Case kyttyrälohi
Kyttyrälohi on viime vuosina levinnyt ongelmallisesti Norjan ja Pohjois-Suomen jokiin. Ratkaisu on edelleen suuri kysymysmerkki.
Kuva: Panu Orell
Neuvostoliiton Vienanmeren ja Muurmanskin rannikon alueelle, alunperin 1950-luvulla istutettu kyttyrälohi on aiemmin ollut istutusten varassa elävä kalalaji. Laji lähti kuitenkin vuonna 2017 leviämään räjähdysmäisesti Pohjois-Atlantilla Norjan ja Pohjois-Suomen jokiin. Lajilla on kahden vuoden elinkaari, ja kaikki kutemaan nousseet kalat kuolevat kudun päätteeksi. Raju kyttyrälohimäärien kasvu jatkui kahden vuoden elinkaaren vuoksi parittomina vuosina 2019 ja 2021. Näiden vuosien välissä kyttyrälohien määrä jopa kymmenkertaistui osassa Pohjois-Suomen joista.
Tämä vieraslaji on tutkijoille ja vesistöistä vastaaville suuri kysymysmerkki. Laji on aggressiivinen ja uhkaa vieraslajina kotimaisten kalojen elintilaa. Asia on kuitenkin uusi, joten varmaa tutkimustietoa siitä, mitä kyttyrälohen leviäminen tarkoittaa alkuperäiskannoille, ei ole.
Ongelmaan ei montaa hyvää ratkaisua
Kuva: Panu Orell
Norja on lähtenyt linjalle tavoitteena poistaa mahdollisimman paljon kyttyrälohta hartiavoimin. Haasteena poistopyynnissä on, kuinka se voidaan tehdä vahingoittamatta esimerkiksi atlantinlohta tai muita luontaisia lajeja.
”Kysymys on siinä, että mikä on tavoite. Kokonaan näitä lohia ei todennäköisesti saada hävitettyä, sillä Venäjän puolella, jossa myös laji on lisääntynyt räjähdysmäisesti, ei tiedettävästi aiota poistotoimenpiteitä suorittaa. Joten vaikka muualla tehtäisi asioita vieraslajin poistamiseksi, pysyy Venäjän puolella oleva kanta ns. lähteenä jatkossakin. Alkuperäiskannan kannalta poistopyynti on kova toimenpide, jos kyttyrälohia ruvetaan nuottaamaan tai verkottamaan hyvin tiukasti tai rakentamaan sulkemaan joki patopyydyksellä”, toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro.
Pienet joet mahdollisesti vaarassa
Suomen puolella kyttyrälohi ei ole laajalti levinnyt pienempiin jokiin, mutta ne ja niiden kalakannat ovat erityisesti vaarassa, kun vieraslaji jokeen löytää. Kun joki on pieni, ei elintilaa ole paljoa ja tällöin agressiivinen laji valtaa alaa nopeasti.
Kyseinen tilanne on jo todistettu Itä-Finnmarkin pienissä lohijoissa, joista on poistettu suuria määriä kyttyrälohia viime vuosina.
Norjassa torjuntaa aloitettu
Kuva: Panu Orell
Norjan yleisradion NRK:n mukaan maan hallitus on varannut 25 miljoonaa kruunua eli 2,4 miljoonaa euroa kyttyrälohen torjuntaan. Norjan hallitus, kalaviranomaiset, rannikkokalastajat ja monet poliitikot toivovat nyt tehokasta meripyyntiä kyttyrälohelle ja saaliin myymistä kalamarkkinoille ennen kuin laji nousee jokiin kutemaan. Meripyynnin lisäksi Norjassa on viritelty kyttyrälohen torjuntaa estepadoilla myös Tenojoella Suomen ja Norjan rajalla. Torjuntapadolla kyttyrälohet otettaisiin vieraslajina pois ja luontaisten lohien ja meritaimenen annettaisiin jatkaa vaellustaan.
Katso Kalastuslakipäivillä tehty Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaron haastattelu Kalastajan Radio Extrasta.
Jos itse törmäät kyttyräloheen?
Jos sitten itse saat siiman päähän kyttyrälohen, pitää se hävittää. Kyttyrälohi on vieraslaji, joihin ohjeistus on yksinkertainen. Niitä ei saa päästää takaisin vesistöön.
Jos saat kalan saaliiksi Itämeren läheltä, ilmoita se joko suoraan Jaakko Erkinarolle: jaakko.erkinaro@luke.fi.
Tai Luonnonvarakeskukselle valmiilla lomakkeella: https://kalahavainnot.luke.fi/lomake
Ylen uutiset kyttyrälohesta: https://yle.fi/a/74-20008934 ja https://yle.fi/a/3-12612726
Lähteet: Luonnonvarakeskus, Yle
Kuvat: Panu Orell
