Päätös: Saimaan verkkokiellon kesto sidottu norppakannan kasvuun
Verkkokalastuskielto voimaan 15.5.2026
Valtioneuvosto hyväksyi keskiviikkona 13.5.2026 uuden asetuksen Saimaan kalastusrajoituksista saimaannorpan suojelemiseksi. Asetus on voimassa 15.5.2026–14.4.2031 ja kattaa 3 135 neliökilometrin alueen norpan keskeisillä elinalueilla Saimaalla. Uudistuksena asetus sitoo verkkokiellon pituuden norppakannan kasvuun.
Verkoilla kalastaminen on jatkossa kielletty norpan keskeisillä elinalueilla 15.4.–30.6. Kiellon tarkoituksena on suojella erityisesti kuutteja, jotka ovat haavoittuvimmillaan keväällä. Poikkeuksena on muikkuverkot, joilla kalastus on kielletty lyhyemmän jakson: 15.4.–20.6.
Uutta: heinäkuun verkkokalastus sidottu kannan kasvuun
Asetuksen merkittävin uudistus on joustava mekanismi, jossa heinäkuun verkkokalastuskielto kytkeytyy saimaannorppakannan kehitykseen. Metsähallitus arvioi kannan keskimääräistä kasvunopeutta vuosittain viiden vuoden liukuvalla keskiarvolla.
- Jos kasvu jää alle 4 prosentin, verkkokalastuskielto pitenee seuraavina vuosina 15. heinäkuuta saakka.
- Jos kasvu jää toistamiseen alle 4 prosentin, kielto pitenee edelleen 31. heinäkuuta saakka.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan mukaan malli on selkeä edistysaskel: “On tärkeää, että malli reagoi norppakannan kasvun mahdolliseen hidastumiseen ja että suojelutoimia voidaan tarvittaessa vahvistaa.”
Vastuuministeri Sari Essayah toteaa: “Saimaannorpan kanta on kasvanut viime vuosina lupaavasti, ja asetuksen tavoitteena on jatkaa tätä hyvää kehitystä. Emme saa unohtaa, että tärkeimmän ja vaikuttavimman suojelutyön tekevät paikalliset ihmiset. On välttämätöntä, että he tarttuvat lumikolaan, antavat lupia keinopesille ja sitoutuvat rajoituksiin. Nyt päätetty ratkaisu korostaa yhteistyötä saimaannorpan suojelussa.”
Rajoitusalue laajenee
Puruveden norpparajoitusalue
Asetusalue kasvaa 337 neliökilometrillä edelliseen asetukseen verrattuna ja kattaa nyt 3 135 neliökilometriä. Laajennukset kohdistuvat alueille, joille norppa on viime vuosina levittäytynyt, kuten Etelä-Saimaalle, Louhivedelle, Luonterille, Puruvedelle ja Pyhäselälle. Noin 70 prosenttia uusista alueista on ollut aiemminkin rajoitusten piirissä vapaaehtoisten sopimusten kautta.
Asetus koskee kahtatoista norpan keskeistä elinaluetta, muun muassa Pyhäselän saaristoa, Orivettä, Haukivettä, Pihlajavettä, Puruvettä ja Luonteria. Tutustu tarkemmin verkkorajoitusalueisiin tästä: karttaliitteet. Lähiaikoina rajoitukset päivittyvät myös Kalastusrajoitus.fi-palveluun.
Miksi rajoituksia tarvitaan?
Saimaannorppa on erittäin uhanalainen laji, jonka kanta on kasvanut 2000-luvun alun noin 240 yksilöstä noin 530 yksilöön. Suojelustrategian tavoitteena on pitää kannan keskimääräinen kasvunopeus 3–6 prosentissa vuodessa. Kalanpyydyskuolleisuus on erityisen suuri riski nuorille norpille ensimmäisten 15 kuukauden aikana.
Vuosina 2021–2025 ei havaittu yhtään aikuisen norpan kuolemaa kalanpyydyksiin. Metsähallituksen tilastojen mukaan pyydyskuolemia havaitaan keskimäärin noin kuusi vuodessa, mutta tutkimusten mukaan vain noin joka kolmas pyydyskuolema tulee viranomaisten tietoon — todellinen kuolleisuus on siis arviolta noin 15–18 norppaa vuodessa.
Rajoituksilla pyritään sovittamaan yhteen norpan suojelu ja Saimaan kalastuselinkeinon toimintaedellytykset. Saimaan alue tuottaa noin 25 prosenttia Suomen sisävesien kaupallisesta saaliista ja lähes puolet muikkusaaliista.
Ympäri vuoden kielletyt pyydykset
Asetus kieltää lisäksi seuraavien pyydysten ja kalastustapojen käytön norpan keskeisillä elinalueilla kaikkina vuodenaikoina:
- Pitkäsiima
- Muu koukkupyydys, jossa käytetään syöttinä kalaa tai kalanpalaa
- Riimuverkko
- Verkko, jonka liina on pystylangoilla madallettu muualta kuin liinan päistä
- Monisäikeisestä tai -kuituisesta langasta tehty verkko (ns. vahvalankaiset verkot)
- Alle 60 mm solmuvälin verkko, jonka liina on tehty yli 0,17 mm paksusta yksisäikeisestä langasta
- Vähintään 60 mm solmuvälin verkko, jonka liina on tehty yli 0,20 mm paksusta yksisäikeisestä langasta
- Päältä suljettu rysä (poikkeuksin: tietyt piensolmuvälisiksi ja norppaturvallisiksi rakennetut rysät ovat sallittuja)
- Päältä avoin rysä ja muu rysää vastaava seisova pyydys, jonka solmuväli on yli 55 mm
- Katiska tai merta, jonka nielu on leveydeltään yli 150 mm
Onginta, pilkkiminen ja viehekalastus ovat sallittuja myös kalasyöttiä käyttäen.
Asetus on annettu kalastuslain (379/2015) 59 §:n 1 momentin nojalla valtioneuvoston yleisistunnossa 13.5.2026. Lähde: maa- ja metsätalousministeriö / ympäristöministeriö.
