Superhalpaa, tilaisinko Temusta?
Toimittaja: Niko Satto
Kun kiinalainen verkkokauppayritys tarjoaa 56 kappaletta vaappuja 24 euron pakettihintaan – siis samaan hintaan, jolla kotimaisia vaappuja saa pari kappaletta – monen on vaikea valita kotimaista. Kannattaisiko kuitenkin harkita uudestaan?
Temu on vuonna 2022 länsimaisille markkinoille tullut kiinalainen verkkokauppaan keskittyvä internetsivusto, jonka omistaa PDD Holding -niminen kiinalainen yritys. Sivustolla on myös älypuhelinsovellus, joka oli jo vuoden perustamisesta, syyskuussa 2023 Suomen ladatuin sovellus (lähde: Wikipedia).
Ennen Temua vastaavanlainen näkyvä verkkokauppa oli Wish, joka on nyt jäänyt kisassa selvästi alakynteen. Temu on erittäin agressiivinen mainostaja. Joidenkin arvioiden mukaan se on maailman suurin mainostaja ja todennäköisesti jokainen suomalainen internetin käyttäjä on joskus törmännyt Temun mainoksiin. Tyypillisesti Temun mainoksissa tarjotaan hyvännäköisiä ja kiinnostavia tuotteita merkittävästi länsimaisia verkkokauppoja halvemmalla. Niinpä moni myös tarttuu Temun tarjoukseen ja kokeilee tilata sieltä tuotteita.
Sitä saa, mitä tilaa?
Internet on täynnä meemejä Temusta tilatuista tuotteista, jotka eivät ole sitä, mitä käyttäjä on tilannut. Nopea selailu somen keskusteluketjuihin kuitenkin osoittaa, että monet kalastusvälineitä Temusta tilanneista ovat olleet tilaukseensa tyytyväisiä. Tilatut tuotteet ovat saapuneet nopeasti perille ja ne ovat olleet vastaavia kuin kuvissa.
s360digital.com-sivustolta löytyy Hermanni Nurilan maaliskuussa 2024 kirjoittama laaja artikkeli Temusta.
Nurilan artikkelin mukaan kaikki Temussa tuotteet näyttävät saavan viiden tähden arvioita, vaikka tuotteiden laatua, turvallisuutta ja aitoutta yleisesti epäilläänkin. Käyttäjien jakamat kokemukset kansainvälisissä palautekanavissa kuten Redditissä ja Trustpilotissa osoittavat, että kaikki Temussa tehdyt arvostelut eivät koskaan tule julki. Internet on lisäksi täynnä tarinoita käyttäjistä, joiden negatiiviset arvostelut Temusta muuttuvat myönteisiksi tai ne yksinkertaisesti vain katoavat.
Trustpilotin mukaan käyttäjät näyttävät joko vihaavan tai rakastavan Temua, sillä 80 % arvioista on joko viiden tai yhden tähden arvoisia. Tällainen arvostelujen jakauma on tyypillistä kiistanalaisille tuotteille ja palveluille, Nurila kirjoittaa.
Tietoturva iso kysymysmerkki
Temun tietoturvaa ja käyttäjien tietojen keräämistä sekä tietojen lainvastaista hyödyntämistä kritisoidaan. Useat Yhdysvaltojen osavaltiot ovat nostaneet kanteita Temua vastaan. Yhdysvaltain oikeusministeriön mukaan Temun verkkokauppa on peitetarina, jonka avulla varastetaan käyttäjätietoja. Eri lähteet arvelevat, että taustalla on Kiinan valtio, jonka rahoituksen ansiosta näinkin massiivinen mainonta on mahdollista.
”Suomalaiset ovat usein huolissaan, kun joutuvat antamaan tietoja esimerkiksi Suomen viranomaisen tiukasti valvomiin järjestelmiin, kuten Omakalaan. Sama huoli tuntuu unohtuvan tyystin Temusta tilatessa, kunhan vain saa halvalla tavaraa”, ihmettelee Kalastajan Kanavan tuottaja Anne-Maarit Sepling.
On tietysti tiedossa, että monet Metan ja Googlen kaltaiset länsimaiset jättitoimijatkin saattavat hyödyntää käyttäjien tietoja kyseenalaisilla tavoilla, mutta kiinalaisten palvelujen haasteena on, ettei niitä pystytä valvomaan – tai haluta valvoa, mikäli Kiinan valtion rooli todella on niin suuri kuin arvioidaan. Esimerkiksi Apple on kertonut, että Temun älypuhelinsovellus rikkoo sen Applen kanssa tekemää sopimusta, johtamalla kuluttajia harhaan kertoessaan, mihin käyttäjien dataa käytetään.
Niin ikään Temun tytäryhtiö Pinduoduon älypuhelinsovelluksesta on löydetty haittaohjelmia, joiden avulla sovellus kalastelee tietoja muista puhelimien sovelluksista, ohittaa tietoturva-asetuksia ja estää käyttäjiä poistamasta Pinduoduon sovellusta (lähde: Wikipedia).
Halpa hinta vai tuoteturvallisuus?
Entä ne kalastusvälineet sitten? Kun sosiaalisen median palstojen käyttäjistä moni on tyytyväinen, eikö voisi vain todeta, että pienellä tietoturvariskillä mennään ja hommataan halvalla Temusta kamat kotiin?
Yhtenä haasteena on Temun tuotteiden laatu, joka on havaittu puutteelliseksi. Nurilan artikkelin mukaan Toy Industries of Europe (TIE) osti 19 lelua Temulta ja lähetti ne EU:n akkreditoimaan, riippumattomaan turvallisuustestauslaboratorioon, missä tuotteet testattiin EU:n lelujen turvallisuutta koskevien sääntöjen mukaisesti. Testeissä havaittiin, ettei yksikään leluista ollut EU:n lainsäädännön mukainen, eikä niiden tulisi olla myynnissä EU-alueella. Testatuista leluista 18 aiheutti vaaraa lapsille, sillä tuotteet eivät täyttäneet lelujen turvallisuusstandardeja.
Jos kalastuksen harrastaja tässä kohtaa miettii, ettei ole lapsi, eikä aio esimerkiksi laittaa kalastusvälineitä suuhunsa, voi vieheistä aiheutua myös aikuisille terveydellisiä riskejä. Esimerkiksi jigeissä käytettyjen kemikaalien turvallisuutta tuskin on testattu, eikä sitä kukaan valvo, joten on mahdollista, että joka kerta jigirasian avatessaan altistaa itsensä ja läheisensä tietämättään terveydelle haitallisille kemikaalihöyryille.
”Jos tuote maksaa murto-osan siitä, mitä kotimaassa tuotettu vastaava, on erittäin todennäköistä, että käytetyt materiaalit ovat halvempia. Ne voivat olla heikompia ja niissä voidaan käyttää kemikaaleja, jotka EU-lainsäädäntö on kieltänyt terveydelle ja ympäristölle vaarallisina. Mitä pohtii vastuulliseksi vapaa-ajankalastajaksi itsensä lukeva, joka välittää itsestään, kalastosta ja ympäristöstään, mutta silti samaan aikaan hankkii, käyttää ja laittaa epämääräisistä materiaaleista valmistettuja tuotteita vesistöihimme? Kuulostaako ristiriitaiselta?” Sepling kysyy.
Tukes varoittaa mm. akkukäyttöisten kairojen turvallisuudesta.
SUP-direktiivi nostaa hintoja kotimaisilla toimijoilla
Euroopan Unionin SUP-direktiivi (Single-Use Plastics eli kertakäyttömuovit) koskee myös kalastusvälineitä ja niiden pakkauksia. Direktiivin toteuttaminen edellyttää muovia sisältäviltä kalastusvälineiltä ja niiden pakkauksilta tiettyjä teknisiä vaatimuksia, käyttöohjeita ja merkintöjä, kierrätettävyyttä ja digitointia.
Käytännössä SUP-direktiivin myötä venesatamiin joudutaan järjestämään lähiaikoina vanhojen vieheiden kierrätyspisteitä, joiden ympäristönsuojelullisesta merkityksestä jokainen voi muodostaa oman mielipiteensä. Olipa kierrätyspakosta ja sen järkevyydestä mitä mieltä tahansa, maksaa järjestelmän toteuttaminen tuhansia euroja kotimaisille kalastusalan toimijoille, jotka eivät voi mielipiteestään riippumatta olla maksamatta niitä. Tämä kustannus lankeaa lopulta myös kotimaisten kuluttajien maksettavaksi. Kiinasta suoraan postimyynnillä myyvän Temun ei tällaisesta tarvitse tietenkään välittää, mikä repii entistä isompaa hintakuilua toimijoiden välille.
Lue SUP-velvoitteesta aiempi uutinen.
Piraattituotteita ei tarvitse kehittää
Tuotekehitys on laadukkaiden ja ominaisuuksiltaan monipuolisten tuotteiden elinehto. Se, joka tuotteen ensimmäisenä rakentaa, joutuu väistämättä satsaamaan tuotekehitykseen panostuksia, joiden takaisinmaksuaika on pitkä. Se, joka kopioi tuotteen, voi tehdä sen luonnollisesti paljon halvemmalla, koska tuotekehityskustannukset eivät rasita tuotteen hinnoittelua.
Esimerkkinä voi käyttää useita Rapala VMC Oyj:n vaappuja, joiden kehitys saattaa viedä vuosia ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia tuotteeseen. Esimerkiksi X-Rap-perheeseen kehitetty patentti perustuu liikkuvien painojen, muotoillun painosatulan ja liikkuvan neulan yhdistelmään. Heitettäessä painot siirtyvät vieheen peräosaan, ja viehe lentää oikeassa asennossa mahdollisimman kauas. Kun viehe putoaa veteen, ne lukittuvat vatsalenkin kohdalle ja vieheen perä potkii taas vapaasti.
”X-Rapin ulkonäköä on vuosien varrella kopioitu lukuisia kertoja, mutta kopioista puuttuu tuo Long Cast -tekniikka. Se on liian kallis ja monimutkainen rakentaa halpaan vaappuun. Niinpä samalta näyttävä kopiovaappu voi olla ominaisuuksiltaan huomattavasti vaatimattomampi”, kertoo Rapalan kasvu- ja innovaatiojohtaja Jari Kokkonen.
Kokkonen toteaa vielä, että kiinalaisia verkkokauppajättejä ja niiden alihankkijoina toimivia yrityksiä vastaan on mahdotonta alkaa käydä patenttioikeudenkäyntejä. Aiemmin Rapala pystyi taistelemaan näitä vastaan jälleenmyyjäverkostonsa avulla, mutta nykyisiä postimyyntiyrityksiä vastaan keinot loppuvat kesken.
Kalastajan Kanavan Sepling miettii suomalaisten kuluttajien logiikkaa esimerkiksi Temun ja Rapalan välillä.
”Kun Rapala siirsi kokoonpanotoimintojaan vanhentuneelta Vääksyn tehtaalta uudenaikaiseen Pärnun tehtaaseen, sosiaalinen media täyttyi Rapala-vihamielisistä kommenteista. Rapalan tuotteet kuitenkin suunnitellaan edelleen Vääksyssä ja valmistetaan naapurimaassa eikä siis kopioida kiinalaisessa tehtaassa halvalla ja huonosti. Jos boikotoi Rapalaa ja silti tilaa Temusta, mikä siinä on logiikka?” Sepling kysyy.
Työntekijöiden kehnot oikeudet
Pinduoduon ja Temun emoyhtiössä on kerrottu vallitsevan 996-työkulttuuri. Se tarkoittaa, että työtä tehdään aamuyhdeksästä iltayhdeksään, kuutena päivänä viikossa. Siis 72 tuntia viikossa, mikä on lähes kaksinkertainen suomalaisten työaikaan nähden. Yhtiöiden työntekijöiden kuolemat ja itsemurhat ovat nousseet otsikoihin myös ulkomailla.
Kesäkuussa 2023 Yhdysvaltain kongressin julkaiseman selvityksen mukaan Temun myymien tuotteiden joukossa on hyvin todennäköisesti pakkotyöllä tuotettuja tuotteita. Temu ei ole erikseen kieltänyt tavarantoimittajiltaan pakkotyön hyödyntämistä, eikä se ole tehnyt yhtäkään selvitystä asian tiimoilta.
Suomalaiset sen sijaan ovat hyvin tarkkoja omista oikeuksistaan työntekijöinä ja suomalaisten yritysten ympäristölle aiheuttamaa kuormitusta seurataan tarkasti. Kun se kaikki tapahtuu jossain muualla, siltä on helppo ummistaa silmänsä. Asioiden hoitaminen hyvin ei ole ilmaista, mutta mikäli halpa hinta ajaa kaiken edelle, työn teettäminen Suomessa muuttuu ennen pitkää taloudellisesti mahdottomaksi.
”Kun yhdelle banaaninviljelijälle maksetaan huonosti ja toiselle hyvin huonosti, sitä ensimmäistä kutsutaan Reiluksi Kaupaksi. Se, että me työllistämme täällä Kuusamossa paikallisia ihmisiä ja käytämme nykyaikaista teknologiaa jätevesien puhdistamiseksi ja omien kalavesiemme suojelemiseksi on minun mielestäni aika reilua kauppaa”, muistuttaa Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpua.
Samaa tavaraa, eri vastuilla
Vaikka on selvää, että Temusta, Wishistä, Aliexpressistä ja muista kiinalaisista halpaketjuista tilattujen tuotteiden kohdalla on paljon isoja kysymysmerkkejä, ei kotimaisesta verkkokaupasta hankittu tuote ole automaattisesti sen kestävämpi hankinta.
”Ostin Aliexpressistä ruuvattavia jigipainoja. Näyttivät olevan ihan samaa tavaraa, mitä joidenkin tuttujen merkkien pusseissa. Varmaan nekin painot ovat samasta paikasta, mutta hinta vain on moninkertainen”, pohtii teuvalainen vapaa-ajankalastaja Jani Runsala.
Runsala on myös tilannut spintailejä (painolippauistimia) samaisesta Aliexpressistä. Hänen mukaansa monet kalastusvälineliikkeissä myytävistä vastaavista vieheistä näyttävät joka tapauksessa olevan peräisin samasta osoitteesta, vain välikäsien kautta.
Toisin sanoen kotimaisesta verkko- tai kivijalkakaupasta ostettava tuote ei automaattisesti ole tae siitä, että taustat ovat kunnossa. Sen sijaan vastuukysymykset ovat selvät. Jos kotimaasta hankitun tuotteen ostaja törmää ongelmiin, on tuotteen EU:ssa liikkeelle laskenut valmistaja tai maahantuoja vastuussa, Temusta tilaava kärsii itse mahdolliset seuraukset ilman korvauksia.
Nykyisessä kilpailutilanteessa toimitusketjun jäljitettävyydestä voisi kotimainen kalastusvälineala hyötyä merkittävästi. Kuluttaja tuskin pahastuisi, jos tuotteiden alkuperää ja taustoja kerrottaisiin ja korostettaisiin enemmän. Toisaalta kuluttajan on hyvä ottaa omaa vastuuta myös tässä asiassa – hankkii hän tuotteet kotimaasta tai muualta.
Pelillistäminen ja tuoteturvallisuus EU-komission kynsiin
Temu on viimeaikoina myös pelillistänyt ostoskokemusta: ”Pyöräytä rulettia ja saat tuotteen -90 %.” EU-komissio on ottanut alustan selvityksen alle teemalla ”mahdollisesti riippuvuutta aiheuttavana”. Lisäksi huolta aiheuttavat erilaiset tuoteturvallisuusasiat. Aika näyttää muuttuuko alusta, tuleeko kiinakaupoille tulleja tai muita rajumpia vaatimuksia ja velvoitteita.
Tilanne ei ole mielestäni lainkaan noin mustavalkoinen, kun annatte ymmärtää.
Lähtökohtaisesti monen on vaikea ymmärtää sitä tosiasiaa, että muovivaappu, bleidi tai spintaili muuttuu jotenkin paremmaksi, kun sen ostaa Suomalaisesta kaupasta 10 kertaisella hinnalla. Tämä on karkeasti tosiasia hinnoittelun suhteen. Joo, kiinasta tilattaessa et saa hienoa (luontoa kuormittavaa) muovipakkausta. CE merkintä kyseisten tuotteiden kohdalla on silkkaa jeesustelua.
Ja mitä jigeihin tulee, niin aika harvan jigibrändin paketissa lukee jotain muuta, kuin Made in China tai Made in P.R.C.
Olen ostanut varsinkin kelluvia (TPE, TPR) jigejä erittäin hyvällä menestyksellä
Ja sitten merkkiin Piscifun. Hinta-laatusuhteeltaan erittäin hyviä ja laadukkaita tuotteita ja käsitykseni mukaan ihan kovan luokan kilpailija tiimeineen jossain päin maailmaa. Näitä tuotteita ei euroopassa myydä, niin onko kalastaja kelvoton, jos hän haluaa kyseisen merkin keloilla kalastaa ja joutuu tilaamaan ne suoraan kiinasta? Varmasti ovat jonkun merkin kopioita, mutta miten tuo sitten määritellään? Onko pyöreäpäätyinen Ambassadeur ainoa hyrrä millä saa kalastaa? Muuthan ovat kopioita.
Vapoina olen joutunut Piscifunien kanssa käyttämään myös kiinalaisia vapoja. Niissä lukee Kalastajan kanava.
Hintaanhan vaikuttaa moni asia, kuten artikkelissa kerrotaan syyt, miksi kotimaasta ostettuna kiinalaisen vaapun tai vavan hinta on niin paljon kalliimpi: tuotekehitys, rahti, tullit, alvit, työntekijät, vastuu – vaaratilanteessa tai takaisinvetotilanteessa, markkinointi, jälleenmyyjien palkka ja kaikesta verot kotimaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi eli tällähän maksetaan koulutus, terveydenhuolto, työttömyyskorvaukset, jne. Jos kohta suuri osa tuotteista ostetaan kiina-kaupoista eikä kotimaiselle kaupalle ole enää asiakkaita, voidaan unohtaa myös ilmainen koulutus, ilmainen terveydenhuolto ja muu sosiaaliturva. Eli vaikka hinta sellaisenaan on yksinkertainen asia, ei sen aiheuttamat vaikutukset yhteiskunnalle ole merkityksettömiä, varsinkin kun Temua pelkästään käyttää yli miljoona suomalaista.