Erävalvonta riittämätöntä Suomessa
Kalastuksenvalvonta kaipaa selkeytystä
Valtakunnallisessa erävalvontaselvityksessä luetellaan 14 kehittämisehdotusta. Tärkeimpänä toimenpiteenä selvitysmies näkee, että nykyisillä erävalvontatoimijoilla olisi valtakunnallinen koordinaattori. Kyseinen kärkitoimija voisi ehdotuksen mukaan sijoittua esimerkiksi poliisiin, Metsähallitukseen tai erilliseen virastoon. Uudistus tulisi kirjata hallitusohjelmaan.
”Kärkitoimijaksi valitulla viranomaisella tulisi olla kyvykkyys luoda valtakunnallinen tilannekuva erä- ja luontorikollisuudesta. Vapaaehtoisuuteen perustuva metsästyksen- ja kalastuksenvalvonta tulisi pystyä kytkemään viranomaisvalvonnan tueksi ja tiedontuottajaksi. Nykyisin yksinään toimivat vapaaehtoisvalvojat yhdistettäisiin 5–15 hengen valvontarinkeihin, joilla olisi kokenut vetäjä. Valvontarinkejä tarvittaisiin noin 150 kappaletta, ja niiden vetäjien tulisi verkostoitua viranomaistoimijoihin”, selvitysmies Jukka Bisi kuvailee.
Moni selvitykseen vastannut taho esittää Metsähallituksen erätarkastajien roolin korostamista tuplaten tarkastajien määrän nykyisestä yhdestätoista 22 sekä myöntämällä erätarkastajille aiempaa vankemmat oikeudet erärikollisuuden karsimiseksi.
Kalastuksenvalvonnassa riittää perattavaa
Selvityksessä haastattellut kalataloussektorin toimijat ja kalastuksenvalvontaan liittyvät viranomaiset nostivat esiin useita ongelmia nykyisessä kalastuksen valvonassa. Osa haasteista johtuu monelle taholle hajautetusta valvontavastuusta ja koordinaation puutteesta. Toisaalta ongelmia aiheuttaa kalastuslain moninaiset rajoitukset ja määräykset sekä resurssien eli rahoituksen puute.
Valtion vesialueiden ja yksityisomisteisten vesien valvonta on järjestetty eri tavoin. Jos yksityisomisteisilla vesillä tapahtuu jotain, tarvitaan paikalle aina poliisia. Poliisin resurssit eivät kuitenkaan riitä, ja toimijat kokevat, ettei poliisilla ole kiinnostusta. Viranomaisten toimesta tehty valvonta yksityisomisteisilla vesillä onkin säästösyistä loppunut lähes kokonaan. Valtion vesillä erätarkastaja hoitaa laillisuuden valvontaa ja puuttuu laittomuuksiin.
Yksityisten vesien valvonta haluttaisiin pitää omistajien kontolla, mutta monilla omistajilla ei ole halua valvoa kalastusta, eikä myöskään resursseja järjestää sitä. Raportin vastauksista selvisi Suomessa olevan paljon vesialueita, joilla ei ole minkäänlaista valvontaa. Lisäksi harva vedenomistaja järjestää valvontaa vesialueen saamilla kalastuslupatuloilla.
Kalastonhoitomaksuista on suunnattu valvontaan varoja, mutta lähinnä hankeluonteiseen toimintaan. Perusvalvontaa sillä ei suoraan rahoiteta. Vesialueen omistajat eivät halua panostaa valvontaan, koska se ei tuota esimerkiksi kalaistutusten tavoin.
Lue mitkä ovat yleisimmät kalastusrikkomukset
Parempi koordinaatio tarpeen
Selvityksen kautta tuli esiin, että kalatalousala kaipaa keskitettyä koordinaatiota ja tähän sopivaa toimijaa. Metsähallituksen erävalvonta nähtiin selvityksen haastatteluissa hyvänä toimijana Pohjois-Suomen valtio-omisteisilla alueilla ja sen kaltaisen toimijan pitäisi olla valtakunnallisessa valvontavastuussa koordinoiden kokonaisuutta maanomistussuhteista riippumatta. Erätarkastajat nähdään tärkeinä toimijoina, mutta heidän valvontapinta-alansa ovat toivottoman isoja. Vapaaehtoisen kalastuksenvalvonnan resursoinnin koettiin vaihtelevan hyvin paljon eri puolella maata.
Kalastuksenvalvonnassa yhteistyö viranomaisten kanssa nähtiin haastavana, koska poliisilla ja Rajavartiolaitoksella ei ole tarvittavia resursseja ja säästöjen takia viranomaisvalvonta on entisestään vähentynyt. Isot kaupungit voivat muodostaa poikkeuksen, koska niillä on varaa järjestää valvontaa.
Yleisenä kommenttina raportissa nousi esiin, että kalastuksenvalvonta on hyvin sekava kokonaisuus.
Valvonnan puute silmiinpistävää
Valvonnan puute on paljastunut selvitysmiehen mukaan viime vuosina erityisesti kolmessa eri tilanteessa.
Ensinnäkin koronapandemian aikana luonnossa liikkuminen lisääntyi räjähdysmäisesti, eikä valvonta pystynyt hallitsemaan tilannetta. Erityisesti suojelualueet ruuhkautuivat retkeilijöistä. Toiseksi Bisi mainitsee sudet: hän laskee, että Suomessa tapetaan luvatta vuosittain kymmeniä susia, ja toiminta on joillain alueilla systemaattista. Näistä rikoksista valvonta pystyy nykyresursseilla paljastamaan vain pienen osan. ”Sama tilanne on kalastuksessa uhanalaisten kalojen osalta vaikkakin tekijöiden motiivit ovat erilaiset”, toteaa Jukka Bisi Kalastajan Kanavalle.
Kolmantena Bisi mainitsee Ylä-Savossa paljastuneen niin sanotun Savukukko-salametsästysvyyhdin. Tapaus purkautui vasta kansalaisvihjeen kautta. Valtakunnallinen vihjejärjestelmä toimisi kalastusrikkeidenkin osalta.
Luonto- ja erävalvonnan tehostaminen ei vielä riitä, vaan selvityksen kehittämisehdotuksissa todetaan myös, että lisäksi pitää pystyä panostamaan tutkintaan ja perustaa päätoimisia luonnonvararikosten tutkijan virkoja. Nämä kuitenkin myös vaativat lisärahoitusta.
Toimivia malleja voidaan monistaa
Selvityksen mukaan kaikki ei kuitenkaan ole retuperällä, vaan luonto- ja erävalvonnalle on olemassa toimiviakin malleja. Metsähallituksen erävalvonta on ammattimaista, ja sitä tehdään päätoimisesti yhteistyössä PTR-viranomaisten (poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen) kanssa. Muun muassa norppavalvonta Metsähallituksen erätarkastajien ja paikallisten kalastuksenvalvojien välillä toimii hyvin ja pääkaupunkiseudun kalastuksenvalvonta toimii tehokkaasti ollessaan hyvin organisoitu todetaan raportissa esimerkkeinä. Toimivia malleja olisi selvityksen mukaan syytä monistaa, kunhan koordinaatio saadaan keskitettyä.
Rahoitus kahdeksaan miljoonaan
Haastatellut valvontaviranomaiset arvioivat, että nykyteholla erävalvonta pystyy paljastamaan enintään vain noin 10 prosenttia eräalan todellisesta rikollisuudesta.
Erävalvonnan kokonaisrahoitus pitäisi nostaa nykyisestä viidestä miljoonasta kahdeksaan miljoonaan euroon joko lisäämällä budjettirahaa nykyisille toimijoille tai priorisoimalla uudella tavalla nykyistä rahoitusta suunnata mm. kalastonhoitomaksuvaroja enemmän kalastuksenvalvontaan. Liian alhaiset valvontaresurssit toistuivat kauttaaltaan sekä viranomaisten että vapaaehtoisten haastatteluissa.
Erävalvonnan rahoituksen tason nostoa perustellaan myös vaikuttavuuden ja uskottavuuden näkökulmasta – erärikosten hiljainen hyväksyntä kasvaa ja lain vastainen toiminta lisääntyy, mikäli valvonta ei näy ja epäkohtiin ei puututa.
Tausta:
Selvityksen taustaksi haastateltiin 47 ihmistä useasta eri organisaatiosta. Joukossa oli valvontaviranomaisia, muita viranomaisia, järjestöjen edustajia, tutkimuslaitosten edustajia ja muita erä- ja luontoalan asiantuntijoita. Selvitysmiehen laatima valtakunnallinen Erävalvontaselvitys julkaistiin tiistaina 19.8.2025. Selvitysmies Jukka Bisi on väitellyt tohtoriksi susikonfliktista 2010. Hän jäi eläkkeelle Metsähallituksen erätalousjohtajan virasta 2024.
