Suosituksista huolimatta silakkakiintiöt nousevat reilusti

Ruotsissa toivottu maltillisempaa linjaa

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto nosti maanantaina 26.10.2026 vuoden 2027 silakkakiintiöitä Itämerellä selvästi enemmän kuin komissio esitti. Kiintiöt jäivät silti alle Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteellisen neuvon. Kilohailin kiintiö nousi esityksen ja tieteellisen neuvon mukaisesti. Suomen silakka- ja kilohailikiintiöt kasvavat yhteensä yli 100 000 tonniin. Ruotsissa ympäristöjärjestöt, poliitikot ja osa kalastajista ovat silti toivoneet maltillisempia kiintiöitä, koska useat silakkakannat ovat heidän mukaansa yhä EU:n Itämeren hoitosuunnitelman raja-arvojen alapuolella.

Mitä päätettiin

Pohjanlahden silakan kokonaissaalis nousee 12 prosenttia ja pääaltaan silakan 71 prosenttia. Kilohailin kiintiö kasvaa 44 prosenttia tieteellisen neuvon mukaisesti. Neuvoston mukaan pääaltaan silakan korotus jää tutkijoiden suosituksen alle. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kutsuu ratkaisua parhaaksi mahdolliseksi Suomen tavoitteiden kannalta. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) muistuttaa, että ICESin neuvo olisi sallinut vielä suuremmatkin silakkakiintiöt.

Kanta	EU:n kokonaissaalis 2027	Muutos	Suomen kiintiö
Pohjanlahden silakka	62 500 t	+12 %	51 241 t
Pääaltaan silakka	165 228 t	+71 %	36 234 t
Kilohaili	291 590 t	+44 %	15 057 t
Riianlahden silakka	38 183 t	+11 %	–
Läntinen silakka	788 t	0 %	–
Pääaltaan/Pohjanlahden lohi	25 537 kpl	0 %	6 599 kpl
Suomenlahden lohi	10 232 kpl	0 %	9 183 kpl
Itäinen turska (sivusaalis)	430 t	0 %	8 t
Läntinen turska (sivusaalis)	266 t	0 %	2 t

Lähde: maa- ja metsätalousministeriön tiedote 26.10.2026.

Nämä säilyvät ennallaan

Kiintiönostojen ohella moni kalastajaa koskeva rajoitus ja poikkeus jatkuu vuonna 2027 samana kuin tänä vuonna:

• Pääaltaan silakka: kolmen kuukauden kutuaikainen kalastuskielto jatkuu.
• Pohjanlahden silakka: kalastusta rajoitetaan edelleen kolmen kuukauden ajan matalilla rannikkovesillä lisääntymisaikana.
• Läntinen silakka: sivusaaliskiintiö pysyy ennallaan, ja pienimuotoisen kalastuksen poikkeus säilyy, vaikka komissio esitti sen poistamista.
• Lohi: kiintiöt pysyvät vuoden 2026 tasolla, ja kesäisen rannikkokalastuksen erityisjärjestelyt osa-alueilla 29N, 30 ja 31 jatkuvat.
• Lohen vapaa-ajankalastus: sallittu edelleen vain istutetulle lohelle.
• Turska: vain sivusaaliskiintiöt vuoden 2026 tasolla, ja vapaa-ajankalastus on kielletty koko Itämerellä.

Lähde: EU:n neuvoston tiedote 26.10.2026.

Neuvosto meni komission esitystä pidemmälle

Komissio esitti elokuussa Pohjanlahden silakalle vain 3 prosentin ja pääaltaan silakalle 49 prosentin korotusta. Ministerit päätyivät molemmissa selvästi korkeampaan lukuun, mutta jäivät silti ICESin ilmoittaman saalisvälin alapuolelle. Neuvottelujen alla osa jäsenmaista halusi Agence Europen mukaan tuoda pääaltaan kiintiön lähemmäs tieteellistä neuvoa eli nostaa sitä esitetystä.

Silakkakanta	Kiintiö 2026	ICESin neuvo 2027	Komission esitys	Päätös 2027
Pohjanlahti	55 869 t	80 767–90 391 t	57 308 t (+3 %)	62 500 t (+12 %)
Pääallas	96 463 t	211 363–324 914 t	143 860 t (+49 %)	165 228 t (+71 %)

Myös sivusaaliskiintiöissä neuvosto poikkesi esityksestä. Komissio olisi leikannut läntisen turskan sivusaaliin 88 prosenttia, itäisen 51 prosenttia ja läntisen silakan 45 prosenttia, mutta ne jäivät vuoden 2026 tasolle.

Lähteet: Baltic Waters, Agence Europe.

Ruotsi on vaatinut varovaisuutta ja troolarit pois rannikoltaan

Ruotsissa korotuksia on vastustettu alkukesästä asti, ja päätös ylittää selvästi sen, mitä kriitikot vaativat. Ruotsalaisreaktioita itse päätökseen ei ollut vielä julkaistu tätä kirjoitettaessa.

• WWF Ruotsi vaati ennen kokousta Ruotsia äänestämään vastaan ja Pohjanlahden silakan kiintiöksi enintään 45 544 tonnia. Päätös on lähes 17 000 tonnia enemmän (WWF).
• Sportfiskarna muistutti, että useat silakkakannat ovat yhä Itämeren hoitosuunnitelman raja-arvon (Btrigger) alapuolella, jolloin ne pitäisi rakentaa nopeasti uudelleen (Sportfiskarna).
• Europarlamentaarikot Isabella Lövin (MP) ja Emma Wiesner (C) pitivät jo komission 49 prosentin esitystä lyhytnäköisenä. Lövinin mukaan turska on jo menetetty eikä silakkaa ole varaa menettää (Aktuell Hållbarhet).
• Ruotsalaiset kalastajat eivät nekaan tukeneet suuria korotuksia. Itämeren kalastajien tuottajaorganisaation mukaan matalammat kiintiöt antavat kalalle aikaa kasvaa vanhemmaksi ja isommaksi, ja Vi Svenska Fiskare asettaa vakaat kiintiöt etusijalle (Svenssons Nyheter).

Vastakkaista linjaa edustaa kalajauho- ja kalaöljyteollisuuden EFFOP, joka vaati kiintiöiden seuraavan ICESin neuvoa (The Fishing Daily). Ruotsi oli viime vuonna ainoa maa, joka äänesti kiintiöpäätöstä vastaan (Ruotsin hallitus). Ruotsalaistutkija Sara Söderström totesi tuolloin, että Suomessa päätöstä pidettiin helpotuksena eikä samaa ongelmaa nähty (Skärgården).

Troolausraja 12 meripeninkulmaan koskisi myös suomalaisia. Kiintiöiden lisäksi Ruotsi haluaa rajoittaa suurtroolausta omilla vesillään. Hallitus ilmoitti 1.9. tavoitteesta siirtää troolausraja pysyvästi aluevesirajalle: yli 24-metriset aktiivipyydyksillä kalastavat alukset eivät saisi enää kalastaa Ruotsin aluevesillä Skanörista Haaparantaan, Öölanti ja Gotlanti mukaan lukien. Ihmisravinnoksi menevälle kalastukselle sallittaisiin rajattuja poikkeuksia (Ruotsin hallitus).

Suomalaisilla ja tanskalaisilla aluksilla on vanhojen kalastussopimusten perusteella oikeus kalastaa Ruotsin rannikon 4–12 meripeninkulman vyöhykkeellä, joten Ruotsi ei voi päättää asiasta yksin. Muutos vaatii EU-säädösten muuttamista ja kuulemisen Suomen, Tanskan ja komission kanssa. Ruotsi vie asian EU:n alueelliseen prosessiin, kun se on saanut Suomelta ja Tanskalta tiedot niiden kalastuksesta rannikkonsa tuntumassa.

Myös Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) on suhtautunut Ruotsin troolausrajan siirtoon myönteisesti, koska vahvempi silakkakanta hyödyttäisi myös esimerkiksi merilohta. SVK:n kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju on kehottanut Suomea seuraamaan erityisesti Baltfish-prosessia, komission roolia ja sitä, millä oikeusperusteella rajan siirto tehdään. Ruotsalainen kalastusalan julkaisu Fisheco on myös aiemmin huomauttanut, ettei ole selvää, hyväksyvätkö Suomi ja Tanska Ruotsin linjan

Kanta-arvion tietopohja paranee – mutta vasta vuodesta 2028

Kalastajat ovat epäilleet, että Pohjanlahden silakan kanta-arvio on alakanttiin. Luonnonvarakeskus Luke aloitti syyskuussa pilotin, joka voi tuoda tähän uutta tietoa. Luke kartoitti kaikuluotauksella ja koetroolauksilla Selkämeren kaakkoisrannikon matalia vesiä, joille nuorten silakoiden oletetaan keskittyvän (Yle).

Tutkimusalus Aranda kartoittaa pääosin yli 40 metrin syvyisiä vesiä. Siksi uudet vuosiluokat ovat näkyneet tutkimuksissa vasta 2–4-vuotiaina. Pilotin ensimmäisenä päivänä kaikuluotain näytti noin 20 metrin syvyydessä runsaasti kalaa, mutta epätasainen pohja esti troolaamisen. Luke totesi jo vuonna 2023, että syksyn 2022 kartoituksesta puuttuneet nuoret vuosiluokat olivat todennäköisesti matalammassa vedessä kuin tutkimusalus kulki (Luke).

Ikämääritykset valmistuvat lopputalvella, joten ensimmäinen kanta-arvio tehdään tulevan vuoden huhtikuussa ja ICESin neuvo annetaan touko–kesäkuussa 2027. Tulokset voivat täten näkyä kiintiöissä aikaisintaan vuonna 2028. Tulos ei ole ennalta selvä: se voi tukea kalastajien käsitystä suuremmasta kannasta, mutta yhtä hyvin vahvistaa nykyisen arvion. Ruotsalaiskriitikot puolestaan vetoavat juuri arvioiden epävarmuuteen.

Tietopohjan parantamisessa kalastajat ja ympäristöjärjestöt ovat osin samalla puolella. Toukokuussa WWF Suomi ja Coalition Clean Baltic järjestivät työpajan, jonka pohjalta ne ja kalastusjärjestöt, muun muassa SAKL, Österbottens Fiskarförbund ja Vi Svenska Fiskare, julkaisivat yhteisen kannanoton (SAKL). Se vaati:

• vakaampia, monivuotisia kiintiöitä
• parempaa tietoa silakan kutu- ja poikasalueista
• kanta-arviota, joka huomioi myös hylkeiden ja merimetsojen saalistuksen
• Selkämeren ja Perämeren erottamista omiksi säätelyalueikseen

Lohi ja seuraavat askeleet

Pohjanlahden lohikiintiö pysyy vuoden 2026 ennätyksellisen alhaisella tasolla, koska uutta tieteellistä neuvoa ei annettu. Ministeriön mukaan lohikantojen tila on kuitenkin parantunut, ja Suomi aikoo kasvattaa omaa kiintiötään vaihtamalla kiintiöitä muiden maiden kanssa.

Päätös on poliittinen sopu, jonka neuvosto hyväksyy muodollisesti tulevassa kokouksessa, kun teksti on käännetty kaikille EU-kielille. Kiintiövaihtojen tulos ratkaisee, paljonko lohta suomalaisille kalastajille lopulta jaetaan.

Lähteet

• Maa- ja metsätalousministeriö: Neuvosto päätti ensi vuoden kalastusmahdollisuuksista Itämerellä, tiedote 26.10.2026
• EU:n neuvosto: Baltic Sea: Council reaches agreement on fishing opportunities for 2027, tiedote 26.10.2026
• WWF Ruotsi: WWF uppmanar Sverige att stå upp för fisken i Östersjön (22.10.2026)
• Sportfiskarna: Nya råd för Östersjön strider mot både folkviljan och förvaltningsplanen
• Aktuell Hållbarhet: Kritik mot förslag om ökat sillfiske
• Svenssons Nyheter: Om kvoterna i Östersjön 2027
• Svenssons Nyheter: Positiv utveckling för fiskbestånden i Östersjön
• Agence Europe: ministers aim to reach agreement on 2027 Baltic Sea quotas
• The Fishing Daily: Ministers set to decide Baltic Sea fishing opportunities for 2027
• The Fishing Daily: EFFOP urges science-led Baltic fisheries decisions for 2027
• Ruotsin hallitus: Sverige säger nej till fiskekvoterna för Östersjön (2025)
• Skärgården: Nya fiskekvoter bryter mot EU-lagstiftning (2025)
• Yle: Rannikolla piilottelevat silakat eivät näy kanta-arvioissa (17.9.2026)
• Luke: Miten silakka voi? -osa 3 (2023)
• SAKL: Kalastus- ja ympäristöjärjestöjen yhteinen kannanotto Pohjanlahden silakasta (29.5.2026)
• Ruotsin hallitus: Permanent utflyttning av trålgränsen för storskaligt pelagiskt fiske (1.9.2026)
• Vapaa-ajan Kalastaja: Ruotsi aikoo kieltää silakan ja sillin troolauksen aluevesillään
• Svenssons Nyheter: Regeringen vill utvidga utflyttningen av trålfiskegränsen (2.9.2026)