Kuka vieraslajeja levittää?

Kuka vieraslajeja levittää?

toimittaja Niko Satto

Haitallista vieraslajia ei saa tuoda maahan, kasvattaa eikä pitää hallussa. Jostain syystä niitä kuitenkin leviää yhä uusiin lampiin, vaikka Luonnovarakeskuksesta eläköityneen tutkijan Lauri Urhon mukaan sen ei pitäisi tapahtua ainakaan lintujen välityksellä. Mm.aurinkoahven tekee kutupesän, jota se vartioi aggressiivisesti, joten kuka tai mikä levittää vieraslajeja ja miksi?

Aurinkoahven on levinnyt jo moniin paikkoihin. Urho teki syksyllä 2020 koekalastuksia eri puolilla Varsinais-Suomea ja löysi aurinkoahvenia yhdeksän eri kunnan alueelta, 17 eri lammikosta. Nyttemmin havaintoja on Varsinais-Suomessa jo yli 20 lammesta.

On siis ilmeistä, että niitä levitetään tahallaan. Mutta kuka ja miksi?

Mediassa on levinnyt Suomen Kalastusmatkailun Edistämisseura SKES ry:n Jukka Halosen taannoinen arvelu, että joku olisi vapauttanut aurinkoahvenen akvaariosta. Tuolloin 2014 teoria ehkä olikin mahdollinen, mutta nyt siihen on vaikea enää uskoa ainoana syynä. Akvaariosta ei levitetä yhdeksän kunnan alueelle, yli 20 eri lampeen aurinkoahventa – ja vain aurinkoahventa.

Tahallisen ja tietoisen levittämisen puolesta puhuu, että aurinkoahvenlammet ovat pääosin tai jopa kokonaan sellaisia ihmisen kaivamia lampia, pääasiassa soramonttuja, joissa ei ole luontaista kalakantaa. Se, joka kaloja levittää, vaikuttaa vievän kaloja vesistöihin, joissa niillä ei ole luonnollista uhkaa.

Mikäli kyse kuitenkin on siitä, että linnut levittävät aurinkoahventa, ja silti sitä saadaan vain lammista, joissa ei ole luontaista kalakantaa, olisi ilmeistä, että se joutuisi värikkäänä heti syödyksi. Aurinkoahventen kannat kasvavat kuitenkin nopeasti tiheiksi soramontuissa, joten voisiko saalistus edes olla niin tehokasta, että kaikki yksilöt onnistuttaisiin syömään pois?

Miksi haitallisia vieraslajeja levitetään?

Toinen iso kysymys on, miksi kaloja levitetään. Aurinkoahven jää Suomen olosuhteissa pääosin pieneksi eikä siitä saa kovin urheilullista vastusta siiman päähän. Söimme niitä kesällä 2023 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön Janne Antilan kanssa Ylen suorassa radiolähetyksessä. Vaikka ne maistuivat ihan hyviltä, ei kymmensenttisestä kalasta oikein ole ruokakalaksikaan.

Syöttikalana sitkeänahkainen aurinkoahven kyllä toimisi erinomaisesti, mutta voisiko siinä olla syy kalan levittämiseen? Toisaalta onhan ruutanaakin istutettu lampiin muun muassa syöttikalojen helppoa hankkimista silmällä pitäen.

Rohmutokkoa käytetään Itä-Euroopassa ruokakalana, mutta noinkohan sekään kasvaisi täällä sellaisiin satojen grammojen painoihin, että kalasta kannattaisi alkaa ruokaa tehdä. Toistaiseksi saaliiksi saadut, enintään parikymmengrammaiset yksilöt eivät juuri tuo iloa ruokapöytään.

Jos levittäminen olisi puhtaasti ekoterrorismia, kaloja tuskin valikoidusti istutettaisiin vain soramonttuihin. Jäljelle jäävätkin lähinnä huvittelu tai puhdas tietämättömyys.

Lue miten toimia vieraslajien kanssa.

Kuuntele podcast vieraslajeista.