Palokin kohtalonhetket käsillä
Toimittaja: Anssi Leppänen
Heinävedellä sijaitsevan Palokin voimalaitoksen kohtalonhetket ovat käsillä nyt marraskuussa. Omistaja eli Pohjois-Karjalan Sähkö on jo kerran tänä vuonna tyrmännyt valtion tekemän ostoehdotuksen. Nyt kunnat ovat tehneet omat päätöksensä myynnin suhteen ja evästäneet edustajiaan yhtiön päätöksenteossa. Siltikään ei ole selvää, riittääkö kuntien myymistä kannattava kanta kääntämään sähköyhtiön mielen.
Vuonna 1961 rakennetun voimalaitoksen purkaminen ja koskien vapauttaminen vaelluskaloille on kirjattu Petteri Orpon hallitusohjelmaan. Tällä parannettaisiin käytännössä järvilohen ja -taimenen lisääntymismahdollisuuksia.
Valtio onkin antanut Palokin voimalaitoksesta sen omistajille kaksi erilaista ostotarjousta. Toisessa tarjouksessa alue ostettaisiin valtiolle heti 30 miljoonan euron hinnalla, toisessa hinta olisi vähintään 10 miljoonaa euroa korkeampi, mutta se maksettaisiin vasta seurantajakson jälkeen. Kauppojen tarkoituksena olisi purkaa pato ja ennallistaa kosket.
Päätös on kuntien käsissä
Tuusniemen kunta ei ole osannut tehdä päätöstä voimalaitoksen kohtalosta. Kunnan suurin järvi, Juojärvi laskee Palokin kautta Varisveteen.
Palokin voimalaitoksen omistaa Pohjois-Karjalan Sähkö (PKS), joka on pääosin alueen kuntien omistama sähköyhtiö. Pieniä omistuksia on myös kuntien ulkopuolella. Päätöksenteon kannalta niillä ei ole kuitenkaan käytännön merkitystä.
Palokkia kaavaillaan merkittäväksi luontomatkailukohteeksi tulevaisuudessa, jos pato saadaan purettua.
Kunnat omistavat yhtiötä sekä suoraan että Pohjois-Karjalan Energiaholding Oy:n kautta. Pohjois-Karjalan Energiaholdingin omistusosuus on määräävä. Se omistaa PKS:n osakkeista 54,1 prosenttia. Energiaholdingin hallitus siis käytännössä voi päättää Palokin voimalaitoksen kohtalon. Hallitus kokoontuu marraskuun puolivälissä käsittelemään asiaa.
Energiaholdingin hallituksessa istuvat sen omistajakuntien edustajat. Kunnat ovat antaneet päätöksen pohjaksi evästykset omille edustajilleen Energiaholdingin hallitukseen. Tämä on tehty päättämällä suhtautuminen myyntiin kunnanhallituksissa. Kunnista myymisen puolella ovat jo aiemmin olleet Joensuu, Kitee, Liperi, Heinävesi, Savonlinna ja Kuopio. Viime viikolla myönteisen päätöksen tekivät myös Polvijärvi, Outokumpu ja Kontiolahti.
Kielteisesti myymiseen ovat suhtautuneet Juuka, Nurmes, Lieksa, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Kaavi. Näistä kunnista Kaavilla ei ole suoraa omistusta PKS:ssa, vaan se omistaa yhtiötä ainostaaan holdingyhtiön kautta. Ilomantsi on päättänyt antaa päätösvallan PKS:n ja Pohjois-Karjalan Energiaholdingin hallituksille. Ilomantsi on päättänyt antaa päätösvallan PKS:n ja Pohjois-Karjalan Energiaholdingin hallituksille. Tuusniemi puolestaan on vaatinut puolueetonta hinta-arviota voimalaitoksesta ennen myyntipäätöksen tekemistä.
Keskustelua asia on kuntien hallituksissa herättänyt, ja päätökset ovat syntyneet usein äänestyksellä. Tuoreimmissa päätöksissä esimerkiksi Outokummussa kaupunginjohtajan esitys oli, ettei Outokumpu ottaisi kantaa Palokin myymiseen. Kaupunginhallitus päätyi kuitenkin myynnin puolelle äänestystuloksella 5–3. Viimeksi päättäneistä kunnista äänestys tarvittiin myös ainakin Polvijärvellä. Siellä asetelma oli toinen. Päätösesitys puolsi Palokin myymistä, mutta se sai kokouksessa vastaesityksen, joka kuitenkin hävisi alkuperäiselle esitykselle.
Lopputulosta vaikea ennakoida
Palokin kuohut talvella. Kuva: Ulla Pekkarinen
Outokummun ja Polvijärven päätökset tarkoittavat sitä, että tällä hetkellä lukumääräisesti laskettuna suurin osa kunnista on kääntynyt myymisen kannalle. Suurimmista yksittäisistä omistajakunnista Joensuu, Kuopio ja Kitee ovat siis myynnin kannalla. Kielteisesti suhtautuvista kunnista suurimmat suorat omistusosuudet ovat Lieksalla ja Nurmeksella. Kaikki nämä kunnat omistavat yhtiötä myös Energiaholdingin kautta.
Lopullisen päätöksen ennakointi ei ole yksinkertaista. Yle on marraskuun alussa ennakkotietojen perusteella laskenut, että osakkeiden äänivallalla mitattuna 45,2 prosenttia holdingyhtiön omistajista on myynnin kannalla. Vastustajia on 44,5 prosenttia. Reilu 10 prosenttia äänistä etsii siis suuntaansa. Tässä joukossa ovat omistajat, jotka ovat antaneet päätöksen yhtiöiden hallituksen käsiin. PKS:n suoria omistuksia tarkasteltaessa ero on Ylen mukaan vieläkin selvempi. Myyntiä kannattaa 23,7 prosenttia ja vastustaa 15 prosenttia.
Puoluelinjat eivät kuntien mielipidettä suoraan tunnu jakavan. Pohjois-Karjalassa ainoastaan Joensuussa ja Kontiolahdella on valtuustossa enemmistö SDP:n hallussa. Muissa kunnissa keskusta on valtuuston suurin ryhmittymä. Keskusta on ykkönen valtuustopaikoilla mitattuna myös Savon puolella sijaitsevissa PKS:n omistajakunnissa.
Pääministerin viime hetken vetoomus
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) jatkoi marraskuun alussa vielä myyntiä vastustavien omistajakuntien käännyttämistä.
Päämisteri Orpo julkaisi vetoomuksen omassa Facebookissaan. Kuva: Petteri Orpo/Facebook
Nähtäväksi jää, pureeko pääministerin vetoomus. Vielä kesäkuussa PKS:n hallitus antoi valtion ostoehdotukselle rukkaset ja piti noin 40 miljoonan hintaa liian pienenä.
Puhetta siis riittänee holdingyhtiön hallituksen marraskuisessa kokouksessa. Eikä päätös suinkaan ole selvä. PKS:n kesäkuisen päätöksen nopea muuttaminen vaatii uutta arviota tilanteesta. Arvioitavaksi tulee, onko jokin asiassa muuttunut riittävästi. Sekä PKS:n että Pohjois-Karjalan Energiaholdingin hallituksissa istuville kuntien edustajille tulee pohdittavaksi myös, onko heidän edustamiensa kuntien etu sama kuin yhtiöiden etu. Millaiseksi yleinen käsitys yhtiöiden edusta keskustelujen jälkeen muodostuu, jää nähtäväksi.
