Saimaan verkkokiista viivyttää ratkaisua
Norpparajoitusten kesto kiistakapulana jopa ministeritasolla
Toimittaja: Anssi Leppänen
Saimaannorpan suojelun perusteella tehtävät kalastusrajoitukset puhuttavat. Maa- ja metsätalousministeriö on uudistamassa rajoitukset. Nykyiset rajoitukset ovat voimassa 14.4.2026 saakka. Verkkokalastuskiellon ajankohta herättää mielipiteitä. Osa toimijoista jatkaisi kieltoa heinäkuulle, osa pitää nykyistä kesäkuuhun päättyvää kieltoa riittävänä.
Huhtikuun alussa havaittiin jo kuudes verkkoon kuollut saimaannorppa tänä vuonna. Asiasta tiedotteen julkaissut Metsähallitus pitää alkuvuotta huolestuttavana. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pyydyskuolemia on ollut samainen kuusi kappaletta keskimäärin koko vuoden aikana. Koko viime vuoden aikana verkkokuolemia todettiin yksitoista.
Saimaan reilun viidensadan norppayksilön elämää pyritään suojelemaan muun muassa kalastusrajoituksin. Nykyisten rajoitusten voimassaolo päättyy 14.4.2026. Päivämäärä on sama jolloin rajoitusalueilla pitäisi alkaa vuosittainen verkkokalastuskielto. Rajoitukset asettava Maa- ja metsätalousministeriö ei ole vielä julkaissut uusia asetuksia. Luonnos niistä kävi kuitenkin lausuntokierroksella joka päättyi maaliskuussa.
Käytännössä muutoksia kalastusrajoituksien ajankohtiin ei luonnoksen mukaan tulisi. Verkkokalastus olisi kiellettyä edelleen 14.4. – 30.6.2026. Muikkuverkoilla saisi kalastaa jo 21.6. jälkeen. Kaikkein suurimmat muutokset tulisivat alueisiin joita kiellot koskevat. Kieltoalueet laajenisivat 336 neliökilometrillä nykyisestä.
Eniten luonnoksessa puhuttaa se, että verkkokalastuksen kieltoa ei ole jatkettu heinäkuulle. Mutta olisiko kielto heinäkuussa norpan kannalta paikallaan? Vastaus riippuu vastaajasta. Asia jakaa tausta-aineistojen mukaan mielipiteitä voimakkaasti. Tausta-aineistoilla tarkoitetaan tässä tapauksessa sekä Elinvoimakeskuksen tekemiä ennakkokyselyjä ja keskustelutilaisuuksia että asetusluonnoksesta annettuja lausuntoja.
MMM: Kiellon laajentaminen heinäkuulle ei tarpeen
Miksi heinäkuista verkkokieltoa sitten pidetään tärkeänä saimaannorpan suojelun kannalta? Saimaannorpan kuolemia verkkoihin on tilastoitu. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) perustelee valintaansa olla laajentamatta verkkokalastuskieltoa heinäkuulle tutkailemalla tilastoja: “Vuosina 2010–2020 verkkoihin kuoli heinäkuussa keskimäärin 2 kuuttia. Vuosina 2021–2025 heinäkuussa havaittiin kuolleen keskimäärin vain 1 kuutti verkkoon”, sanotaan MMM:n verkkosivuilla luonnosta ja sen taustoja esiteltäessä. Tällä perusteella ministeriö pitääkin ympärivuotisia rajoituksia ja rajoitusten alueellisia laajennuksia keinona jolla norppaa suojellaan tehokkaammin kuin kieltämällä verkkokalastus heinäkuussa.
Ministeriö niin ikään korostaa kesäsaaliiden taloudellista merkitystä: “Heinäkuu on lisäksi tärkeä kalastuskuukausi kotimaisen kalan käytölle. Luonnonvarakeskus arvioi, että verkkosaaliin menetys olisi 1,5 miljoonaa euroa. Heinäkuu on vapaa-ajanasukkaiden suosituin kalastuskuukausi, ja silloin vapaa-ajanasukkaat kalastavat verkoilla enemmän kuin paikalliset”, todetaan ministeriön nettisivuilla. Käytännössä ministeriö on huolissaan vapaa-ajanasukkaiden kalastusmahdollisuuksista ja osakaskuntien lupamaksutuloista.
Sinällään ammattikalastajilla esimerkiksi kuhan verkkokalastus heinäkuussa on pääosin tauolla. Lämpimän vuodenajan tuomien verkkokalastuksen säilyvyyshasteiden selättämisen sijaan keskitytään kaluston huoltoon. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan ammattimaisesti pyydetystä muikusta pyydetään yli 90-prosenttisesti muilla keinoin (trooli ja nuotta) kuin verkoilla.
Kalastusalan ammattilaiset sovittelevia
Jo ennen lausuntokierrosta Elinvoimakeskus järjesti asiasta keskustelutilaisuuksia ja kaksi erillistä kyselyä. Toinen oli suunnattu alan keskeisille toimijoille sekä kaupallisille kalastajille ja toinen oli avoin kansalaiskysely netissä.
Keskeisille toimijoille suunnattu kysely lähetettiin 110 toimijalle ja vastauksia saatiin 92. Noin puolet vastaajista edusti liittoa, järjestöä tai yhdistystä ja noin 17 % kaupallisia kalastajia. “Suurin osa (69 %) vastaajista koki edustavansa kalastuksen ja suojelun yhteensovittamista”, todetaan Elivoimakeskuksen tulosraportissa.
Kansalaiset pidentäisivät verkkokieltoa
Myös kansalaisilla oli asiasta mielipiteitä. Avoimeen kyselyyn vastattiin nimittäin 4027 kertaa. Vastanneista 25 % omisti Saimaan alueelta asuinrakennuksen tai vapaa-ajanasunnon. Saimaan verkkokalastajia oli vastaajissa 9 %. Je siis olivat juuri se joukko, jonka kalastusmahdollisuuden MMM haluaisi heinäkuussa turvata
Kansalaiskyselyn vastaajien henkilöllisyyttä ei tarkastettu ja sama henkilö on voinut vastata kyselyyn useampaan kertaan. Elinkeinokeskus muistuttaa raportissaan siitä, että kyselyn luonne oli kartoittava. Se toimi vapaamuotoisena taustakyselynä ja tavoite oli auttaa hahmottamaan asioita: “Kyselyllä haluttiin hahmottaa laajemman joukon mielipidettä vapaamuotoisesti ja taustoittaa käytävää keskustelua ja tulevan asetuksen sisältöä. Tarkoitus ei ollut tehdä tarkkaa ja luotettavaa mielipidemittausta.“
Kansalaiskyselyssä kaikista vastaajista 83 % pidentäisi verkkokalastukiellon heinäkuun loppuun ja 9 % heinäkuun puoliväliin. 11% pitäisi kiellon nykyisessä pituudessaan. Verkkokalastajista 68 % on nykyisten kieltoaikojen kannalla ja 25 % pidentäisi sen heinäkuun kestäväksi ja 7 % heinäkuun puoliväliin.
Keskeisille toimijoille suunnatussa kyselyssä mielipiteet sen sijaan jakautuvat tasaisemmin. 48 % pitäisi nykyisen kieltoajan, kun 43 % pidentäisi sitä heinäkuun loppuun ja 9 % heinäkuun puoliväliin. Kysyttäessä nykyisen verkkokalastuskiellon riittävyydestä, kansalaiskyselyssä 47 % piti sitä täysin tai jokseenkin riittämättömänä, 50 % täysin tai jokseenkin riittävänä ja 3 % suhtautui asiaan neutraalisti.
Asiantuntijat tyrmäävät: Virheitä ja sivuutettua tietoa
Norppa Puruvedellä
Maa- ja metsätalousministeriön lausuntokierroksella asetuksesta annettiin 46 lausuntoa. Myös lausunnoissa mielipiteet verkkokalastusrajoituksen laajentamisesta heinäkuulle jakautuivat. Koska lausuntokierroksilla, toisin kuin kyselyissä, keskitytään avoimiin vastauksiin, ei prosentuaalisten yhteenvetojen tekeminen niistä suoraan onnistu. Kaikkiin annettuihin lausuntoihin voi tutustua Lausuntopalvelussa.
Yleisesti ottaen useat asiantuntijatahot löysivät asetuksen valmisteluista virheitä tai puutteita saimaannorpan lajinmääritystä myöten. Lajinmäärityksestä asetusluonnoksessa huomauttivat muun muassa Metsähallitus, Ympäristöministeriö ja Itä-Suomen yliopisto: “Saimaannorppa on oma lajinsa, vaikka taustamuistio toisin väittääkin. Se on geneettisesti, morfologisesti ja ekologisesti selvästi eriytynyt muista norpista.”
Useissa kommenteissa nousi esille myös tutkijoiden sivuuttaminen asetuksen valmistelussa: “Asetusluonnoksen valmistelu eroaa aikaisemmasta siinä, että sitä ei ole tehty laaja-alaisessa yhteistyössä vaan pitkälti kalataloustoimijoiden ja konsultin toimesta”, toteaa lausunnossaan Itä-Suomen yliopisto. Samaan asiaan kiinnittää huomiota muun muassa Suomen Luonnonsuojeluliitto: “Taustalla ei ole ollut laajapohjaista työryhmää kuten aiemmilla kerroilla asetuksen valmistelussa. Edes saimaannorpan tutkijoita ja asiantuntijoita ei ole ollut mukana raportin laadinnassa.”
Tutkijoiden kritisoinnin suunnitteluprosessista on nostanut esille myös Yle haastatellessaan Itä-Suomen yliopiston tutkija Mervi Kunnasrantaa. Samaan kiinnitti huomionsa myös Helsingin Sanomat Kunnasrannan, professori Anssi Vainikan ja Metsähallituksen erityisasiantuntija Miina Auttilan haastattelussa.
Heinäkuun rajoitusajan puolesta
Heinäkuulle verkkokalastuskiellon asettaisivat luontojärjestöt kuten Suomen Luonnonsuojeluliitto ja WWF, mutta myös Metsähallitus, joka pitää keinoa tehokkaana: “Verkkokielto on tehokkain keino suojella itsenäistyviä nuoria norppia ja parantaa niiden mahdollisuuksia selviytyä lisääntymisikään. Rajoitusalueen laajennuttua entistä useampi kuutti selviää aikuiseksi, mutta verkkokuolleisuus on siirtynyt heinäkuuhun verkkokiellon päättymisen jälkeen sekä talviverkkokalastuskauteen ennen kiellon alkua.”
Myös moni viranomais- ja asiantuntijataho laajentaisi verkkokalastuskiellon heinäkuulle. Heinäkuuksi verkkokalastuskiellon asettaisi Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitos, joka huomauttaa verkkokuolemien ajoittuvan tiettyihin ajankohtiin: “Verkkokalastuksen säätelyllä on erittäin merkittävä vaikutus suojelussa. Kalanpyydyksiin kuolleista saimaannorpista 90 % menehtyy verkkoihin. Verkot ovat norpalle vaarallisia ympäri vuoden ja nykyisin verkkokuolleisuuden piikit asettuvat ennen rajoituksen alkua kevättalveen ja rajoituksen päätyttyä heinäkuulle.”
Nykyrajoitusaikojen puolesta
Nykyisen rajoitusajan 14.4 – 31.6. puolelle lausunnoissaan asettuivat muun muassa useat kaupungit ja kunnat sekä Etelä-Karjalan liitto. Kunnallisten lausunnonantajien perusteissa painottuu usein alueen asukkaiden mahdollisuus kalastukseen.
Nykyiset, 14.4.2026 asti voimassa olevat, rajoitukset Maa- ja metsätalousministeriön koostamana.
Kalastuksen taloudellista merkitystä painottivat luonnollisesti Etelä-Karjalan ja Etelä- Savon kalatalouskeskukset: “Kalatalouskeskus vastustaa esityksiä verkkokalastuskiellon ulottamisesta heinäkuulle. sillä se aiheuttaisi kohtuutonta haittaa ja tulonmenetystä sekä kotitarve- että kaupalliselle ja myös vapaa-ajan kalastukselle”, toteaa lausunnossaan Etelä-Savon kalatalouskeskus. Myös Kalatalouden keskusliitto puhuu taloudellisista vaikutuksista.
Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) asemoi itsensä kahden vastakkaista näkökulmaa edustavan intressiryhmän väliin puhuttaessa norpan suojelusta ja kalastuksesta. SVK pitää lausunnossaan luonnosesitystä sangen tasapainoisena, mutta kiinnittää kuitenkin huomiota tilastotietojen ajantasaisuuteen: “Kiivaimpana käyvä vaatimus heinäkuun verkkokalastuskiellosta perustuu osittain vanhentuneeseen tietoon. Verkkokalastus vähenee heinäkuussa erityisesti norppatietoisuuden lisääntymisen ja mahdollisesti myös vesien lämpenemisen myötä muutenkin, mikä selittänee sen, ettei heinäkuu enää erottunut viimeisimmän asetuskauden kuuttikuolleisuustilastossa, vuotta 2025 lukuun ottamatta. On syytä huomata, että kuutteja on hukkunut verkkoihin heinäkuun lisäksi etenkin syyskuussa ja alkuvuodesta (Saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittaminen 2026–2031, Pohjois-Savon ELY-keskus 2025).”
Ministereilläkin kiistaa
Merkille pantavaa on, että Ympäristöministeriö antoi Maa- ja metsätalousministeriön kalastusrajoituksen pituuteen kommenttissaan täysin eriävän mielipiteen. Ainakin periaatteessa samaa asiaa ajavat ministeriöt ovat siis eri linjoilla siitä mikä asiassa olisi parasta.
Erimielisyys on nostettu esiin myös ministereiden välillä. “Ministerit eri mieltä saimaannorppaa suojaavasta kalastuskiellosta – Essayah ei aio toteuttaa Multalan toivetta”, otsikoi Yle. Myös Helsingin Sanomat tarttui ministereiden väliseen näkemyseroon jutussaan Multala: Essayahin esitys Saimaan kalastuskiellosta “harkittava uudelleen. Näkemysero voi kertoa huolesta norppien säilymisestä tai oman kädenjäljen jättämisestä säädöksiin vuosi ennen vaaleja.
Verkkokalastajien määrä laskee
Kenelle verkkokalastuksella Saimaalla on sitten merkitystä? Tilastojen perusteella verkkokalastajien määrä on ollut pitkään jo laskussa vapaa-ajankalastajien keskuudessa. Viimeisimmät Luken tilastot ovat vuodelta 2024. Tuolloin koko maassa vapaa-ajankalastajista verkolla kalasti vain 14 %. Vertailun vuoksi onkimalla kalasti 51 % ja heittovavalla 49 %.
Saimaalla kalastaa tutkimusten mukaan vuosittain noin 57 000 vapaa-ajankalastajaa ja pari sataa kaupallista kalastajaa. Saalista alueelta saadaan noin kolme miljoonaa kiloa, ilmenee Pohjois-Savon ELY-keskuksen vuonna 2025 julkaisemasta raportista. Raportin tuloksia on käytetty myös Maa- ja metsätalousministeriön rajoitusluonnoksen pohjana.
Saimaannorppakanta on saatu vahvistumaan vuosikymmenten aikana suojelutoimilla. 1980-luvun noin 150 norppayksilön sijaan Saimaalla asustaa tällä hetkellä arviolta noin 530 saimaannorppaa.
