Nousulohien määrä kasvussa Tenolla
Luonnovarakeskus uutisoi nousulohien määrän kasvaneen Tenolla selvästi verrattuna ennätysheikkoon viime vuoteen verrattuna. Lohimäärän kasvu johtui lähinnä pienten yhden merivuoden lohien määrän kasvusta. Kokonaisuudessaan mereltä palavan lohen määrä on yhä heikolla tolalla.
Tenojoki
”Tenon lohimäärän kasvusta saatiin tarkkaa ja ajantasaista tietoa syyskuun alussa toteutetuissa sivujokien sukelluslaskennoissa. Kahdessa pitkään seuratussa sivujoessa lohimäärät nelin-viisinkertaistuivat vuoteen 2024 verrattuna”, kertoo Luken tutkija Panu Orell. Tenon pääuoman kaikuluotausseurannan ja Utsjoen videoseurannan alustavat tulokset vahvistavat sukelluslaskentojen tuloksia. Lohta on noussut Tenon vesistöön edellisvuotta enemmän.
Pintasukelluslaskennoissa havaitut kutulohimäärät kahdella Tenon sivujoella vuosina 2003-2025. Pulmankijoen laskenta-alue on noin 4 km pitkä, ja se sijoittuu keskeisimmille lohen lisääntymisalueille. Akujoen laskenta-alue on 6 km, ja se kattaa koko lohen levinneisyysalueen.
Tenoon palaava lohimäärä edelleen pieni
Vaikka Tenoon noussut lohimäärä kasvoi merkittävästi edellisvuodesta, jokeen palaava lohikanta on edelleen sangen pieni, kun huomioidaan jo viisi vuotta jatkunut lohenkalastuskielto Tenojoessa ja Tenovuonossa. Lisäksi Norja kielsi lohen meripyynnin laajemmin lähes koko Finnmarkin rannikolla kesällä 2025.
Utsjokeen nousseiden lohien arvioidut määrät vuosina 2020-2025 vedenalaisen videoseurannan perusteella. Vuoden 2025 tulos on alustava. Musta katkoviiva kuvaa pitkän aikavälin (2002-2024) keskiarvoa. Siniset pylväät kuvaavat aikajaksoa, jolloin lohenkalastus oli Tenolla ja Tenovuonossa sallittua ja oranssit pylväät aikajaksoa, jolloin lohenkalastus on ollut kiellettyä. Molempien kuvien tarkat luvut löytyvät Luken verkkosivun kuvista.
”Lohikantojen heikon tilan arvioidaan johtuvan merkittäviltä osin lohen merivaiheen aikaisen kuolleisuuden kasvusta viimeisen kuuden-seitsemän vuoden aikana. Sen takia aiempaa harvempi mereen vaeltanut lohen vaelluspoikanen palaa merivaellukseltaan takaisin Tenoon aikuisena kutukypsänä nousulohena”, Orell kertoo.
Lue Atlantin lohen ahdingon syistä
Kyttyrälohimäärä puolittui
Kyttyrälohikoiras, kuva: Panu Orell, Luke
Tenojokeen nousseiden kyttyrälohien määrä noin puolittui verrattuna edelliseen nousuvuoteen 2023. Vastaava väheneminen havaittiin laajalla alueella Norjan Itä-Finnmarkissa mukaan lukien Näätämöjoella.
”Voimakas kannanvaihtelu on kyttyrälohelle tyypillistä, ja hyviä vuosia voi seurata äkillinen kantojen romahdus”, Orell toteaa.
Vähenemiseen saattoi vaikuttaa myös norjalaisten voimakkaat poistopyynnit edellisenä kyttyrälohen nousuvuonna eli vuonna 2023, sillä tänä vuonna jokeen nousseet kyttyrälohet ovat peräisin vuoden 2023 kudusta.
Kyttyrälohien poistopyyntiä jatkettiin poikkipadolla Tenon pääuomassa kesällä 2025. Myöhäisen kevättulvan ja suurten virtaamien takia poikkipadon asentaminen viivästyi. Vaikka padolla saatiin pyydettyä noin 28 000 Tenoon noussutta kyttyrälohta, padon yläpuolelle pääsi kuitenkin noin 60 000 kyttyrälohta.
Lue aiheesta lisää.
Lähde: Luonnonvarakeskus 29.09.2025
