Vältä huijaukset kalastusvälinehankinnoissa

Toimittaja Jari Rannisto

Tietoverkkojen vaaroista varoitellaan jatkuvasti. Moni yhdistää riskit ulkomaisiin verkkokauppoihin, mutta pelkästään suomenkielisiin sivuihinkaan ei pidä sokeasti luottaa kuten tuore tapaus osoittaa. Kalliimpien merkkituotteiden lisäksi verkkohuijauksen uhriksi voi päätyä myös kalastustarvikkeiden ostaja. Tarkkana saa olla yhtälailla käytetyn tavaran kaupassa. 

Reilu kuukausi sitten Onkitukun omistaja Tom Sirviö havahtui ikävään tosiasiaan, kun myymälässä asioinut asiakas kyseli, onko liikkeellä uudet verkkosivut. Nopea tarkastus osoitti, että kutenkalastus.com osoitteen alle oli kopioitu Onkitukun verkkokauppa. Hintoja oli muutettu edullisemmiksi ja lisäksi tuotteita valeverkkokauppaan oli kopioitu myös Onkitukun valikoiman ulkopuolelta. Yrityksen logot ja yhteystiedot oli vaihdettu. Verkkosivujen yhdennäköisyys oli silti ilmiselvä. Jopa Kalastajan Kanavan Jyrin kuva oli kopioitu Kalastajan Kanavan sivustolta.

Sirviö ryhtyi välittömästi selvittämään asiaa. Verkko-osoitteen jäljet johtivat Reykjavikiin, mutta mitään varmuutta ei ole siitä, oliko osoitteessa todellisuudessa mitään toimintaa. Hän sai onneksi nopeasti suljettua verkko-osoitteen ja teki asiasta luonnollisesti myös rikosilmoituksen. Onkitukun tapauksessa Sirviön nopea toiminta saattoi pelastaa suomalaisten rahoja. Tomin tiedossa ei ole, onnistuiko huijari kalastelemaan kenenkään pankkitietoja.

Verkkokaupan kopioiminen onnistuu helposti

Kyselin muutamalta it-alaa tuntevalta tutultani, kuinka vaikeaa toisen verkkokaupan kopiointi on. Vastaus oli, että asiansa osaavalle tekijälle, se ei ole lopulta kovinkaan vaikeaa. Uskottavuuden lisäämiseksi valekaupan verkkosivuille voidaan liittää vielä julkisuuden henkilön tai luotettavana pidetyn toimijan kuva. Tällä voidaan luoda luottamusta, jonka seurauksena tarpeelliset kaupan luotettavuuden varmistamiset jäävät tekemättä.

Onkitukun verkkokaupan kopioinnin tapauksessa tavoitteena on ollut mitä suurimmalla todennäköisyydellä saada ihmisten korttitietoja ja viedä asiakkaan rahat ilman aikomustakaan lähettää tavaraa.

Usein valeverkkokauppojen osoitteet ovat pitkiä. Vaan fi- tai com-päätteiset osoitteetkaan eivät ole mikään tae siitä, etteikö kyseessä voi olla huijaussivusto. Esimerkiksi kalastuksen Facebook-ryhmissä ajoittain kysellään halpojen verkkokauppojen luotettavuudesta. Mm. seuraavat ovat olleet esillä kalastusmyymala.com ja www.fishingsdeals.com, avokelavavat.com ja näillä sivustolla esitetyt osoitetiedot pitäisi herättää huolta kuluttajassa. Tietosuojalain mukaan suomalaisista verkkokaupoista pitää kuitenkin löytyä toimivat yhteystiedot (osoite ja sähköpostiosoite). Tämä paljastaa huijauskaupan usein miten, kuten yllä olevissa esimerkeissä. Myös Onkitukun verkkokaupan kopiointitapauksessa yhteystietoina oli ainoastaan osoite Reykjavikiin.

Luotettavien toimijoiden osoitteeseen voidaan myös lisätä jatko-osa kuluttajan hämäämiseksi tai muuttaa joitakin kirjaimia osoitteen keskeltä. Esimerkiksi xxxxsuomioutlet.com saadaan kuulostamaan luotettavammalta kuin kokonaan uusi outo nimi.

Kiinalaisissa verkkokaupoissa huijaukset ovat useimmiten toisen tyyppisiä. Siellä huijaus liittyy yleensä tavaran laatuun. Esimerkiksi siimojen vetolujuudet tai paksuudet eivät vastaa luvattuja. Tavaraa voidaan kaupata tunnetun brändin tuotteena, vaikka tämä kyse on halvasta kopiosta. Tuotteen valmistajan nimeä, logoa tuotteen nimeä on ehkä muutettu hieman kuitenkin niin, että se muistuttaa selkeästi alkuperäistä. Tämä aihe on ollut mediassakin niin paljon esillä, että asia tuskin tulee tilaajalle edes yllätyksenä.

Käytetyn tavaran sudenkuopat

Valeverkkokauppa ei ole ainut eikä varmaankaan edes yleisin tapa, jolla kalastusta harrastava on vaarassa joutua huijatuksi verkossa. Käytetyn tavaran kaupassakin on liikkeellä huijareita. Vaikka suurin osa tavaran tarjoajista ja ostajista on liikkeellä puhtaat jauhot pussissa, liika sinisilmäisyys voi kostautua.

Perinteisten kirpputorien rinnalle on tullut erilaisia verkossa toimivia kirpputoreja sekä osto- ja myyntipalstoja. Parhaimmillaan niiden kautta ostaja voi saada hyvää vastinetta rahoilleen erityisesti tuotteissa, joita käyttö ja ajanhammas eivät puraise. Elektroniikan osalta varsinkin elinkaarensa päässä olevien laitesarjojen hinnat laskevat sen verran, että pyyntihinnat voivat välillä olla kovia. Huonoimmillaan uusia laitteita voi olla tarjolla samalla hinnalla kuin käytettyä myydään. Hintavertailu vie niin vähän aikaa, että sitä ei kannata laiminlyödä. Markkinahintaa kovemman hinnan pyytäminen ei ole sinällään lainvastaista tai huijaamista, vaikka sen maksamaan erehtyneen kuluttajan mielikuva voikin olla päinvastainen.

Perinteisillä kirpputoreilla ostaja pääsee hypistelemään tavaroita ja kunnon arviointi on helpompaa. Sähkölaitteiden osalta moitteetonkaan ulkokuori ei ole vielä tae toiminnasta. Tavallisilla kirpputoreilla kalastustarvikkeita ei ole myynnissä kovinkaan usein. Yleisimmin myynnissä on uistimia, pilkkejä ja hieman vanhempaa vapa- ja kelakalustoa. Tavarat ovat myynnissä siinä kunnossa, missä ne ovat esillä. Käteiskaupassa ei ole yleisesti ottaen suuria riskejä. Tavaran kuntoon kannattaa toki kiinnittää erityistä huomiota.

Erilaisten osto- ja myyntipalstojen kohdalla törmää ajoittain varoituksiin sivustoilla liikkuvista huijareista. Tyypillisesti tavaraa ilmoitetaan myyntiin ja pyydetään maksua ennakkoon ennen tavaran lähettämistä. Huijari ehtii kerätä rahoja asiakkailta ennen kuin paljastuu, että hänellä ei ole tarkoituskaan toimittaa tavaroita. Usein henkilön tavoittaminen kaupanteon jälkeen ei enää onnistu tai tuloksena on selityksiä siitä, että tavarat ovat juuri lähteneet tai lähtemässä.

Ongelmana kuluttajien välisessä kaupassa on se, ettei kukaan haluaisi lähettää tavaraa ennen kuin saanut maksun. Jompikumpi osapuoli joutuu tilanteessa siis luottamaan toiseen. Tavarasta on syytä saada kunnolliset valokuvat, joita ei ole kopioitu muualta verkosta. Yksityisviestillä voi kysellä lisätietoja ostoajankohdan ja ostopaikan suhteen. Lisäkuvan pyytäminen esimerkiksi tuotteesta, sen sarjanumerosta tms. voi paljastaa onko myyjällä edes koko tuotetta. Haluttomuus lähettää lisätietoja voi olla vaaran merkki.

Lähialueelta tavara on helpointa käydä hakemassa ja tehdä kaupat kasvotusten. Mobilepay on kätevä tapa maksaa paikan päällä, jos se on mahdollista. Silloin myyjästäkin ja ostoksen maksamisesta jää samalla tiedot talteen.

Aina kaupanteko ei ole mahdollista kasvotusten Suomen kokoisessa maassa. Olen itse myynyt käytetyn kaikuluotaimeni kerran niin, että kauempana asuneen ostajan lähistölläni liikkunut tuttu kävi hakemassa luotaimen luotani. Aina tämäkään ei kuitenkaan onnistu. Yksi ensimmäisiä tarkistettavia asioita on myyjän profiili. Jos hän on ollut vain lyhyen aikaa nettipaikan käyttäjänä ja historiasta ei löydy muita myytyjä tuotteita, on vähintäänkin syytä yrittää tehdä lisäselvityksiä.

Nykyisin Kiinasta tilattuja kalastustarvikkeita päätyy myös kirpputoreille ja myyntipalstoille. Yksi syy on edulliset isommat myyntierät, joista ostaja tarvitsee itselleen vain osan. Myymällä ylimääräisen osan omat ostokset saadaan jopa rahoitettua. Tavaraa Suomessa myyvä ei tietenkään mainosta tilanneensa tavarat Kiinan verkkokaupoista, koska se vaikuttaisi tavarasta saatavaan hintaan ja voisi karsia osan mahdollisista ostajista kokonaan. Kyseessä ei ole huijaaminen, jollei valehtele tavaran alkuperästä ostajalle. Kokonaan toinen asia sitten on moraalipuoli. Monien tuotteiden kohdalla kopion erottaminen alkuperäisestä on vaikeaa varsinkaan pelkän valokuvan perusteella.

Näin useimmiten vältät huijaukset

Yhä useammin keskustelusivustoilla törmää kyselyihin, onko muilla palstan käyttäjillä kokemuksia jostakin verkkokaupasta. Tämä onkin yksi hyvä tapa saada varmuutta. Verkosta voi myös etsiä haulla arvosteluja kyseessä olevasta kaupasta. Arvosteluihinkin pitää suhtautua tietyllä varauksella. Valeverkkokaupan pitäjä voi halutessaan tehtailla myös arvosteluja.  Runsas määrä huonoja arvosteluja on selkeä varoitusmerkki. Verkkosivuilta olevat kirjoitusvirheet, kielioppivirheet ja puutteelliset yhteystiedot ovat kaikki asioita, jotka voivat osaltaan kieliä huijaussivustosta.

1. Tarkista muiden kokemukset verkkokaupasta. Usein myös tuotteista on arvosteluja. Lue myös ne, jos ne ovat saatavilla. Yksityisen myyjän kohdalla tarkista hänen historiaansa. Pyydä lisätietoja, jos epäilet.
2. Tarkista kotimaisten verkkokauppojen yhteystiedot ja salattu yhteys (osoite alkaa https).
3. Kirjoita verkkokaupan osoite osoitekenttään itse. Klikkaamalla saamaasi linkkiä tai hakutuloksia voit päätyä huijaussivustoille.
4. Maksamalla verkko-ostokset luottokortilla varmistat selustaasi. Kortin myöntäjä on nimittäin korvausvastuussa, jos myyjä ei toimita ostamaasi tuotetta.
5. Korttien turvarajat kannattaa säätää mahdollisimman alhaisiksi. Kortin maarajoituksen valinta Suomeen silloin, kun ei ole matkustamassa, tuo osaltaan lisäturvaa korttitietojen tai kortin joutuessa vääriin käsiin.
6. Vältä korttitietojen tallentamista verkkokauppojen sivustoille.
7. Jos saapuvan paketin koko, paino, kunto tms. epäilyttää, ota kännykällä video sen avaamisesta mahdollisia myöhempiä reklamaatioita varten.
8. Jos joudut huijauksen uhriksi, tee poliisille rikosilmoitus. Näe onnistuneen tai huonosti menneen ostotapahtuman jälkeen sen verran vaivaa, että laitat verkkoon arvostelut. Se auttaa muita ostajia.
9. Tarkista säännöllisesti tilisi, että sieltä ei lähde ylimääräisiä maksuja.
10. Muista, että mikään liian hyvä ei yleensä ole totta. Tämä on hyvä pitää mielessä myös verkkokaupoissa asioitaessa. Hurjien alennusprosenttien tai muita ostopaikkoja selvästi halvempien hintojen pitäisi aina soittaa hälytyskelloja. Kutenkalastus.com sivustollakin osassa tuotteita oli merkittäviä alennuksia –60 – –90 % normaalihinnasta.