Joulukalenteri 4.12. – Miten kalastaa ja mitä lupia talvella?

Talvikalastus tarjoaa elämyksiä, joita muut vuodenajat eivät: hiljaiset maisemat, rapeita pakkasia ja rauhallista kalastusta. Talvista pilkkimistä voit harrastaa esimerkiksi mormuskalla, jigillä, tasapainopilkillä tai pystypilkeillä. Yhä useammalla on myös kaikuluotain jäillä mukana. Lajin aloittaminen ei vaadi suuria hankintoja, sillä pilkkivavat sekä pilkit ovat varsin edullisia. Ainoa hieman kalliimpi hankinta on kaira.

Lisäksi talvella voit pyytää kalaa täkyongella tai pyydyksillä. Lue alta lisää ja testaa taitosi!

Suosituimmat talvikalastusmuodot

Pilkintä

Perinteinen ja suosituin talvikalastusmuoto on pilkkiminen. Pilkkimällä tavoitetaan mm. ahventa, kuhaa, haukea siikaa, kirjolohta ja madetta sekä särkikaloja. Ikiaikainen pilkkiminen on kuitenkin kehittynyt ja monipuolistunut viimeisen vuosikymmenen aikana nopeasti. Peruspilkkisetin saa alle kympillä ja sillä pärjää jo aika pitkälle niin kauan kun kohdekaloina ovat ahvenet, särjet ja muut peruspilkkikalat. Ruokakoon kuhankin voi vielä saada näillä ylös. Jos mielii kalastaa haukea, madetta tai vaikkapa kirjolohta, kannattaa hankkia järeämmät välineet.

Kaira on myös tärkeä ja oleellinen väline pilkkijäille lähdettäessä. Aloittelijan kannattaa valita kairaksi 4”:n käsikaira, jos tavoitteena on lähinnä ahvenet. Jos tavoitteena on isommat kalat voi harkita mm. 6-8 ” kairaa. Voit tutustua kairan valintaan tarkemmin täältä. Pilkintää voit harrastaa esimerkiksi tasapaino- tai pystypilkeillä, jigeillä ja mormuskoilla. Aloitella kannattaa morrien ja pystypilkkien kera ja laittaa koukkuun syötiksi esim. surviaisentoukkia, tai muita luonnollisia syöttejä. Moni käyttää tavallisten koukkujen tilalla värikoukkuja. Tutustu pilkkimiseen tarkemmin tästä.

Ismete eli täkyonginta

Hauen tai ahvenen täkyonginta eli ismete on perinteinen ja jännittävä tapa kalastaa talvella. Tässä kalastusmuodossa kalastetaan kuolleella luonnon syötillä kuten särjellä, lahnalla tai pasurilla. Tyypillisesti talvionginnassa täky lasketaankin siimalla suoraan vavan päästä alas painon avulla avantoon, mutta ilman kohoa. Kela-vapasetti laitetaan tavallisesti telineeseen, jossa on merkkivippa. Siima kulkee merkkilätkän kautta, ja kun kala nykäisee täkyä, vippa ponnahtaa merkiksi pystyyn. Voit tutustua tarkemmin Ismeteen täältä.

Pyydyskalastus

Talvinen pyydyskalastaja voi päästä nauttimaan suuristakin saaliista kauden aikana. Kala liikkuu monin paikoin viileässä vedessä hyvin. Verkoille ainakin kohtuulliset paikat löytää ensikertalainenkin vilkaisemalla järven pohjanmuotoja syvyyskartasta. Syvänteet ja penkat ovat usein oivallisia ottipaikkoja, mikäli sellaiseen verkkonsa onnistuu saamaan. Saaliina on talven aikana useimmiten kuhaa, haukea ja etenkin ennen kutua hyvin liikkuvaa talven sesonkikalaa, madetta. Kirjolohikaan ei tavaton saalis talviverkossa ole, mikäli sitä on vesistöön istutettu.

Moni pyytää madetta myös katiskalla. Perinteisiin luottavat talvikalastajat puhuvat madepoluista tai -reiteistä, jollaiselle sattunut katiska tarjoaa kalastajalle keitto- ja muhennostarpeet sydäntalvella. Mateen liikkumista voi yrittää päätellä miettimällä, onko lähellä sopivia kutupaikkoja. Sellaisiksi made kelpuuttaa usein sora- ja kivikkopohjaiset alueet lähellä rantaa. Kolmas perinteinen tapa kalastaa haukea ja madetta ovat etenkin kevättalvella iskukoukut. 

Talvikalastuksen aloittaminen vaatii pyydysten lisäksi, kairan, naruja, jääsahan ja tuuran. Jotkut korvaavat jääsahan moottorisahalla. Narujen on oltava uppoavat jäätymisen estämiseksi ja myös lain mukaan. Uittolaitteita verkoille on monenlaisia perinteisestä jousella varustetusta uittolaudasta Härveliin ja paristokäyttöiseen Jäärakettiin. Jokaiselle löytyy kokeilun kautta varmasti oma suosikkinsa. Viitseliäisyyttä talvinen pyydyskalastus vaatii. Katiskassa kalat toki säilyvät pitkäänkin elävinä, mutta verkot kannattaa kokea pari kertaa viikossa. 

Luvat talvikalastuksessa

Pilkkiminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin, kunhan pilkkii tavanomaisella pilkkivavalla (alle 1 m pituinen vapa) eikä uistimen heittämiseen soveltuvalla kela-vapasetillä. joten se on useimmilla vesillä maksutonta, eikä vaadi erillisiä lupia. Poikkeuksia ovat esim. erityislupakohteet.

Jos harrastat ismeteä yhdellä vavalla, tarvitset kalastonhoitomaksun, jos olet 18-69-vuotias (poikkeuksena ennen 31.12.2023 vähintään 65 vuotta täyttäneet). Jos kuitenkin haluat harrastaa ismeteä useammalla vavalla, tarvitset kalastonhoitomaksun lisäksi vesialueen omistajan luvan.

Pyydykalastuksessa muistettava lupien lisäksi pyydysten merkintä

Talvipyydyksiä vietäessä on syytä muistaa kaksi asiaa. Ensinnäkin pyydyskalastaja tarvitsee aina kalastonhoitomaksun, jos on 18-69-vuotias (eikä täyttänyt 31.12.2023 mennessä 65 vuotta) ja lisäksi vesialueen omistajalta pyydysluvat. Toisekseen myös jäällä on pyydys merkittävä selvästi ja näkyvästi.

1) halkaisijaltaan yli 40 cm:n avannot on merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä 2 cm korkea heijastin. Jos jään alle esimerkiksi lasketaan katiska, merta tai vaikkapa pystyrysä, asia hoidetaan yhden avannon kautta.

2) Jos pyydys tai usean yhteen liitetyn pyydyksen muodostama kokonaisuus on pituudeltaan yli 10 metriä, on samat ehdot täyttävää merkkisalkoa käytettävä pyydyksen molemmissa päissä.

3) Pyydyksissä on aina oltava lisäksi pyydyksien asettajan yhteystiedot (nimi ja puhelinnumero).

Osallistu arvontaan

Vastaa alla oleviin kysymyksiin ja osallistu arvontaan. Tässä luukussa arvomme yhdelle onnekkaalle kolme erilaista pilkkivapaa sekä yhden freefall-kelan.

Osallistu

Muista osallistua myös Kalaruoka.fi:n joulukalenteriin.