Rakenneltu kalastusvene – uhka vai mahdollisuus?

Toimittajat Niko Satto, Anne-Maarit Sepling

Koska ns. oikeiden heittokalastusveneiden markkina Suomessa on ollut takavuosina melko pientä, käytettyjä veneitä ei välttämättä ole tarjolla toivotussa hintahaarukassa. Niinpä moni on päättänyt rakennella itse heittokalastusveneen tavallisesta lujitemuovi- tai alumiiniveneestä. Rakenteluun sisältyy kuitenkin sekä taloudellisia että turvallisuusriskejä.

Vaikka Suomi on aina ollut ’tee se itse’ -kulttuurin luvattu maa, nykyinen lainsäädäntö suitsii CE-merkittyjen veneiden tuunausta varsin kovalla kädellä. Mikäli kyse on sen sijaan veneestä ennen CE-merkkiä eli 1997 ja sitä vanhempia veneitä, ei tuunaukselle ja rakentelulle ole vastaavia esteitä. Kun sitten CE-merkittyyn veneeseen lähdetään tekemään merkittävää muutosta, on ensimmäiseksi tehtävä riskianalyysi. On myös huomattava, että tekijällä pitää olla valmiudet tehdä riskianalyysi tai se pitää teettää ulkopuolisella ammattilaisella.

”Mikäli riskianalyysissa päädytään siihen, että muutos on niin merkittävä, että vene vaatii jälkisertifioinnin, kutsutaan paikalle ilmoitetun laitoksen edustaja. Esimerkiksi EMCI, Eurofins Expert Services, IMCI ja HPi Verification Services voivat tehdä vesikulkuneuvon rakentamisen jälkeisen vaatimuksenmukaisuuden arvioinnin, eli PCA:n (Post-Construction Assessment)”, venealan teollisuuden ja kaupan toimialajärjestö Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo kertoo.

Olisikin vielä suhteellisen helppoa, jos sertifiointilaitoksen edustaja vain kutsuttaisiin katsomaan ja homma olisi sillä selvä.

”Jälkisertifiointia varten on laadittava tai laadituttava ulkopuolisella tekninen dokumentaatio muutoksesta sekä koottava kaikki saatavilla olevat tiedot tuotteen käytöstä sen ensimmäisen käyttöönoton jälkeen. Tämä dokumentaatio on säilytettävä vähintään 10 vuotta. Lisäksi sertifioija voi vaatia muutoksia, jotka veneen omistajan on toteutettava ennen kuin sertifioinnin saa. Kun kaikki on kunnossa, laitos tekee sertifiointidokumentin (EU:n vaatimustenmukaisuusvakuutus) ja ruuvaa veneeseen uuden kilven, joka osoittaa jälkisertifioinnin”, Pajusalo kertoo.

Onko heittotason rakentaminen merkittävä muutos?

Sen lisäksi, että jälkisertifiointi kaikkine kuluineen voi maksaa useita tonneja, haasteena on se, ettei mistään löydy ihan selvää rajanvetoa sille, milloin jälkisertifiointi pitää tehdä. Jos venetyyppi muuttuu, esimerkiksi niin, että vanhasta työveneestä tehdään huvivene, HT-veneestä tehdään avovene tai päinvastoin, jälkisertifiointi on tehtävä. Sen sijaan heittotason osalta asia ei ollut alun perin yksiselitteinen.

Keveistä materiaaleista hyvin tehty heittotaso voi olla erinomainen ratkaisu, eikä käytännössä tarkoita vielä, että kyseessä olisi merkittävä muutos. Huonossa tapauksessa taso on niin painava, että se muuttaa veneen painopisteen alkuperäistä selvästi keulapainoisemmaksi ja kulkuominaisuuksiltaan vaaralliseksi. Jos veneen painopiste tai kulkuominaisuudet muuttuvat radikaalisti alkuperäisestä, kyse voi olla merkittävästä muutoksesta.

Lähetimme esimerkkikuvia Traficomin veneilyn johtavalle asiantuntijalle, Tom Wileniukselle, joka kommentoi kuvia seuraavasti:

”Arvioni mukaan mainitut esimerkkiveneet esitetyillä muutoksilla muuttavat veneitä merkittävästi ja en usko, että näiden veneiden alkuperäiset sertifioinnit tai vaatimustenmukaisuuden arvioinnit ovat ottaneet huomioon näin merkittäviä muutoksia. Painopisteen lisäksi asioita, joihin muutokset voivat vaikuttaa ovat veneiden vakavuus ja kelluvuus, varalaita, suurin sallittu moottoriteho, suurin sallittu henkilöluku, veneiden käsittely ja yleisesti käyttäytyminen. Todennäköisesti vaikutuksia on muihinkin oleellisiin vaatimuksiin.”

Lisäksi Wilenius muistuttaa, ettei riskiarvioinnin teko ole vapaaehtoista: ”Esitetyt muutostyöt ovat merkittäviä ja vastuu niiden uudelleen arvioinnista kuuluu muutoksen tekijälle, yleensä hänelle, joka omistaa veneen tai tekee tai teettää muutokset. Asia ei ole harkinnanvarainen vaan muutoksen tekijän vastuulla on selvittää, tuleeko veneelle tehdä rakentamisen jälkeinen arviointi ennen kuin ottaa muokatun tai rakenteellisesti muutetun huviveneen käyttöön. Alkuperäinen veneen valmistaja tuskin ottaa vastuun käyttäjien merkittävistä muutostöistä. Tätä ei nähtävästi ole riittävästi ymmärretty veneen rakentelijoiden keskuudessa.”

Vaikka muutostyö tekohetkellä olisi vähäinen, kaikessa rakentelussa on otettava huomioon materiaalien käyttäytyminen ajan mittaan. Veneeseen valittavien materiaalien tulee olla sellaisia, etteivät ne ala vettyä sateessa ja painaa selvästi suunniteltua enemmän, koska jatkossa muun muassa vakavuus, kelluvuus ja painopiste voivat materiaalimuutosten takia muuttua.

Kannattaa siis suhtautua kriittisesti kaikkiin jo valmiiksi radikaalisti muokattuihin veneihin ja toisaalta tiedostaa, että omatkin rakentelut voivat ylittää merkittävän muutoksen kynnyksen.

Mitä jälkisertifiointi sitten maksaa?

Selvitimme sertifiointeja tekevältä Eurofins Expert Services Oy:n venesertifiointien asiantuntijalta Antti Nummiselta mitä prosessi maksanee vaikka tyypillisen rakenneltavan veneen kuten vanhan Busterin osalta.

Numminen toteaa: ”Vanha buster”-venemallin jälkisertifiointi ei ole niin suoraviivainen prosessi, jolle olisi suoraan listahintaa olemassa. Toimistotyötä on etukäteen määrittelemätön määrä, riippuen teknisen aineiston laadusta ja tarkastuskierroksista, sekä veneellä käynti on useammissa tapauksissa välttämätöntä teknisen aineiston varmentamiseksi. Edellä mainittujen muuttuvien seikkojen vuoksi emme valitettavasti pysty tarkkaa hintaa jälkisertifioinnille määrittämään. Kuitenkin työmäärä huomioiden tulee PCA-prosessin kustannus olemaan useamman tuhatta euroa.”

Tämän päälle tulee kustannukset veneen riskianalyysin teosta ja teknisistä kuvista sertifiointia varten.

Moni saattaakin tässä vaiheessa pohtia, että säästyy jälkisertifiointirumbalta kun rekisteröi veneen omavalmisteena. Tämä ei kuitenkaan onnistu, sillä omavalmistevene on rakennettava alusta alkaen itse eli vanhaa venettä ei voi omavalmisteeksi rekisteröidä. Tämä tarkoittaa Traficomin mukaan veneen piirtämisen, rakennesuunnittelun ja valmistamisen rungosta lähtien. Lue aiheesta lisää Traficomin sivuilta.

Katso Liveraportti aiheesta, jossa haastattelimme Traficomin johtavaa veneilyn asiantuntija Tom Wileniusta ja Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusaloa:

Vakuutus- ja korvaustilanteiden mahdolliset ongelmat

Jälkisertifiointivaatimuksen lisäksi merkittävät muutokset veneen rakenteessa voivat olla turvallisuusriski, joten jälkisertifiointiakin kalliimmaksi voi tulla omalla hengellä leikkiminen.  Lisäksi niistä voi tulla vakuuttamis- tai korvaustilanteessa ongelmia.

On hyvä tiedostaa seuraavat ainakin seuraavat vakuutussopimuslaissa olevat pykälät.

Vakuutussopimuslaki 543/1994

22 § Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus

Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutuksenantajalle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.

23 § Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti vahinkovakuutuksessa

Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on vahinkovakuutuksessa täyttäessään 22 §:ssä säädettyä velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutuksenantajaa. Vakuutuksenantajalla on oikeus pitää suoritetut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi.

26 § Vaaran lisääntyminen vahinkovakuutuksessa

Vahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan määrätä, että vakuutuksenottajan tulee ilmoittaa vakuutuksenantajalle vakuutussopimusta päätettäessä ilmoitetuissa olosuhteissa tai vakuutuskirjaan merkityssä asiantilassa vakuutuskauden aikana tapahtuneesta olennaisesti vahingonvaaraa lisäävästä muutoksesta, jota vakuutuksenantajan ei voida katsoa ottaneen lukuun sopimusta päätettäessä.

Vakuutuksenottajan on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetusta muutoksesta vakuutuksenantajalle viimeistään kuukauden kuluttua muutosta seuraavan vuositiedotteen saamisesta.

Jos vakuutuksenottaja tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyö 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se evätä.

Sama suomeksi…

Vakuutussopimuslain pykälät tarkoittavat siis sitä, että jos venettä on muokattu merkittävästi alkuperäisestä, esimerkiksi käyttötarkoitusta muuttamalla, mutta muutoksesta ei ole kerrottu vakuutusta hankittaessa, on vaarana, että vakuutussopimuksesta ei makseta lainkaan korvausta tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin vedoten.

Niin ikään on mahdollista, että jo hankittu vakuutus veneelle muuttuu käyttökelvottomaksi, jos veneeseen tehdään merkittäviä muutoksia, eikä niistä ilmoiteta määräajassa.

Lain ohella vakuutusehdoissa on rajoituksia

Sen lisäksi, mitä vakuutussopimuslaissa on jo määrätty, vakuutusehdoissa on yleensä rajattu korvauksen ulkopuolelle virheellisestä materiaaleista tai asennuksista aiheutuvat vahingot.

Esimerkkinä Ifin venevakuutusehdot:

Venevakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet

1) veneelle sen suunnittelu-, asennus-, huolto-, käsittely- tai työvirheestä, rakenne-, valmistus-, materiaali-, tai aineviasta, sopimattomista tai virheellisistä osista, tai veneen korjaamiseen käytetyistä sopimattomista tai laadulta ilmeisen heikoista osista tai materiaaleista.

Jos siis voidaan todeta, että veneeseen on rakennettu aivan liian painavista materiaaleista heittotaso, ohjauspulpetti tai muita rakenteita tai niiden asennukset ovat aiheuttaneet veneen rakenteiden rikkoutumisen, korvausta voidaan vähentää tai evätä se kokonaan.

Myös Eurofinssin Numminen nosti vakuutusasian esiin, kun käytetään venettä, jolle on tehty merkittävä muutos mutta ei tarkastettu PCA-prosessin mukaisesti: “Vakuutukset solmitaan jonkinlaisen olettaman pohjalta ja voisin kuvitella, että muutostyöt jäävät mainitsematta tässä kohdassa (etenkin jos koko PCA-prosessi on jätetty tekemättä) ja silloin vakuutusehdot voivat evätä korvaukset tai pienentää niitä.”

Isompi uhka kuin mahdollisuus

Kun kysyimme Eurofins Expert Services Oy:n venesertifiointien asiantuntijalta Antti Nummiselta, että mitä jos vaadittuja muutoksia ei ole mahdollista toteuttaa ja siten saada PCA-prosessin mukaista jälkisertifiointia, niin vastaus on veneen omistajalle kallis: “Tällöin venettä ei voida tarkastaa PCA-prosessin mukaisesti, joten käytännössä vaihtoehdoiksi jäävät veneen palauttaminen entiselleen tai muutosten muokkaaminen vaatimukset täyttäväksi.”

Kysyimme otsikossa: ”Rakenneltu kalastusvene – uhka vai mahdollisuus?” Alan asiantuntijoita kuultuamme vastaamme, että ehdottomasti enemmän uhka kuin mahdollisuus. Pienet muutokset ovat sallittuja ja usein jonkinlaista kalastusvarustelua on tarpeen tehdä, mutta kun tavallisesta pulpettiveneestä aletaan rakentaa täysveristä heittolavettia, ollaan nykylainsäädännön kanssa ongelmissa. Liveraportissamme Traficomin asiantuntija toteaa, kyseessä on tällöin laiton vene.

Valitettavan monelle tämä tieto tulee myöhässä, kun trailerilla tai laiturissa on jo vene, joka menee metrikaupalla sertifikaatti- tai vakuutusrimojen alapuolelta. Miksi asiasta sitten ei ole aiemmin kerrottu esim. Traficomin ja FinnBoatin toimesta? Kalastajan Kanavan Liveraportissa molempien organisaatioiden edustajat myöntävät, että aiemmin vastaavia muutoksia ovat lähinnä tehneet ammattilaiset, joten viranomaisille ei ole tullut mieleen viestiä aiheesta muille kuin teollisuuden toimijoille. Nyt he kuitenkin lupaavat lisää tietoa aiheesta mm. Traficomin verkkosivuille.

Jos siis sinulla on rankemmin tuunattu kalavene, on nyt korkea aika alkaa selvittää, mitä voit tehdä.

Lisätietoja Traficomin sivuilta, jonne Wilenius lupasi lisää tietoa aiheesta tulevaisuudessa. 

Toimituksen huomioita

Kalastajan Kanavan toimituksessa pohdimme pitkään aihetta ja muun muassa sitä, että mitä tästä seuraa. Millaisia sanktioita on tiedossa vai onko? Miten tätä direktiiviä on tarkoitus valvoa, jos on ja kenen toimesta? Koska veneiden osalta ei nykyisellään tehdä viranomaisvalvontaa eikä huviveneitä katsasteta, mikä on sääntöjen vaikutus? Nykyisellään ainut tilanne, jolloin kalastusveneen tuunaaja voi joutua ns. ongelmiin on, jos sattuu vahinko ja vakuutusyhtiö alkaa penkomaan veneen rakenteita ja vertaamaan alkuperäiseen veneeseen. Toki toinen vaikutus voi olla se, että näitä veneitä myydään lähinnä yksityisten kesken, osa veneliikkeistä on jopa kieltäytyneet ottamasta tuunattua venettä vastaan vaihdossa. Jäämme odottamaan mielenkiinnolla, miten Traficom ja Finnboat aiheen tiimoilta jatkossa viestii ja tiedottaa kalastusveneiden tuunaajia.

Lue saman sarjan aiemmat artikkelit: Uuden veneen hankinnan sudenkuopat ja käytetyn veneen hankinnan riskit.