Joulukalenteri luukku 9. — Ensijäiden vaaranpaikat
Kauan odotetut talven ensimmäiset jäät usein innostavat monet ulos ja pilkille mutta ensijäissä piilee vaara. Ne syntyvät nopeasti, mutta jäätyvät epätasaisesti, ja jään paksuus voi vaihdella yllättävän paljon jopa pienen matkan sisällä. Virtapaikat ja alueet, joissa vesi liikkuu, jäätyvät viimeiseksi. Siksi paikka, joka näyttää turvalliselta, voikin muutaman askeleen päästä olla vaarallinen. Myös “turvallisen” jään paksuus riippuu paljon jäätymisolosuhteista – pelkkä mitattu senttimäärä ei kerro koko totuutta jään laadusta.
Vaaranpaikat on hyvä tunnistaa
Kuva: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto
Ennen jäälle lähtemistä on aina syytä arvioida tilannetta. Vesistöt myös jäätyvät Suomessa eri tahtiin, ja paikallisestikin jäätilanne voi vaihdella. Jään kantavuus ei selviä katselemalla eikä arvaamalla. Äkilliset lämpötilan vaihtelut voivat heikentää jäätä nopeasti, vaikka edellisinä päivinä olisi ollut pakkasta. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto kertoo, että teräsjäätä tulisi olla 10 cm, jotta se kestäisi aikuisen ihmisen.
Tuulella syntynyt jää on hauraampaa kuin tyynellä säällä syntynyt. Merijää on hauraampaa kuin makean veden jää. Halkeamat heikentävät jään kantavuutta, vaikka ne eivät ulottuisikaan jään läpi. Myös lumi hidastaa jään paksuuskasvua. Runsas lumi voi painaa jään vedenpinnan alapuolelle.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto kertoo omilla verkkosivuillaan jäiden vaarapaikoista. Veden virtauksen vuoksi jääalueen vaaranpaikkoja ovat joet, järvien kapeikot, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot sekä äkkijyrkästi veteen putoavien rantapenkereiden vierustat. Teollisuuslaitosten ja asutuskeskusten viemäreiden laskualueilla jää on heikkoa lämpimän päästöveden ja virtauksen takia.
Sillat, laiturit ja jäässä makaavat alukset sitovat lämpöä sekä synnyttävät virtauksia, jotka heikentävät jäätä niiden alla ja lähituntumassa. Vesistöjen syvänteiden kohdalla jää voi olla ympäröivää jäätä heikompaa, koska niissä oleva suurempi vesimäärä jäähtyy hitaammin.
Laivaväylien, railojen ja avantojen kohdalla jään kantavuus on heikentynyt. Kaislat taas tekevät jäästä hauraan. Rikkoutuman kohdalle kinostuva lumi ohentaa jäätä ja voi joskus jopa sulattaa sen kokonaan.
Muista turvallisuus
Turvavarusteet ovat syytä pitää aina mukana jäillä. Jäänaskalit ovat varmasti yksi tärkeimmistä ja tehokkaimmista turvallisuusvälineistä, ja niiden paikka on kaulassa, ei repussa tai taskun pohjalla. Jos jää pettää, naskalit voivat olla ratkaiseva apu ylös pääsemisessä. Myös heittoliina ja kaverin kanssa liikkuminen lisäävät turvallisuutta merkittävästi. Myös kuivapuku on oiva turvallisuusväline, sillä se pitää ihmisen kuivana jäihin joutuessa.
Hyvä on huomioida, että jää ei kunnioita kokemusta tai varmuutta vaan se voi yllättää kenet tahansa. Kun jäälle lähdetään harkiten ja varusteet kunnossa, talven ensijäistä voi nauttia ilman turhia riskejä.
Lähde: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto
