaan säipillä eli erittäin pitkillä vavoilla, mutta siihen emme tässä kirjassa pureudu mainintaa enempää.

Minkä painoisilla vieheillä kalastetaan?

Heittokalastusvavan tärkein määrittävä kriteeri on viehepainosuositus. Järeällä kumikalastukseen suunnitellulla vavalla ei ole miellyttävää heitellä kevyitä lusikoita tai jigejä ja toisaalta kevyemmille vieheille suunnitellulla vavalla ei edes pysty heittämään raskaampia vieheitä. Eli ensisijaisen tärkeää on valita vapa omaan kalastukseen sopivaksi ja tiedostaa omien käytettävien vieheiden paino. Jigikalastuksessa tämä on helpompaa, kun vieheen painon olennaisin määrite tulee jigipäästä. Esimerkiksi ahvenen jigikalastuksessa jigien paino ei vaihtele mallista riippuen kuin muutamien grammojen sisällä, mutta matalasta syvään siirtyessä, jigipään paino voi muuttua viidestä grammasta jopa yli 15 gramman, joten tämän joutuu huomioimaan ahvenvapaa valitessa.

Hauenkalastuksessa on enemmän haasteita. Usein toivotaan, että samalla vavalla voisi heittää kaikki vieheet 20 gramman lusikoista, pitkälti yli 100 gramman haukikumeihin. Tällöin on hyvä harkita kahta eri vapaa tai settiä, joista toisella heitetään raskaamman pään vieheet ja toinen on tarkoitettu lusikoille ja vaapuille. Jos välttämättä haluaa hankkia yhden vavan kaikkea varten, niin silloin on valittava järeille vieheille tarkoitettu keppi, jolla sitten heitetään myös kevyemmät uistimet, vaikka vapa ei niiden kanssa toimikaan optimaalisesti.

Toinen hyvin yleinen ongelma on ”vapa yleiseen kalastukseen”. Kun haluaisi heittää samalla setillä ahvenet, kuhat ja hauet. Tässä tulee vastaan biologinen ongelma eli jokainen laji on hyvin erilaisia käytökseltään siiman päässä, jokaiselle on eripainoiset vieheet ja jopa kalastustekniikat vaihtelevat. Vaikka haluaisi jigata ahvenvavalla kuhaa, on kuhan luinen suu usein liian raju haaste pehmeämmälle ja pehmeäkärkiselle ahvenvavalle ja taas kuhavavalla ahven repii helposti suunsa jumputtaessaan väsytystilanteessa. Myös hauen osalta vavan valinnalla on merkitystä: Isoa haukea ei pysty “käskemään” riittävästi kevyellä vavalla ja etenkin lämpimässä vedessä, voi pitkittynyt väsytystilanne johtaa pahimmillaan kalan kuolemaan, vaikka kuinka haluttaisiin vapauttaa se. Tästä syystä haukivälineet on syytä mitoittaa riittävän järeiksi.

Uisteluvavoissa on harvoin ilmoitettu viehepainosuosituksia, enemmänkin vavat on luokiteltu siimaluokkien mukaan.

Puolitoiminen, nopea vai hidas

Vapaa valitessa on tärkeää ymmärtää myös vavan toiminta. Aikoinaan, kun kalastettiin käytännössä pelkillä lipoilla, vaapuilla ja lusikoilla, olivat vavat pääsääntöisesti hyvinkin hitaita ja kokotoimisia, eli ne taipuivat niin heitettäessä kuin vastaiskussa sekä kalaa väsytettäessä miltei kärjestä kelakiinnikkeeseen saakka. Voimaa vavoissa oli, mutta se yleensä löytyi aika lailla vasta vavan tyvipäätä (kelapäätä) lähestyttäessä. Viehepainot olivat hyvin maltillisia ja vapojen ei tarvinnut selvitä nykypäivän yli 100 gramman vieheistä.

Nykyään viehepainojen ja vapamateriaalien kehittymisen myötä, mieltymykset ovat siirtyneet nopeampiin eli enemmän kärkitoimisempiin vapoihin. Etenkin jigikalastukseen suunnitellut vavat taipuvat heitossa vain aivan kärkiosastaan. Nopea ja varsinkin extra-nopea, kärkitoiminen vapa voi tuottaa haasteita aloittelevalle kalastajalle. Heittotekniikkaa kannattaa harjoitella, koska vavan tekemä työ tapahtuu nopeasti ja lyhyellä matkalla. Tämä ei anna paljoakaan anteeksi mahdollisissa heittotekniikan virheissä. Perinteisiä kokotoimisia vapoja käytetään heittokalastuksessa enää hyvin vähän, mutta se on kalastajasta kiinni, suosiiko hän omassa kalastuksessaan hyvin nopeita ja kärkitoimisia (fast tai extra fast) vai hieman hitaampia niin sanottuja moderate fast -vapoja, jotka ovat edelleen nopeita, mutta hieman enemmän puolitoimisia vapoja (taipuvat vavan puolivälistä kärkeen).

Käytännössä lähes kaikki kaupoista löytyvät uisteluvavat soveltuvat suoravetohommiin ja pikkuplaanarivapoja hankkiessa kannattaa hieman kiinnittää huomiota, miten vavan kärkiosa toimii. Onko vavan kärjessä riittävästi joustoa tasoittamaan aaltojen vaikutusta ja toimimaan pikkuplaanareille ikään kuin iskunvaimentimena. Jos plaanarivavat ovat liian jäykät, alkavat plaanarit loikkia aallokossa. Äkkiseltään voisi kuvitella, että tuo loikkiminenhan tekee vaan hyvää, kun viehe saa eloa, mutta kokemuksen pohjalta asia ei ole näin.

Takakahvan rooli

Takakahvan pituuden merkitys tulee esiin kahdella eri tavalla. Pidemmissä vavoissa ja painavampia vieheitä heitettäessä pitkä takakahva tarjoaa momenttia (voimaa) heittoon ja etenkin hauenkalastuksessa pidemmillä yli 8-jalkaisilla, raskaille vieheille suunnitelluilla vavoilla tällä on merkitystä. Lyhyestä takakahvasta on etua, etenkin esim. jigikalastuksessa, kun vieheen uittamisessa käytetään paljon omaa käsialaa – tällöin pitkä takakahva on kömpelö hallittava. Pitkä takakahva on hankala myös silloin, jos vapaa käsitellään kelluntarenkaassa tai kajakissa. Uistelussa takakahvan pituudella on myös merkitystä, sen verran on hyvä olla pituutta, että kun vapa on esim. vapaputkessa targakaaressa, jäisi kelan alapuolelle otepinnan verran tilaa, josta vavan saa helposti pois putkesta. Lisäksi uisteluvavoissa on butissa yleensä koverrettu ”ristikko” ja vapaputkissa vastavuoroisesti pohjassa poikkitappi, johon vapa lukittuu ristikon avulla paikoilleen. Kun useampi vapaputki on vierekkäin, on tärkeää, etteivät vavat keloineen pääse pyörimään putkissa.

Vavan paino

Vavan painot ovat tippuneet paljon viime vuosina. Monelle kokeneelle kalastajalle heittovapojen ja kelojen painosta on tullut yksi tärkeä hankintakriteeri. Se on ymmärrettävää – kevyellä setillä kalastaminen kymmeniä päiviä vuodessa, on miellyttävämpää kuin raskaalla. Se on aivan varmaa, että saalismääriin se ei olennaisesti vaikuta, mutta kalastusnautintoon sillä on monelle merkitystä. Vapojen keveys syntyy aihion ja komponenttien materiaalien perusteella. Setin painoon toki vaikuttaa myös kela. Toisessa vaakakupissa on tosiasia, että keveys maksaa – äärimmäistä keveyttä hakiessa hinta kiipeää. Toisaalta budjettiluokastakin löytyy jo mainioita, kevyitä vaihtoehtoja. Uisteluvapojen osalta paino harvoin on mikään kriteeri – enemmänkin haetaan kestävyyttä ja oikeanlaista vavan toimintaa.


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kalastajan Kanavan vavat

Kalastajan Kanavan yhteistyössä Scandinavian Tackle kanssa tehdyt vavat ovat nyt saatavilla laajemmin jälleenmyyjiltä. Vavat on suunniteltu kestämään ja toimimaan kovemmassakin käytössä. Ne ovat tehty juuri omaa käyttötarkoitusta varten: – Aapo-ahvenvapa on tehty nimenomaan ahvenenjigaukseen, Kössi-kuhavapa on suunniteltu juuri kuhanjigikalastukseen, Körmy-hyrrävapa soveltuu jigikalastukseen.

Katso lisää vavoista täältä!

 

Voit katsoa lisää kalastajan vavoista täältä.