Vesihome piinaa Torniojoen lohia

Toimittaja: Jari Rannisto

Tornionjokeen on noussut tänä kesänä moninkertainen määrä lohia viime vuosiin verrattuna, mikä on herättänyt suurta iloa. Hyviä uutisia varjostaa kuitenkin tumma pilvenreuna: vesihomeesta kärsiviä lohia on havaittu joella poikkeuksellisen paljon. Asiantuntijat ja Ruokavirasto selvittävät parhaillaan epidemian laajuutta, kun taas viereisellä Simojoella tautitapauksilta on toistaiseksi vältytty täysin.

Tornionjokeen nousseiden lohien määrä on kohonnut selvästi edellisistä vuosista. Tämä oli toiveissa loppukesällä 2025 jokeen nousseiden kossien eli pikkulohien suuren määrän vuoksi. Nyt jokeen on noussut paljon toisen merivuoden 4–8 kg:n lohia, ja ensi vuodeksi odotetaan kolmannen merivuoden lohien runsaampaa nousua. 19.7. nousulohien määrä ylitti 64 000 kappaleen rajan. Tulokset ovat toki alustavia, ja lopulliset lukemat saadaan vasta loppuvuodesta tarkistusten jälkeen. Joka tapauksessa lukemat ovat hyviä. Viime vuoteen verrattuna lohia on tähän mennessä noussut noin tuplamäärä, ja vuosiin 2024 ja 2023 verrattuna puhutaan 3–4-kertaisesta määrästä.

Hyvien uutisten ylle tummaa pilvenreunaa on kuitenkin työntänyt vesihome. Homeesta kärsiviä lohia on havaittu Tornionjoella selvästi edellisvuosia enemmän. Mielenkiintoista on se, että Simojoella tapauksia ei ole ollut. Soitimme Simojoen tilanteesta hyvin perillä olevalle Jussi Kesoselle, joka kyseli asiaa vielä tuttavapiiriltäänkin. Havaintoja vesihomeesta ei ollut heilläkään. Myöskään Ruokavirastolla ei ollut tiedossa Simojoella havaittuja, vesihomeeseen sairastuneita lohia.

Homeitiöitä on vedessä luonnostaan runsaasti. Yleensä ne iskevät kaloihin, joilla on infektiolle altistavia tekijöitä. Kalan ihovauriot, uupumus ja stressi ovat tästä hyviä esimerkkejä. Stressiä ja uupumusta voivat osaltaan aiheuttaa esimerkiksi lämmin vesi ja lohien suuri määrä. Ihovaurioista kärsivät, kudulle nousevat, nousun ja kudun rasittamat lohet ovat erittäin alttiita vesihomeelle.

Vesihometta esiintyy nousulohilla tyypillisesti alkukesällä, ja toinen piikki esiintymisessä ajoittuu syksyyn. Vesihometapausten isommat piikit ajoittuvat tiettyihin veden lämpötiloihin. Ilmiö on tuttu myös kalanviljelylaitoksilla esimerkiksi järvilohen kohdalla. Yleensä Tornionjoella tekeekin eniten vesihometartuntahavaintoja juuri syksyyn ajoittuvalla jaksolla. Tavoitimme Luken erikoistutkija Atso Romakkaniemen 10.7., eikä hänen mukaansa vielä tässä vaiheessa vuotta voida arvioida, kuinka merkittäväksi vesihomeen vaikutus tällä kaudella lopulta kohoaa. Asia selviää vasta syksyllä. Hän toteaa, että aina aika ajoin esiintyvä vesihome-epidemia ei tällä hetkellä näytä erityisen pahalta. Romakkaniemi kertoo myös, että vesihomeitakin on erilaisia. Suomessa Ruokavirasto tekee kalojen tautitutkimuksia.

Ruokaviraston erikoistutkija Marjukka Rask kertoo heidän olevan tietoisia Tornionjoen tilanteesta. Ruokavirasto ei suosittele syömään vesihomeen saastuttamia kaloja, sillä vesihomeen rikkoman pintaliman kautta bakteereita on voinut päästä kulkeutumaan syvemmälle kalan kudoksiin. Ruokavirasto tutkiikin parhaillaan Tornionjoella sairastuneita lohia. Tutkittavaksi parhaiten sopivat elävät tai vastakuolleet yksilöt. Olemalla yhteydessä Ruokavirastoon saa lähetysohjeet, tai sairas kala voidaan jopa käydä noutamassa. Näytteiden tulokset valmistuvat talvella. Katso ohjeet tästä.

Sairastuneita lohia merkittäviä määriä

Tornio-Muoniojoki-seuran puheenjohtaja Kalervo Aska kertoo, että joella on ollut tavallista vähemmän kalastajia. Havaintoja sairaista lohista tulee silti päivittäin, ja huonoimpina päivinä havaintoja on ollut useampiakin. Yhdistyksessä ollaan huolestuneita tämänhetkisestä tilanteesta ja sen vaikutuksesta lohikantojen tulevaisuuteen. Aska painottaa raportoinnin ja sairaiden kalojen tutkimisen tärkeyttä, jotta tilanteeseen saadaan selvyyttä.

Viimeisimmän tiedon mukaan havainnot kuolleista lohista ovat Askan mukaan olleet vähenemään päin. Maanantai-iltana 27.7. Aska oli käynyt Tornionjoen rannassa tarkastamassa tilannetta ja havainnut yhden kuolleen lohen kelluvan pinnalla.

Kalervo Aska kertoo lisäksi, että Antinkylän kohdalla Pajalassa Ruotsin puolella on nettikamera (https://rapporterafisk.sva.se/Stream), josta voi seurata lohennousua. Kameran ohi kulkevissa lohissa on ollut havaittavissa merkittävissä määrin vesihomeeseen viittaavia valkoisia pilkkuja kalojen päässä. Joessa on ollut myös hylkeen puremiksi joutuneita lohia, jotka luonnollisestikin ovat alttiita vesihometartunnoille.

Asiaa puidaan vähän väliä myös Tornionjoen lohenkalastus -Facebook-ryhmässä ja myös sinne on julkaistu karuja kuvia kaloista kesän aikana.

Lue lisää vesihomeesta Ruokaviraston sivuilta.