Alkutalven ahvenen pilkkipaikat
Kaupallinen yhteistyö: Karttaselain
Toimittaja: Jari Rannisto
Syksyjen piteneminen ja talvien lauhtuminen lykkäävät yhä useammin pilkkikauden alkua. Lauhojen alkutalvien myötä merenlahtien ja isompien järvien sijaan kauden ensimmäiset pilkkipaikat löytyvät pienemmiltä vesiltä, mitkä jäätyvät ensimmäisenä. Rannikolla ne ovat olleet viime vuosina lähinnä suojaisimmista sisälahdista.
Alkutalven pilkkijän on syytä pitää huolta turvallisuudestaan. Naskalit kaulaan ja lisäksi kaveri aina matkaan.
Ensimmäiset jäät ovat yleensä antaneet hyviä ahvensaaliita. Jäällä on vähän lunta ja valoa pääsee kohtuullisen hyvin veteen. Usein myös tuoreilla jäillä isommat pilkit tuovat saalista, mutta jääpeitteen ja lumen määrän kasvaessa kalojen syöntihalut laskevat. Samalla joudutaan usein pienentämään pilkkejä ja syöttien merkitys kasvaa. Ensijäilläkin turvallisuus on tärkein tekijä, vaikka jäät ovat silloin kevätjäätä sitkeämpää teräsjäätä – vaan paikalliset vaihtelut voivat olla suuria.
Järvien ensimmäiset pilkkipaikat
Metsälammet jäätyvät usein alkukaudesta ensimmäisenä.
Ensimmäisinä jäätyvät pienemmät järvet ja lammet. Kallioiden keskellä olevista pikkujärvissä ja lammissa on harvemmin paikallista jäätymistä hidastavia lähdepaikkoja. Kalastuspaineesta ja ravinto-olosuhteista riippuen nämä pienvedet voivat tarjota ajoittain hyviäkin saaliita. Kovaa kalastuspainetta tällaiset paikat eivät kestä. Isojen ahventen kanta on yleensä kohtuullisen rajallinen ja kaikki pienemmät lammet eivät tarjoa sormen mittaisia pikkuahvenia kummempaa saalista. Eniten näillä paikoilla käydäänkin odoteltaessa isompien järvien jäätymistä.
Mitä kauempana autolla saavutettavasta kohteesta ollaan, sitä pienempi on myös yleensä kalastuspaine. Koska pienvesistä ei yleensä ole syvyyskarttoja, voit katsoa etukäteen Karttaselaimen kartoista maaston korkeuskäyriä. Kallioiset rannat, joissa on jyrkkä maasto, jatkuvat todennäköisemmin samantapaisina myös veden alla kuin ne alueet, joissa on esimerkiksi soista tasaista aluetta. Ilmakuva kannattaa myös aina tarkistaa, koska siinä voi näkyä matalikot vedestä.
Sopivalla syvyydellä olevat tasaisemmat hyllymäiset alueet ovat usein ahvenille mieluisia alueita.
Hieman isompien ja syvempien järvien jäätyminen kestää pidempään kuin pienien lampien. Muutama riittävän kylmä pakkasyö kääntää tilannetta kuitenkin nopeasti. Syvemmissä karuissa järvissä isommat ahvenet hakeutuvat jo loppusyksystä pois matalammilta alueilta. Talven tullessa syvänteisiin jää tiheämpää ja hieman lämpimämpää +4 °C vettä. Jäälle on turvallisinta pyrkiä loivilta hiekkarannoilta. Ensimmäiset avannot voi porata niin matalassa vedessä, että jalat yltävät pohjaan. Varsinkaan oudommilla vesillä ensijäille ei kannata rynniä tarkistamatta jään paksuutta riittävän tiheään.
Ahventa ei talvella yleensä kannata etsiä jyrkistä penkoista. Penkkojen tuntumassa sopivalla syvyydellä olevat tasaisemmat hyllymäiset alueet ovat usein ahvenille mieluisia alueita.
Kahden syvänteen välissä olevat hyllyt ovat hyviä ahvenen kalastuspaikkoja.
Kahden syvänteen välissä olevat hyllyt ovat erityisesti kuore- ja muikkupitoisissa järvissä hyviä alueita. Hyllyjen reunoilla olevat matalampien niemien ja harjanteiden kärjet ovat usein toimivia alueita, koska ne ohjaavat liikkuvia ahvenparvia. Karttaselaimesta löytyviä syvyyskäyriä kannatta hyödyntää. Jos ahvenia alkaa löytymään esimerkiksi 10 metrin syvyydestä, seuraile syvyyskäyrää ja yritä etsiä käyrän kulkureitiltä sopivia alueita.
Merenrannikon ensimmäiset paikat
Merellä ensimmäiset paikat, joista pääsee pilkille ovat venesatamat. Kun jää ei vielä kanna pilkkijää, voi pilkkiä laiturilta. Näin olen joskus tehnyt, kun jää osoittautui sen verran ohueksi, että jäälle meno ei tuntunut turvalliselta. Merellä satamissa laitureiden alustat houkuttelevat sekä ahvenia että pikkukaloja niin kesällä kuin talvellakin. Järvillä ahvenet suuntaavat jo loppusyksystä usein syvempään veteen. Merellä tilanne on toinen. Raitapaidat miehittävät mielellään kohtuullisen matalia alueita.
Jos jää on ohutta, on turvallisinta porata reiät laiturilta käsin ja tyytyä pilkkimään kiinteältä alustalta. Hätäisimmät voivat toki aloittaa laituripilkinnän jo ennen jäiden tuloakin.
Reilumman kokoiset ahvenet viihtyvät hyvinkin matalassa kasvustojen reunoissa.
Rannikolla kausi alkaa yleensä myöhemmin kuin sisämaan järvillä ja lammilla – iso vesimäärä pysyy pidempään lämpimänä ja näin meren sulana. Reilumman kokoiset ahvenet viihtyvät tähän aikaan hyvinkin matalassa kasvustojen reunoissa ja jopa kasvuston seassa, kunhan se ei ole liian tiheää. Metrin syvyinenkin vesi on riittävästi ja osa rei’istä on syytä porata kaislikon reunan sisäpuolelle erityisesti kohdissa, joissa kaisla on harvempaa. Kaikkia kasvustoja ei ole merkitty selvästi karttoihin. Ilmakuvat ovat tässä oiva apuväline. Toki kasvustojen ympäristössä on aina syytä olla tarkkana jään kantavuuden osalta!
Matalia kasvuston reunustamia rantoja löytyy usein myös matalahkojen suojaisten lahtien perukoilta, missä jäätyminen pääsee tapahtumaan huomattavasti aikaisemmin kuin isompien syvien lahtien yhteydessä olevilla alueilla. Hyviä pilkkialueita voi etsiä kauden viimeisten jigausalueiden tuntumasta. Isompien osittain jäätyneiden lahtien osalta ahvenet hakeutuvat mielellään jäättömiltä alueilta jääkannen alle. Näissä olosuhteissa pilkkijän ja jäällä liikkujan on oltava erityisen varovainen.
Ensimmäiset lumettomat jäät ovat syönnin suhteen merellä parhaita. Ahvenet iskevät halukkaasti reilumpaankin tasapainoon. Lumen sataminen jään päälle ja muutamia viikkoja kalapaikkoja peittänyt kansi tylsyttävät syönnistä parasta terää. Tasapainoja on vaihdettava pienempiin malleihin ja syöttipilkit on syytä varata matkaan.
Isommista lahdista syvänteiden vierestä matalasta vedestä löytyvät kivikkoalueet houkuttelevat ahvenia.
Isommista lahdista syvänteiden vierestä matalasta vedestä löytyvät kivikkoalueet houkuttelevat ahvenia läpi kauden. Niiden ympäriltä saadaan ahvenia avovesikauden lopussa ja heti jääkannen vahvistuttua riittävästi. Ongelma on se, että vain harvoin nämä alueet erottuvat selkeästi kartoissa. Osa tällaisista suosituista pilkkipaikoista leviää pilkkimiesten keskuudessa suusta suuhun, mutta avovesiaikaan veneellä paikalle osuva voi helposti viistoluotaimen näytöstä huomata syyn alueen kalaisuudelle. Karttaselaimen Plus-versiossa voit tallentaa omia paikkoja muistiin Karttaselain-tiliin jossa ne säilyvät turvassa tulevillekin vuosille. Tällaiset avovesillä selkeästi esimerkiksi viistoluotaimessa erottuvat paikat tai vuodesta toiseen kalaa antavat alueet on helppo merkitä itselleen muistiin ja käydä talvella kokeilemassa. Yleensäkin kalapaikkojen merkitseminen muistiin on tehokas tapa erityisesti liikuttaessa isommilla alueilla, mistä puuttuvat suunnistusta helpottavat maamerkit.
Tutustu Karttaselain-sovellukseen ja ota käyttöösi joko ilmainen versio tai Plus-versio, jonka hinta on vain 40,49 euroa vuodessa.
