Suomalaiset kalastavat yhä sankoin joukoin
Joka kolmas suomalainen kalastaa, miehistä 41 %, naisista 18 %
Toimittaja Jari Rannisto
Luonnonvarakeskus selvittää joka toinen vuosi suomalaisten kalastusharrastusta. Nyt julkaistut tutkimustulokset ovat kerätty vuonna 2024. Tuoreen selvityksen mukaan kalastavien määrä on laskenut edelliseen 2022 tutkimukseen verrattuna 11 %, mutta yhä lähes joka kolmas suomalainen kalastaa vuosittain. Kalastavien miesten osuus on pysynyt samana edelliseen tutkimuskertaan verrattuna, kun taas naisten kalastusharrastus on hieman hiipunut. Onkiminen pitää pintansa suosituimpana kalastusmuotona, seuraavina ovat heittokalastus ja pilkintä. Pyydyskalastuksen osuus pienenee vuosi vuodelta.
Vuonna 2024 lähes kolmasosa eli 29 % suomalaisista kalasti vähintään kerran, miehistä 41 % ja naisista 18 %. Kalastavien kansalaisten kokonaismäärä oli 1,6 miljoonaa, kun vuonna 2022 vastaava luku oli 1,8 miljoonaa ja vuonna 2020 1,5 miljoonaa.
Kalastavien miesten suhteellinen osuus oli pysynyt lähes samana, mutta naisten kalastuharrastus oli vähentynyt kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 18-24 vuotiaissa, jossa nousua oli jopa 45 %. Mielenkiintoista on se, että samaisessa ikäryhmässä myös miesten määrä kasvoi 51 %. Kalastajan Kanavan Jyri Kuusisalo arvelee TikTokissa viimeisinä vuosina lisääntyneen kalastussisällön osuneen juuri tähän kohderyhmään.
Naiskalastajien määrässä on ollut viimeisinä vuosina vaihtelua. Vuonna 2020 heitä oli 488 000, koronan jälkeinen pomppu nosti luvun peräti 639 tuhanteen vuodelle 2022 ja nyt laskun jälkeen ollaan lukemissa 506 tuhatta kalastavaa naista.
Vuonna 2020 kalastavia miehiä oli 987 000. Koronan tuoma kimmoke oli melkoinen, määrän noustessa vuonna 2022 peräti 1,15 miljoonaan kalastajaan. Tähän peilaten vuoden 2024 lukema on varsin positiivinen, sillä meillä on yhä 1,11 miljoonaa mieskalastajaa. Ja kun nuorissa on tulevaisuus, niin ilahduttavaa on, että aktiivisinta kalastus on miesten osalta ikäryhmässä 10-17 vuotta, jossa kalastavia poikia löytyy peräti 56%. Naisissa aktiivisinta kalastus on jo aiemmin mainitussa ikäryhmässä 18-24 vuotta, jossa kalastajien osuus on 24 %.
Onkiminen yleisintä, verkkokalastus vähenee
Kyselyn perusteella maksuttomaan yleiskalastusoikeuteen kuuluva onkiminen on suomalaisten suosituin kalastustapa. Seuraavina aktiivivälineistä tulevat heittokalastus vavalla ja pilkintä. Onkikimista harrastaa vuosittain yli 800 000 ihmistä, heittokalastusta lähes 800 000 ja reilut puoli miljoonaa pilkkii vuosittain. Seuraavana harrastusmuotona on vetouistelu reilulla 440 tuhannella kalastajalla. Perhokalastus on ainut kalastusmuoto, joka on kasvattanut osuuttaan viimeisen kahden vuoden ajanjaksolla, mutta se on yhä suhteellisen harvan harrastus vajaalla 90 000 kalastajalla.
Vapaa-ajankalastajien kalastusmuodon muutokset 2022 vs. 2024 Kuva: Kalastajan Kanava, Tilasto: Luonnonvarakeskus
Verkkokalastuksen vähenemisestä ja harrastuksen ukkoutumisesta on puhuttu pitkään kalastajien keskuudessa. Kyselyn aineisto tukee tätä näkemystä. Seisovien pyydysten kohdalla lasku on jatkunut koko 2000-luvun ja niitä käyttävät nyt yleisimmin yli 64-vuotiaat.
Perinteiset järvikalat pääosassa, saalis pienentynyt
Vapaa-ajan kalastajien kokonaissaalis vuonna 2024 oli noin 35 miljoonaa kiloa. Saalismäärää pienentää tilastossa kuitenkin 9,8 miljoonaa kiloa elävänä vapautettua saalista täten ruuaksi päätyi vapaa-ajankalastajien saaliista noin 25 kiloa kalaa. 20 viime vuoden aikana vapaa-ajankalastajien saalis on ollut korkeimmillaan vuonna 2006, jolloin se arvioitiin 42 miljoonaan kiloon. Vuosina 2020 ja 2022 kokonaissaalis ylitti molempina 35 miljoonaa kiloa.
Kuva: Luonnonvarakeskus
Saaliin lajijakaumassa ahven, hauki ja kuha näyttelevät pääosia tässä järjestyksessä. Näiden yhteismäärä 2024 oli 18,6 miljoonaan kiloa.
Seisovien pyydysten käytön väheneminen näkyy myös saalistilastoissa. Seisovilla pyydyksillä saatiin vielä vuonna 2004 saalista noin 20 miljoona kiloa. 20 vuodessa määrä on tippunut 8,5 miljoonaan kiloon. Vuonna 2004 yli puolet saaliista saatiin seisovilla pyydyksillä. 20 vuodessa osuus on pienentynyt 34%:iin. Samalla vertailujaksolla heittovavalla saatu saalis on noussut 3,9 miljoonasta kilosta reiluun 6 miljoonaan kiloon vastaten nykyisin lähes neljännestä saaliista.
Vapakalastuksen (onki, pilkki, vetouistin, heittouistin) kilomääräinen saalis on pysynyt lähes samana 20 vuoden jakson aikana. Onkimisen ja pilkkimisen saalis on laskenut ajanjaksolla 9,5 miljoonasta kilosta 5,5 miljoonaan kiloon, mutta veto- ja heittouistelun saaliin määrän nousu on korvannut laskun lähes kokonaan. Eniten saalista saatiin vuonna 2024 vapavälinein heittelemällä (6,03 miljoonaan kiloa). Vetouistelemalla saalis oli 4,6 miljoonaan kiloa.
Tutkimus
Alkuvuodesta 2025 Luonnovarakeskuksen tekemä kysely koskee vuoden 2024 tilannetta. 11 000 asuntokunnalle lähetetyn postikyselyn otoksen pohjautuvan arvion suomalaisen vapaa-ajankalastuksen tilanteesta ja muutoksista vuoteen 2022 verrattuna.
