Toutain

Toutain – Leuciscus aspius, asp (englanti), asp (ruotsi)

Toimittaja Niko Satto

Toutain on suurisuinen, pääasiassa kalaravinnolla elävä särkikala. Se elää Suomessa lähinnä Kokemäenjoen vesistössä, Kymijoessa, Uudellamaalla Lohjanjärvessä ja Hiidenvedessä sekä Suomenlahden jokisuistoissa ja mm. Vuoksessa. Erityisesti Lempäälän ja Nokian virtavesialueilla on vahva toutainkanta, ja toutain onkin Pirkanmaan maakuntakala. 

Tuntomerkit

Toutain on varsin väritön särkikala. Pieni toutain on hopeanhohtoinen ja usein sen evät ovat tummanharmaat. Sameissa vesissä evät voivat olla myös vaaleanharmaat. Kasvaessaan toutaimen väri muuttuu jonkin verran messinginsävyiseksi. Toutaimen evissä saattaa joskus olla vähäistä punerrusta ja vastaavasti esimerkiksi säyne saattaa olla hyvin tummaeväinen. Väri ei yksin riitäkään erottamaan lajeja toisistaan. Toutaimella on suomuja kylkiviivalla noin 70, kun säyneellä niitä on 53–61 ja turvalla vain 44–46.

Isompana toutain sekoitetaan helpoimmin säyneen kanssa. Ne on kuitenkin helppo erottaa toisistaan pään muodon ja suun koon perusteella. Säyne on pyöreäpäinen ja suhteellisen pienisuinen, kun taas toutaimen pää on virtaviivaisempi ja suu on petokalamaisen suuri. Kaikkien pienimmät toutaimet puolestaan voi sotkea salakkaan, jolla on myös yläviistoon aukeava suu. Salakan tunnistaa helpoiten siitä, että sen suomut irtoavat koskettaessa, toisin kuin pienen toutaimen suomut. Jos haluaa varmistua lajista, sen voi tarkistaa selkäevästä. Toutaimella selkäevä on vatsaevien takapuolella, salakalla se alkaa vatsaevien takareunan tasalta.

Lisääntyminen ja kasvu

Toutaimet kasvavat ensimmäisenä vuotenaan noin 8–9 sentin pituisiksi. Kasvu jatkuu tasaisena ja viisivuotiaana toutain on noin 40 sentin mittainen. Toutaimet tulevat sukukypsiksi melko vanhoina ja kookkaina, vasta yli kilon painoisina. Kutukypsät toutaimet nousevat huhtikuun lopun ja toukokuun alun aikoihin kutemaan koskiin ja järvillä voimakasvirtaisiin vuolteisiin.

Pieni toutain syö pääasiassa selkärangattomia pikkueliöitä. Kalan kasvaessa sen tärkeimmäksi ravintokohteeksi vaihtuvat kalat, joskin se saattaa napsia pintakalvosta myös hyönteisiä. Toutaimella ei ole lainkaan mahalaukkua, minkä vuoksi se syö melko pieniä salakoita, kuoreita ja särkiä.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen

Alamitat ja pyyntirajoitukset

Toutaimella ei ole alamittaa eikä lainsäädännössä ole erityisiä sitä koskevia pyyntirajoituksia. Jos vesialueella on kalastus kielletty kokonaan tai tiettynä ajanjaksona, tämä koskee luonnollisesti myös toutainta. Kokemäenjoen vesistöissä toutaimella on tällä hetkellä 50 cm alamitta.

Pirkanmaan alueella toutainta kalastetaan erityisesti koskista, esimerkiksi Lempäälän Kuokkalankoskilta ja Nokian Siuronkoskelta. Samoin sitä saadaan Satakunnasta, Nakkilankoskilta ja Varsinais-Suomesta, Loimijoen koskista. Nämä ovat kaikki erillislupa-alueita, joissa pelkkä kalastonhoitomaksun suorittaminen ei riitä, vaan lisäksi tarvitaan paikallinen lupa. Sen sijaan järviltä, kuten Sastamalan Kulovedeltä ja Lohjanjärveltä, toutainta voi kalastaa yleiskalastusoikeuksien turvin. Alamitat ja rajoitukset näkee Kalastusrajoitus.fi-palvelusta.

Uistin- ja perhokala

Erillisluvan vaatimilla koskilla on pääsääntöisesti kiellettyä käyttää luonnollista syöttiä. Niinpä toutainta ei juuri saada onkimalla vaan käytännössä uistin- ja perhokalastusvälinein. Toutain on siiman päässä hurja vastus – siihen asti, kunnes väsyy. Alkuun toutain voi vetää pitkiä spurtteja, jolloin oikein mitoitettu jarru ja riittävän vahva siima sekä tarpeeksi voimakas vapa ovat tarpeen. Kun toutaimen voimat hyytyvät, se tulee kiltisti rantaan ja antaa irrottaa koukun ilman suurempaa sirkusta.

Toutaimen pyynnissä toimivat suhteellisen painavat ja pitkälle lentävät vieheet. Toutaimia saadaan metallisilla blade-vaapuilla, lusikoilla, kovaa uittoa kestävillä vaapuilla ja muillakin virtaveteen sopivilla vieheillä.

Lue lisää vinkkejä toutaimen kalastukseen: Onnistu lajissa, jossa tärppi vie vavan käsistä!

Toutain ruokana

Toutainta ei juuri käytetä ruoaksi. Kala on ylipäänsä sen verran harvinainen, että harvalla on edes sitä mahdollisuutta. Ja nekin, joilla on, pitävät toutainta lähinnä mauttomana. Suuret säyneet valmistetaan usein savu- tai graavikalaksi, joten todennäköisesti toutainta voi valmistaa vastaavalla tavalla.

Verkkoon uinut vahva toutain sotkee verkot, ja sen vuoksi se on ollut lähinnä vihattu laji. Tämä lienee omalta osaltaan saanut kalastajat karttamaan lajia myös ruokana. Koska toutain on ollut niin vihattu, ja koska monet pitävät sitä vaatimattomana ruokakalana, myös valinta Pirkanmaan maakuntakalaksi herätti aikanaan paljon vastakkaisia mielipiteitä.

Tiesitkö?

Toutain lyö usein saaliskalaparveen pyrstöllään, jolloin pikkukalat pökertyvät, ja toutaimen on helppo napsia niitä suuhunsa. Tästä syystä toutaimia saadaan uistimella muita kaloja useammin niin, että koukut ovat tarttuneet kalan pyrstöön.

Toutaimen lempinimiä ovat muun muassa torsti ja toude. On myös olemassa vanha sanonta, turha taistella toutainta vastaan. Nykyisin tavataan vastaavaa asiaa tarkoittaen sanoa, että turha taistella tuulimyllyjä vastaan.