Tänä vuonna tykätään kyttyrää

Vieraslaji kyttyrälohi valtaa pohjoisen joet kesällä

toimittaja Jari Rannisto

Tenojoen kautta suuren yleisön tietoisuuteen tulleen kyttyrälohen leviäminen Norjan rannikkoa pitkin on edennyt niin pitkälle, että sitä on tavattu isommissa määrin 2023 jo Ruotsin Göteborgin eteläpuolella. Tämän jälkeen Tanskan salmien kautta Itämerelle kalalla on huolestuttavan lyhyt matka. Tenolla agressiivisen lajin invaasiota osataan jo odottaa. Haastattelimme Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaroa tilanteesta. Onko tänä vuonna ensimmäiset kyttyrälohet tosiasiaa myös Itämerellä?  

Kyttyrälohi on vieraslaji, joka on tullut monelle tutuksi viime vuosina erityisesti Tenojoen kautta. Venäläisten Murmanskin alueelle 60-luvalla tekemien istutusten seurauksensa Tyynenmeren lohiin kuuluva lohilaji on alkanut levitä vasta viime vuosina  rannikkoa pitkin länteen päin. Leviäminen Norjan rannikkoa pitkin on edennyt muutamassa vuodessa niin pitkälle, että etenemissuunta on kääntynyt jo itää kohti. Käytännössä kyttyrälohia on tavattu isommissa määrin 2023 Göteborgin eteläpuolella sijaitsevassa Hallandin läänissä, josta on enää lyhyt matka Tanskan salmien kautta Itämerelle. Yhdysvaltojen Suurilta järviltä tiedetään, että kyttyrälohi pystyy sopeutumaan jopa täysin makeaan veteen. Sinne on syntynyt kanta, joka lisääntyy alueen joissa ja tekee syönnösvaelluksensa järviin. Onko tämä myös meidän tulevaisuus?

Lyhyt elinkierto

Kyttyrälohi (engl. pink salmon) on vaelluskala, jonka elinkierto on hyvin lyhyt. Kyttyrälohi kutee virtavesissä. Sen kuoriutuneet poikaset vaeltavat pian mereen toisin kuin esimerkiksi Atlantin lohen ja meritaimenen poikaset, jotka kasvavat useamman vuoden joessa ennen vaellusta. Syönnösvaellus alkaa joko kutua seuraavana talvena tai aikaisin keväällä.

Puolentoista vuoden kuluttua merivaellukselle lähtemisestä kyttyrälohet palaavat jokiin lisääntymään. Lisääntymisen jälkeen kaikki kalat kuolevat.

Kyttyrälohien kutuvaellukseen liittyy erikoinen piirre. Parittomina vuosina tiedossa on suuri nousijoiden joukko. Parillisina vuosina jokiin vaeltaa joitakin satunnaisia kaloja. Ilmiö on samanlainen joka puolella maailmaa, missä kyttyrälohta esiintyy.  Tänä kesänä tiedossa on siis taas suuri nousijoiden määrä.

Meressä syönnösvaelluksella kyttyrälohi muistuttaa ulkonäöltään jonkin verran lohta. Selkä on kuitenkin vihertävä ja pyrstössä on runsaasti pilkkuja. Myös musta suun sisäpuoli on hyvä tuntomerkki. Kutunousun alkaessa kaloille kehittyy selkeästi erottuva kyttyrä. Tässä vaiheessa lajia ei voi enää sekoittaa loheen. Tutustu tarkemmin kyttyräloheen tästä.

Vuonna 2023 Suomen kannalta merkittäviin Jäämereen laskeviin lohijokiin Tenojokeen ja Näätämöjokeen nousi suuria määriä kyttyrälohia. Tenojoen osalta määrän arvioitiin olleen 100 000-150 000 kyttyrälohta, joka oli noin kaksinkertainen määrä edellisen suuren nousun eli vuoden 2021 lukemiin nähden.

Tutkijat vielä epävarmoja

Kyttyrälohien määrän kasvu esimerkiksi Tenojoessa on ollut viime vuosina todella voimakasta. Puhutaan jopa eksponentiaalisesta kasvusta. Tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskuksesta varoittelee kuitenkin tekemästä liian pitkälle meneviä oletuksia.

”Ilmiö on niin tuore, että tutkijat eivät tiedä tai osaa ennustaa mitä on tulossa. Asiaan liittyy runsaasti epävarmuuksia. Se tiedetään, että Tenojoesta on vaeltanut mereen valtavia määriä kyttyrälohen poikasia. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mitään niiden eloonjäämisestä merivaelluksella. Vienanmeren puolelta tiedetään, että kyttyrälohien määrä väheni 2023 jonkin verran edellisistä vuosista”, toteaa Erkinaro.

Tenojoella kyttyrälohia pyrittiin edellisen suuren nousun aikana kesällä 2023 torjumaan padoilla norjalaisten toimesta. Ne eivät kuitenkaan toimineet toivotulla tavalla. Kyttyrälohet pääsivät padosta läpi ja alkuperäiset lohet, joita pyrittiin suojelemaan, jäivät jumiin padon alapuolelle. Erkinaron mukaan patojen alapuolella oli pahimmillaan satoja tai jopa tuhat lohta, joiden nousu viivästyi: ”Tämä on erittäin huono asia historiallisessa aallonpohjassa kyntävälle lohikannalle. Alkuperäinen ajatus oli, että Atlantin lohet olisivat uineet kyttyrälohien kanssa patoon ja ne olisi sieltä vapautettu jatkamaan vaellustaan. Patoon päätyi kuitenkin vain yksittäisiä Atlantin lohia.” Lue lisää Atlantin lohen ahdingosta.

Katso Erkinaron haastattelu 2023 keväältä

Norjalaiset ovat tänä vuonnakin rakentamassa patoa kyttyrälohta varten. Padon paikkaa on vaihdettu kesästä 2023 ja sitä on muutenkin kehitelty. Tutkimusprofessori toivoo padon tällä kertaa toimivan halutulla tavalla, sillä yhtäkään kudulle pyrkivää Atlantin lohta ei olisi varaa menettää. Edellisestä yrityksestä on varsin huonot kokemukset.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Itämerelle kyttyrän leviäminen ajan kysymys

Kyttyrälohen leviäminen Itämerelle oli esillä jo edellisen suuren kutunousun vuotena 2023. Silloin kyttyrälohia ei saatu saaliiksi Itämeren puolelta. Niistä ei ole havaintoja myöskään tältä vuodelta Tanskan salmista tai Itämereltä.

Ruotsinkielinen +FishEco-verkkomedia uutisoi viime viikolla, että Ruotsissa on tehty ensimmäinen kyttyrälohihavainto Ätranissa Ruotsin länsirannikolla 27.6. klo 10.08. Ätranin joki laskee mereen noin 100 kilometria Göteborista etelään. Tutustu seurantaan ruotsinkielisessä palvelussa tästä.

Video: Fiskdata.se

Tutkimusprofessori Erkinaro pitää lajin leviämistä Itämerelle todennäköisenä. Milloin se tapahtuu, on kuitenkin kysymysmerkki. Paljon riippuu Pohjanmereen laskevien jokien tilanteesta. Jos kalamäärä siellä lisääntyy rajusti, kyttyrälohet todennäköisesti vaeltavat myös Itämeren puolelle. Edes vähäsuolaisuus ei ole kyttyrälohelle este. Myös Vienanmeri on kohtalaisen vähäsuolainen ja Pohjois-Amerikan Suurten järvien kokonaan makeaan veteen sopeutuneet kyttyrälohikannat ovat hänen mukaansa hyvinvoivia.

Luonnonvarakeskus muistuttaakin kalastajia ilmoittamaan Omakala-sovellukseen ja Vieraslajit.fi-sivustolle, jos lohenuistelun yhteydessä saat kyttyrälohen. Opettele tästä kyttyrälohen tuntomerkit.

Juuri näillä hetkillä kyttyrälohien määrä alkaa kasvaa Tenojoella. Katso Luonnonvarakeskuksen video Facebookissa, jossa näkyy tämän vuoden nousukkaita.

Lue lisää kyttyrälohesta Luonnonvarakeskuksen julkaisusta.