Ison ahvenen ottipaikat
Kaupallinen yhteistyö: Karttaselain
Toimittaja: Jari Rannisto
Isojen ahventen ottipaikat poikkeavat usein kohtuullisen paljon pienempien lajitoveriensa elinalueista. Monissa vesistöissä isojen ahventen saaminen “lastenkammareiden” tuntumasta on harvinainen tapaus. Sama pätee usein myös toisin päin. Isojen ahventen paikoilla liikkuvat pienimmätkin yksilöt ovat yleensä kooltaan varsin karkeita. Vaan mistä näitä körmyniskoja tavoitella?
49,5 cm ahven tammikuussa 2023
Ahven on levittäytynyt maantieteellisesti hyvin laajalle alueelle. Kotimaassammekin sitä tavataan rannikolta aina tunturilappiin asti. Euroopassa se on levittäytynyt Espanjaan asti. Myös suurahvenia tavataan yhtä erilaisista vesistä. Näidenkin osalta vaihtelu on melkoista Espanjan tekojärvistä Lapin pikkujärviin. Sopeutumiskykyisenä opportunistina isoja ahvenia tavoitetaankin hyvin erilaisista ympäristöistä.
Merellä matalasta
Merialueella kaislikon reunat ovat helposti löydettäviä ottipaikkoja. Kaislikon keskelle jäävä aukko on myös kokeilemisen arvoinen paikka. Huomaa sateliittikuvassa Karttaselaimen Plus-tilauksessa näkyvät siniset syvyysnumerot.
Rannikon murtovedet ovat kokonaan oma lukunsa. Niissä isot ahvenet tavoitetaan tyypillisesti matalasta vedestä. Kalastaminen syvässä vedessä tuottaa rannikkovesissä tyypillisesti pienempää ahventa. Yleensä isoja ahvenia etsivälle sopiva kalastussyvyys on 1-3 metriä. Ajoittain jopa alle metrin vesi voi antaa saaliiksi hyvin isoja ahvenia. Mikä tahansa matala alue ei kuitenkaan ole isojen kalojen tae. Ahvenet ovat suurimman osan talvesta ravinnon perässä.
Pikkukalat eivät juurikaan viihdy alueilla, joissa ei ole suojaa. Yleisimmin suoja tarkoittaa vesikasvillisuutta. Kaislikon reunat ovat tyypillisiä alueita, joista pikkukalojen on helppo etsiä turvaa ja ne ovat usein myös yksi varmimmista paikoista löytää alueen isoimpia ahvenia. Pikkukalat voivat paeta kaislikon sisään. Myös isot ahvenet voi ajoittain tavoittaa kaislanreunan sisäpuolelta.
Vähänkään isommat kaislikot on merkitty karttoihin ja ne voi havaita myös satelliittikuvista. Ylhäältä päin otetuista kuvista erottuvat myös mahdolliset isommat aukot kaislikon keskellä. Ne ovat kokeilemisen arvoisia paikkoja, jos kasvuston ulkoreunat ovat tyhjiä ja jääkannen alle jää riittävästi vettä.
Matalat suojaiset merenlahdet toimivat usein ahvenen kutualueina. Nuolien kohdilla kapeat sisääntuloväylät.
Merenkurkun alueella ahvenet vaeltavat suurina parvina laajoilta alueilta mataliin fladoihin (mantereeseen kuroutuneeseen lahteen) kutemaan. Myös Suomenlahden alueella vastaavan tyyppisiä paikkoja kannattaa kartoittaa ja käydä kokeilemassa. Nämä alueet toimivat vuodesta toiseen ahvenen kutualueina, kunhan kaloja ei kalasteta massoissa pois. Joinakin vuosina hyvin alhaalla oleva merivesi voi estää kalojen pääsyn näihin paikkoihin.
Järvillä syvempää ja karumpaa vettä
Syvänveden vieressä olevat hyllyt ovat muikku- ja kuorevesillä todennäköisiä ottipaikkoja. Huomaa syvyyskäyrissä paikoitellen olevat lyhyet poikkiviivat, jotka kertovat mihin suuntaan vesi syvenee.
Sisävesillä varmimmin isoja ahvenia tapaa karuista muikku- ja kuorepitoisista järvistä. Nämä kaksi lohikaloihin kuuluvaa lajia viihtyvät talvisaikaan syvemmällä. Ne ovat rasvaisina parvikaloina ja muodoltaan helppoina nieltävinä ahventen mieleen. Muikku- ja kuoreparvet liikkuvat yleensä syvänteiden reunoja pitkin. Ahvenelle mieluisia paikkoja näiden penkkojen reunoissa ovat alueet, joissa on ikään kuin tasasyvyisiä tai hyvin loivasti syveneviä hyllyjä syvänteiden reunoilla. Vaikka täkyparvet kulkevat myös jyrkempien penkkojen reunoja nämä alueet eivät ole ahvenelle yhtä mieluisia.
Uusia paikkoja etsittäessä metsäautoteiden puomit, uimarannat ja venesatamat tarjoavat hyödyllistä lisätietoa.
Samantyyppisissä vesissä kahden syvänteen väliin jäävä hieman matalampi syvänteitä yhdistävä kaistale on isoille ahvenille mieluisaa aluetta. Täkyparvet kulkevat niiden kautta syvänteestä toiseen. Esimerkiksi kahden 30 metrisen syvänteen väliin jäävä 10 metrin syvyinen kannas on alue, jossa sekä täkykalat että isot ahvenet uivat varmuudella jossain vaiheessa, jos syvänteiden välillä ei ole syvempiä yhdistäviä väyliä.
Monista pikkujärvistä ei ole syvyyskäyriä. Isoja ahvenia niistä voi kuitenkin löytyä. Rinnevarjostus helpottaa muotojen hahmottamista, sillä maaston muodot yleensä jatkuvat samalla tavalla veteen.
Syvän veden ympäröimät hieman matalammat hyllymäiset alueet ovat kokeilemisen arvoisia samaan tapaan kuin syvänteiden reunojen penkoissa olevat hyllyt. Kun hyllyn syvyys vaihtelee 8-20 metrin luokassa ja ympärillä on 30-40 metriä vettä, ollaan yleensä ottipaikoilla. Karttaselaimen plus-versiosta löytyvät myös isojen suurahvenjärvien kuten Päijänteen, Suvaksen ja Saimaan syvyyskäyrät, joita ei ole tarjolla ilmaisversiossa. Monet näistä isoista järvistä ovat tunnettuja suurahvenistaan. Tyhjää vettä on kuitenkin paljon ja ottipaikkojen etäisyydet toisistaan ovat usein pitkiä. Summittainen kalastus on kuin neulan etsimistä heinäsuovasta. Mobiililaitteen kartan avulla oletettujen kalapaikkojen löytyminen käy helpommin ja isojen ahventen kohtaamisen todennäköisyys kasvaa oleellisesti.
Ahven kutee hyvin erilaisiin paikkoihin. Samassakin vesistössä ahvenet voivat kutea hyvin erityyppisiin paikkoihin. Tämä vaikuttaa myös kudun ajankohtaan. Matalat kasvustoiset lahdet ovat tyypillisesti sellaisia, että ahvenet hakeutuvat niihin jo ennen viimeisten jäiden aikana tarjoten pilkkijälle saumat isojen ahventen tavoitteluun.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Isot ja pienet harvoin viihtyvät samalla avannolla.
Kaikki paikat ylös
Omien paikkojen tallentaminen Karttaselaimeen helpottaa ottipaikkojen etsintää.
Aktiivikalastajat kuulevat usein tarinoita kavereilta ja kaverin kavereilta saaliiksi saaduista isoista ahvenista. Joskus suurahvenet ovat olleet puhtaita sattumakaloja. Hyvä punainen lanka on kuitenkin se, että suurahvenet eivät ui missään sattumalta. Useimmiten joko ravintoon tai lisääntymiseen liittyvä asia on ohjannut ne saantipaikalle. Todennäköisyys suurahvenen osumiseen näille paikoille on uudestaan suurempi kuin sattumanvaraisesti valitulla paikalla. Tunnen ihmisiä, jotka kirjaavat kaikkien näiden tarinoiden ottipaikat ylös itselleen omien saaliiden lisäksi. Itsekin lue aina paikallisten kalakisojen tuloksia mielenkiinnolla juuri uusien kalapaikkojen toivossa. Tämä myös selittää, miksi isojen ahventen kalapaikat ovat monesti yhtä varjeltuja salaisuuksia kuin sienipaikat: paikkojen etsimiseen ja löytämiseen on käytetty usein satoja tunteja työtä.
Karttaselaimen Plus-tilauksessa on saatavilla myös merialueen syvyyskartat.
Karttaselain tarjoaa helpon tavan tallentaa muistiin näitä paikkoja. Nimeämällä paikat osuvasti voi helposti palauttaa mieleensä minkälainen ottipaikka on kyseessä. Näitä tallennettuja paikkoja voi hyödyntää myös suunnistaessaan kohti oikeaa paikkaa keskellä järvenselkää. Todella usein samat alueet antavat isoja ahvenia vuodesta toiseen.
Karttaselainta kannattaa hyödyntää uusille kalastuspaikkojen löytämiseen. Sovelluksessa on merkinnät venesatamista, metsäautoteiden puomeista ja esimerkiksi uimarannoista, joiden kautta pääsee jäälle kulkematta toisten pihojen poikki. Pienille syvyyskäyrättömille vesille sovelluksen Plus-versiosta löytyvä rinnevarjostus havainnollistaa myös pinnanalaista maastonmuotoa. Jyrkästi rantaan laskeva rinne jatkuu usein samantapaisena pinnan alle. Tämä antaa kalastajalle jotain kättä pidempää, kun suunnataan kokonaan vieraille vesille. Karttaselaimen Plus-versiolla saat myös merikartat ja isojen järvien Traficomin aineistot mobiililaitteisiin.
Lue myös 10 talvikalastuspaikkaa
Karttaselaimen Plus-tilauksessa saa näkyviin isojen järvien Traficom aineistot. Syvänveden keskellä olevat matalammat hyllyt ovat kokeilemisen arvoisia suurahvenen etsijälle.
Tutustu Karttaselain-sovellukseen ja ota käyttöösi joko ilmainen versio tai Plus-versio, jonka hinta on vain 40,49 euroa vuodessa.
