Kalan myyntikielto etenee eduskuntaan
Ravut jäivät kiellon ulkopuolelle
Hallitus antoi 29.10.2026 eduskunnalle esityksen, jolla kiellettäisiin vapaa-ajankalastajien kalan myynti ja lopetettaisiin kaupallinen kalastus yleiskalastusoikeuksilla eli kalastonhoitomaksulla. Kalastajan Kanava kertoi lakihankkeesta elokuussa, kun se oli lähtenyt lausuntokierrokselle. Lausuntojen jälkeen esitykseen tuli yksi muutos: rapujen pienimuotoinen myynti sallittaisiin edelleen. Muutosten olisi määrä tulla voimaan 1.1.2027.

Esitys perustuu kahdeksan järjestön yhteiseen aloitteeseen, jonka takana olivat ammatti- ja vapaa-ajankalastajien järjestöt, luonnonsuojelujärjestöt, MTK ja Suomen kalastusopaskilta. Esityksessä on kaksi muutosta. Kalastuslain 91 §:stä poistettaisiin poikkeus, joka on sallinut vapaa-ajankalastajien myydä sisävesiltä pyytämäänsä kalaa pieniä määriä suoraan kuluttajille. Lisäksi lakiin tulisi uusi 7 a §, jonka mukaan onkimalla, pilkkimällä, silakkaa litkaamalla tai viehekalastusoikeudella ei saisi enää kalastaa kaupallisesti.

Ravut kiellon ulkopuolelle
Elokuun jutun mukaan myös rapujen ensimyynti olisi jatkossa sallittu vain kaupallisille kalastajille. Eduskunnalle annetussa esityksessä ravut on kuitenkin rajattu kiellon ulkopuolelle. Vapaa-ajan ravustaja saisi edelleen myydä enintään 300 rapua vuodessa suoraan kuluttajalle. Hallitus perustelee poikkeusta vieraslaji, täpläravun kannanhallinnalla. Myös osassa lausunnoista oli huomautettu myyntikiellon vaikutuksesta vieraslajien torjuntaan
Luotaimilla myyntiin – vesialueen omistaja jäi ilman korvausta
Kalastajan Kanava kertoi elokuussa, että vene-elektroniikan ja reaaliaikaisten liveluotaimien kehitys on muuttanut täsmäkalastusta rajusti. Jotkut kalastajista on nostanut sisävesiltä jopa satoja kiloja kuhaa päivässä ilman vesialueen omistajan lupaa ja myynyt saaliin eteenpäin pelkällä kalastonhoitomaksulla.
Hallituksen esitys tukee samaa kuvaa ja maa- ja metsätalousministeriö nostaa asian esiin tiedotteessaan. Nykyisillä kaikuluotaimilla kalat voi havaita realiaikaisesti kymmenien metrien ympäri venettä, kalan koon sekä niiden reaktiot vieheisiin näkee ruudulta yhtälailla reaaliajassa. Kun yleiskalastusoikeudet säädettiin vuonna 2016, kun liveluotaimista ei vielä ollut tietoakaan. Esityksen mukaan yleiskalastusoikeuksilla kalastetaan nyt yhä useammin myyntiin, ja lähes aina apuna on uusi luotaintekniikka. Toimintaa harjoittavat sekä vapaa-ajankalastajat että kaupalliset kalastajat.
Hallitus korostaa, ettei yleiskalastusoikeuksia ole luotu kaupallista kalastusta varten vaan harrastuksen turvaamiseksi. Vesialueiden omistajien kannalta ongelma on se, etteivät he saa tällaisesta kaupallisesta kalastuksesta korvauksia samaan tapaan kuin muusta kaupallisesta kalastuksesta. Kalatalousalueiden suunnitelmissa kaupalliseen kalastukseen varattu kalastuspaine on voitu jo jakaa pyydyskalastajille, eikä yleiskalastusoikeuksien laajaan käyttöön ole osattu varautua.
Syy jäänyt monelle epäselväksi
Elokuun jutussa kerrottiin myös, että muutoksella halutaan kitkeä tilanteita, joissa harrastuskalastuksesta on tullut veroton ja valvomaton liiketoiminta. Esityksen mukaan nykyisen myyntipoikkeuksen ympärille on syntynyt kokonaan uusia myyntikanavia, kuten sosiaalisen median ryhmiä, joiden kauppaa ja sen määriä on mahdotonta valvoa. Lisäksi kalan hygieniasta ja kylmäketjusta ei ole takeita.
Taustalla on myös valvonnan ongelma. Merialueella vapaa-ajankalastajien saaliin myynti on jo kielletty EU:n valvonta-asetuksella. Esityksen mukaan kuhan, ahvenen tai hauen pyyntipaikkaa on kuitenkin käytännössä mahdotonta päätellä, joten mereltä pyydettyä kalaa on voinut myydä sisävesien kalana. Yhtenäinen kielto poistaisi tämän porsaanreiän ja asettaisi meri- ja sisävesikalastajat samaan asemaan.
Esityksen mukaan nykyinen poikkeus on sallinut enintään sadan kilon perkaamattoman kalan myynnin vuodessa. Teoriassa siitä olisi voinut kertyä joidenkin lajien osalta noin 1 500 euroa vuodessa, mutta käytännössä useimmiten vain muutamia satoja euroja.
Esityksestä annettiin 48 lausuntoa. Uutta 7 a §:ää kannatettiin 41 lausunnossa, eikä yksikään lausunnonantaja vastustanut sitä. Myyntipoikkeuksen poistamista kannatettiin 31 lausunnossa ja vastustettiin 15:ssä.
Vastustajien perustelut muistuttivat Kalastajan Kanavan elokuun jutun kommentteja. Pienten erien myyntiä naapureille pidettiin perinteisenä tapana, joka ei uhkaa ammattikalastusta ja tähän puuttumista pidettiin kohtuuttomana sekä epäolennaisena. Täyskiellon katsottiin myös rajoittavan kalastajan oikeutta hyödyntää omaa saalistaan. Kommenteista selvisi myös se, että harva “naapurikalojen” myyntiä kannattava oli tietoinen, miten suurista kalamääristä puhutaan osaavien kalastajien osalta kalastettaessa liveluotaimen avulla. Lue elokuun artikkeli: Livellä jopa 150 kiloa päivässä
Myynti onnistuu jatkossa eri periaattein
Hallituksen mukaan pienimuotoinen myynti onnistuu jatkossakin, jos rekisteröityy kaupalliseksi kalastajaksi. Ryhmään II pääsee ilman liikevaihtovaatimusta. Rekisteröinti maksaa 71 euroa ja on voimassa kolme vuotta, mutta siihen kuuluu velvollisuus pitää kalastuspäiväkirjaa ja ilmoittaa saalis vuosittain.
Jatkossa vavoilla tehtävä kaupallinen kalastus vaatii vesialueen omistajan tai kalastusoikeuden haltijan luvan tai elinvoimakeskuksen alueellisen luvan, kuten kaikki muukin kaupallinen kalastus. Lupavaatimus ei muutu talousvyöhykkeellä eikä meren yleisillä vesialueilla, koska niillä kalastetaan edelleen kalastuslain 8 §:n perusteella. Vapaa-ajankalastajan merestä pyytämän saaliin myynti on ollut ja on on jatkossakin kielletty EU-lainsäädännön nojalla. Kaupallinen kalastaja saa edelleen kalastaa yleiskalastusoikeuksilla vapaa-ajallaan.
Hallituksen esitys HE 280/2026 vp: mmm.fi/paatokset/paatos?decisionId=7380. Valmisteluasiakirjat: mmm.fi/hanke2?tunnus=MMM033:00/2026
Kalastajan Kanava on uutisoinut aiheesta aiemmin: Vapaa-ajankalastajille kalan myyntikielto?, Kalastuslakiin vaaditaan muutosta laajalla rintamalla ja Saako vapaa-ajankalastaja myydä kalaa?








