Järvilohi on kuolemassa sukupuuttoon

Hetkessä tilanne hankalasta mahdottomaksi  

Saimaalla ja Pielisellä elävä äärimmäisen uhanalainen järvilohi on todellisessa vaarassa kuolla sukupuuttoon. Viimeisimmän viiden vuosikymmenen aikana järvilohikanta on ollut täysin riippuvainen viljelystä ja istutuksista, vesivoiman estäessä kalan normaalin lisääntymisen elinalueellaan. Viime vuosina viljelyssä olleista emokaloista ja istukkaista suurimman osan on vienyt vesihome. Vesihomeen hävittämiseen viljelylaitoksissa ei ole löytynyt ratkaisuja. Enää on jäljellä lähinnä ne emokalat, joita vesistöissä elää ja niitä harventaa jatkuvasti kalastus. Maa- ja metsätalousministeriön Pelastetaan järvilohi -kampanja kasvattaa tietoisuutta ja hakee nopeita ratkaisuja. 

Vesirakentaminen tukki yli 50 vuotta sitten kalan vaellusreitit ja tuhosi lisääntymisalueet. Kalakantaa on ylläpidetty käytännössä valtion säilytysviljelyllä sekä istutuksilla siitä lähtien. Vuoden 2016 aikana valtion viljelylaitosten vesihomeongelma paheni ja home on sen jälkeen tuhonnut suurimman osan emokaloista sekä istukkaista. Jäljellä on lähinnä ne emokalat, joita yhä on Saimaan ja Pielisen vesistöissä. Määrällisesti ei puhuta tuhansista vaan muutamasta sadasta yksilöstä – järvilohen emokaloja on vähemmän kuin norppia. Ongelmaa ei olisi, jos nämä kalat pääsivät luonnostaan lisääntymään. Koska näin ei ole, on laji sukupuuton partaalla. Järvilohen rajallista määrää verottaa lisäksi alueen ammatti- sekä vapaa-ajankalastus.

Kampanja järvilohen pelastamiseksi

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi Pelastetaan järvilohi -kampanjan maaliskuussa vaikuttaja- ja mediatilaisuudessa tavoitteenaan kasvattaa suuren yleisön ymmärrystä järvilohen heikosta tilanteesta sekä kannustaa järvilohen olosuhteisiin vaikuttavia tahoja ryhtymään nopeisiin toimiin kalakannan pelastamiseksi.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio totesi tilaisuuden avauksessa: ”Moni suomalainen ei tiedä, että olemme menettämässä yhtä upeaa lajiamme. On tärkeää saada järvilohen ääni kuuluviin sekä saada ratkaisuja ja toimia järvilohen pelastamiseksi, tai meillä ei kohta enää ole järvilohta. Toivon, että tämä kampanja antaa sysäyksen erilaisille toimille järvilohen hyväksi.” Hän lopetti puheenvuoronsa painokkaasti: ”Toivomme kampanjan herättävän kansalaisia ja kaikkia järvilohikannan tilaan vaikuttavia tahoja ja sidosryhmiä toimimaan järvilohen säilymisen hyväksi omilla keinoillaan. Meillä ei ole enää aikaa odottaa. Meidän on pelastettava järvilohi. Järvilohen menettäminen olisi kansallinen häpeä.”

Pelastetaan järvilohi -kampanjan kohderyhmää ovat niin valtion virkamiehet, vesivoimayhtiöiden päättäjät, kalastajat kuin kaikki suomalaiset.

Maa- ja metsätalousministeriön koostamat toimenpide-ehdotukset kattavat lyhyen ja pidemmän aikavälin toimia usealle taholle (ks. kuva alla).

 

Konkreettisia ratkaisuehdotuksia

Lisäksi MMM:n tilaisuudessa paneelikeskustelun jäsenet toivat esiin uusia ratkaisuvaihtoehtoja toteutettavaksi heti ja pidemmällä aikajanalla.

Olli Saari, toiminnanjohtaja, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

• Laurinvirran ylijuoksutukset saatava pois, ennen kuin yhtään emokalaa tai poikasta laitetaan kyseiselle poikastuotantoalueelle
• muihin järviin järvilohi-istutukset lopetettava ja kaikki ohjattava Saimaaseen ja Pieliseen.
• kalatalousalueet mukaan rahoittamaan istutuksia muiden yksityisten lisäksi
• järvilohen hoito-ohjelman mukaisesti ELY-keskusten pitäisi vaatia käyttö- ja hoitosuunnitelmiin: pintaverkkojen käyttökielto ja eväleikatun järvitaimenen pyyntimitan noston 60 cm (nykyisestä 50 cm), jotta järvilohi olisi sivusaaliina harvemmin.
• jos eväleikatun järvilohen kalastus yhä sallitaan, pitäisi alamitta nostaa 60 cm:stä 65 cm:n, jotta niitäkin saadaan edes osa palaamaan lisääntymisalueelle kertaalleen.
• Lieksassa on tehtävä vesivoimavelvoitteiden läpikäynti

Tapio Gustafsson, tiedottaja, Kalatalouden Keskusliitto

• tietoisuuden lisääminen, jotta yleisesti ymmärretään, miksi asia on kriittinen
• aktiivisempi kalastuksenvalvonta alueella

Katja Holmala, ohjelmajohtaja, Luonnonvarakeskus

• tietoisuuden lisääminen kansallisesti tärkeää toimenpiteiden moninkertaistamiseksi ja vipuvarren rakentamiseksi
• kansainvälisen yhteistyön voimistaminen eri tahojen kanssa, jotka tekevät vesihomeen ratkaisemiseksi tutkimusta
• kotimaisen vesihomeen ratkaisuun liittyvien toimijoiden aktivointi ja yhteistoiminnan parantaminen
• nopeiden ratkaisuiden kehittäminen, paljon uusia pilotteja ratkaisuiden kokeiluun pienessä mittakaavassa
• harkita järvilohen täysrauhoitusta ja eväleikattujen istutusten lopettamista

Marja Rankila, energiatuotannon asiantuntija, Energiateollisuus ry

• vapaaehtoisia toimia, koska ne ovat nopeampia toimia
• nousurakenteita voidaan ryhtyä arvioimaan sitten, kun järvilohen elinkierto saadaan toimimaan emokalojen kiinniotolla, lypsyllä ja istutuksin

Sampsa Vilhunen, ohjelmajohtaja (vastuulla mm. vesiviljely), WWF

• olosuhteet ovat muuttuneet, joten vesilain mukaan voisimme arvioida vesivoiman osalta uudelleen kalatalousvelvoitteet kriittisissä kohteissa ja jos tämä ei tuota tulosta, voidaan vesilain nimissä harkita jopa pakkolunastuksia
• Palokki voisi olla yksi merkittävä lisääntymisalue myös järvilohelle, nyt kuitenkin voimalan kunnostusta kaavaillaan seuraavaksi 70 vuodeksi. Valtion pitäisi aktiivisesti ohjata toiseen suuntaan ja löytää ratkaisu lunastaa ja ajaa alas Palokin voimalaitos ja samalla vapauttaa 9 koskea järvilohelle
• Nopeita vesivoimaan liittyviä hankkeita ei saada eteenpäin, koska vesivoimayhtiöt vastustavat niitä, eli nopeita toimia saadaan tehtyä, jos vastustaminen lopetetaan ja toimitaan kuten juhlapuheissa ja vastuullisuusraportoissa
• NOUSU-ohjelman jatkoon järvilohipainotus, jos NOUSU saa seuravalla hallituskaudella jatkoaikaa
• Näennäistoimien teko vesivoiman toimesta pitää loppua, jos investointi ei todella hyödytä järvilohta, sitä ei pidä tehdä – ajan- ja rahanhukkaa, johon ei ole varaa.
• Alakoitajoen virtaaman kasvattaminen (ja ylijuoksutus ratkaistava muuten, jottei synny Laurinvirta-efektiä)
• Lieksanjoen kuivilla olevien luonnon uomien vesittäminen (ja ylijuoksutus ratkaistava muuten, jottei synny Laurinvirta-efektiä)

Nopeampaa apua viljelystä ja rajoituksin?

Vesihome on erittäin suuri haaste kalanviljelyssä ja varsinkin järvilohen osalta. Homeongelmaa on tutkittu 80-luvulta lähtien, mutta ratkaisuja ei ole löydetty. Järvilohen säilytysviljelystä vastaavan Luonnonvarakeskuksen mukaan ratkaisun esteenä ovat olleet osin liian pienet resurssit sekä rahoituksen puuttuminen. Paneelikeskustelussa ohjelmajohtaja Katja Holmala, kertoi Luken ryhtyvän ratkomaan ongelmaa kolmella tavalla: 1. kansainvälinen tutkimusyhteistyö, sillä vesihomeongelma ei ole vain Suomessa. 2. suomalaisten viljelyyn perehtyneiden osaajien yhteenliittymän muodostaminen, jossa pyritään nopeasti kartoittamaan mitä vielä ei homeen häätämiseksi ole kokeiltu. 3. ryhdytään tekemään pieniä pilottihankkeita, joissa kokeillaan nopeita rajattuja ratkaisuja.

Holmalan puheenvuoroon Energiateollisuus ry:n Maria Rankila, kuittasi, että sekä yhdistys että energiayhtiöt voivat lähteä rahoittamaan pieniä pilottihankkeita valtionrahoituksen rinnalla, mikä mahdollistaa nopeammin ja enemmän hankkeita.

Kalastus vaikuttaa myös järvilohen tilanteeseen ja vaikka juuri järvilohta ei kalasteta paljoa ja evällinen kala on täysin rauhoitettu, on muullakin kalastuksella vaikutuksia järvilohen ahdinkoon. Ensinnäkin toimijat toivat esiin huolen siitä, ettei monikaan suomalainen tunnista järvilohta saadessaan sellaisen sattumasaaliina. Toiseksi järvilohi kärsii sivusaaliskuolemista verkkokalastuksen ja jonkin verran uistelun seurauksena.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Olli Saari nosti esiin useita haasteita pelkästään alueen kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmissa järvilohen kannalta. Saaren mukaan järvilohta ja sen suojelutarvetta ei ole suunnitelmissa otettu huomioon lähes lainkaan. Hän painottikin alueen ELY-keskusten vastuuta käyttö- ja hoitosuunnitelmien arvioinnissa järvilohen suojelun näkökulmasta. Saaren mukaan mm. seuraavat hyvät keinot suojella kalaa jäävät käyttämättä, jos suunnitelmat hyväksytään nykyisellään ELYn toimesta: ”Pintaverkkojen käyttökielto ja eväleikatun järvitaimenen pyyntimitan nosto 60 senttiin (nykyisestä 50 cm).” Lisäksi hän totesi: ”Mikäli eväleikatun järvilohen kalastus yhä sallitaan, pitäisi alamitta nostaa 60 cm:stä 65 cm:n, jotta edes osa palaisi lisääntymisalueelle kertaalleen.” Nopeita ratkaisuja Saaren mukaan olisi myös ohjata kaikki istukkaat vain Saimaaseen sekä Pieliseen ja muihin vesistöihin istutukset lopetettaisiin.

Kriittiseksi asiaksi nopealla aikavälillä nostettiin myös ratkaisun löytäminen ylivirtausongelmaan. Patojen ääreen rakennetuilla lisääntymisalueilla kuten Laurinvirrassa ylijuoksutukset on saatava loppumaan. Voimalaitosten kanssa on löydettävä ratkaisu, joka takaa uomaan riittävän hallitun virran. Voimalaitosten ylijuoksutukset on hoidettava muuta reittiä, jotta emokalat eivätkä poikaset huuhtoudu joesta järveen.

Pitkän aikavälin ratkaisut vaativat rahaa

Sampsa Vilhunen WWF:ltä muistutti, että luonnonkierto pitää saada toimimaan: ”Vaikka lyhyellä aikavälillä säilytysviljelyn ongelmat ratkaistaisiin, syntyy viljelystä vuodesta toiseen suuria kuluja. Tärkeintä on saada kuntoon järvilohen elinalueet ja luonnollinen elinkierto.”

Energiajärjestön Maria Rankila penäsi vapaaehtoisuutta perustelunaan, että lainsäätämishankkeet ovat pitkiä prosesseja. Tähän kuitenkin useamman tahon osalta tuli palautetta, että mikäli vesivoimayhtiöt eivät valittaisi päätöksistä, ei prosessissa kestäisi.

Paikalle oli tullut myös entinen maakuntajohtaja Matti Viialainen. Hän nosti esiin Palokin voimalaitoksen alasajon ratkaisuna, jolla järvilohelle saataisiin runsaasti lisääntymisalueita Saimaan alueelle ja jossa luontainen kierto voisi jopa tapahtua. ”Hiittolanjoki on hyvä esimerkki siitä, että nopeasti saadaan tuloksia aikaan padon purun jälkeen. Palokin voimalaitoksen osalta on tällä hetkellä käsittelyssä vesivoiman jatko tai alasajo.” Viialaisen mukaan nyt on aika toimia ja tähän tarvitaan vahvaa valtion mukaan tuloa ja neuvotteluiden johtamista järvilohelle oikeaan suuntaan. Lue lisää Viialaisen ehdotuksesta.

Suosituksia vai lakimuutoksia

Paneelissa suositusten kannalla oli Energiateollisuus ry:n edustaja Marja Rankila. Sen sijaan kaikki muut toivoivat tiukempaa ohjausta ajatuksella, suositukset on nähty, nyt täytyy toimia. Toisaalta monikaan panelisti ei ollut heti tekemässä lakimuutoksia, vaan painotettiin olemassa olevien lakien kunnollista täytäntöönpanoa kuten vesilain mukaisia voimayhtiöiden velvoitteiden uudelleen arviointia kalalajin muuttuneen tilanteen perusteella ja käyttö- ja hoitosuunnitelmien hyödyntämistä tehokkaammin kalalajin suojelemiseksi. Yleinen mielipide ohjasi myös kalastajia välttämään kalastustapoja, jotka vaarantavat järvilohen.

Monen toimijan ja myös tilaisuuteen tulleen yleisön sekä median mielipide tuli esiin kysymyksin ja kommentein vesivoimayhtiöiden osalta. Energiateollisuus ry:lle yleisöstä annettiin painetta: ”Lakimuutosten ja velvoitteiden päivittäminen ei kestäisi niin pitkään, jos te ette aina vastustaisi niitä.”

Myös aiheen tietoisuuden kasvattaminen nähtiin erittäin tärkeäksi. Kalatalouden Keskusliiton tiedottaja Tapio Gustafsson toi esiin, kalastuksenvalvonnan tärkeyden ja kansalaisten kalojen tunnistustaidon. Hänen mukaansa monella suomalaisella yhä menee sujuvasti sekaisin järviemme lohikalat.

Valtion ja viranomaisten rooli

Valtion ja viranomaisten rooli järvilohen tilanteessa on varsin olennainen. Viranomaisilla on mahdollisuus tulkita lakipykäliä järvilohen hyväksi aiempaa tiukemmin. Näistä esimerkkeinä mm. kalatalousvelvoitteiden läpikäynti voimayhtiöiden kanssa kalakannan muuttuneen tilanteen johdosta. Lisäksi valtio voi ottaa neuvottelijan roolin yksittäisten voimaloiden purkuhankkeissa. Tällainen mahdollsuus olisi nyt käsillä Palokin koskien osalta. Toiseksi kalastuslaki ja EU:n säädäntö edellyttävät luonnonmukaisten kutuolosuhteiden palauttamista vaellusesteitä purkamalla. Näitä ei ole painotettu valtion ohjauksessa olevissa voimayhtiöissä kovinkaan korkealle tähän mennessä, nyt voisi olla aika puuttua asiaan tiukemmalla kädellä. Lisäksi Kalatalousalueilla sekä ELY-keskuksilla on mahdollisuuksia vaikuttaa alueiden kalastukseen, lupiin, valvontaan, joten nyt pitäisi löytyä rohkeutta tehdä päätöksiä järvilohen puolesta. Tärkeää on myös, että valtion tutkimuslaitos Luonnonvarakeskus painottaa jatkossa vesihomeasian ratkomiseen aiempaa isommalla panoksella ja aktiivisuudella, kuten paneelikeskustelun ohjelmajohtaja Katja Holmala lupaili.

Voisiko WWF järjestää järvilohikeräyksen?

WWF on kaikille tuttu järjestö Pandastaan sekä kotimaassa saimaannorpan suojelusta. Olisiko nyt aika järjestää järvilohelle oma keräys ja kohdentaa rahaa niin voimalaitosten purkuun kuin vesihomeratkaisuiden löytämiseen? Ihmiset kaipaavat konkreettisia toimia, miten he voivat auttaa. Järvilohen osalta purokunnostukset eivät auta, vaan aina puhutaan ison virtaaman uomista, joissa tarvitaan isoja koneita ja raskasta kalustoa, täten rahan keräys voisi olla konkreettisin tapa toimia sekä erilaisten aloitteiden teko patojen purkamiseksi.

Mutta mitä sinä voit tehdä nyt?

• Tutustu Pelastetaan järvilohi -kampanjan verkkosivuihin täällä ja jaa sivustolla olevia Kari ”Hissu” Hietalahden kanssa toteutettuja tietoiskuvideoita somessa.
• Opettele tunnistamaan järvilohi järvitaimenesta ja kirjolohesta – NYT
• Jos kalastat Saimaalla, jätä pintaverkot naulaan ja harkitse mitä, miten ja missä uistelet
• Tutustu Palokin koskien ennallistamiseen tarkemmin, WWF on esittänyt sitä , Suomen luonnonsuojeluliitto puhuu sen puolesta ja usea järjestö on tehnyt vaatimuksen koskien ennallistamisesta – Yle uutisoi

 

Kaipaatko lisää tietoa:

• Katso koko tilaisuus tästä.
• Kuuntele toimittaja Jari Ranniston Kalastajan Radion podcast Elinvoimainen järvilohi -hankkeen vetäjän Marko Luhtalan haastattelu.
• Lue kalatalousvelvoitteista
• Palokin koskien ennallistamishanketta on selvittämässä myös ELY-keskus

Kysy asiasta lisää tai esitä kysymyksiä somekanavissamme tai osoitteeseen info (at) kalastajankanava.fi, tuotamme aiheesta lisää sisältöä pitkin kevättä ja kesää.

Lisätietoja:

Maa- ja metsätalousministeriö Jouni Tammi, erityisasiantuntija, +358 295 162 313, jouni.tammi(at)gov.fi

Toimittaja: Anne-Maarit Sepling

Lähde: MMM