Vaelluskaloja seurataan jatkossa yksilötasolla

toimittaja Anssi Leppänen

Vaelluskalojen seuranta merialueilla mullistuu. Pohjanlahdelle on asennettu akustisia vastaanottimia, joilla kalojen liikkeitä voidaan seurata yksilötasolla. Vastaanotinverkostossa on yli sata akustista vastaanotinta. Aiemmin kalojen liikkeitä on seurattu muun muassa telemetrian ja merkitöjen avulla. Uusi järjestelmä luo kuitenkin paljon lisää mahdollisuuksia tutkijoille. Muun muassa nuorten lohien eli smolttien elämää ja siirtymää mereen voidaan seurata entistä tarkemmin. 

Vastaanottimia on asennettu tänä vuonna kahteen linjaan Suomen ja Ruotsin välille. Toinen linjoista kulkee Merenkurkun yli ja eteläisempi linja Saaristomeren-Ahvenanmeren poikki. Lisäksi paikallisia verkostoja toimii muun muassa Kemi-Kalixin saaristoalueella, jossa tutkimuksen aloitukseen on ollut rahoitus jo aiemmin. 

Akustinen signaali toimii merivedessäkin

Kaloihin puolestaan on asennettu lähettimiä, jotka antavat signaaleja vastaanottimille. Lähettimiä on viime vuosien aikana asennettu yli sataan meritaimeneen ja kymmeniin lohenpoikasiin sekä siikoihin. Yhden lähettimen toiminta-aika on lyhimmillään puoli vuotta, pisimmillään vuosia. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Asko Romakkaniemi arvioi, että asennetuista lähettimistä suurin osa on edelleen toiminnassa. Romakkaniemi kertoo, että akustiset vastaanottimet olivat ainoa teknisesti toimiva vaihtoehto: “On kaksi telemetrista järjestelmää, radiosignaali ja akustinen järjestelmä. Näistä radiosignaali ei toimi suolaisessa vedessä.”

Vaikka järjestelmä on rakennettu vaelluskaloja silmälläpitäen, mahdollistaa se Romakkaniemen mukaan jatkossa muita paikallisempia tutkimuksia, kuten vaikka ahventen liikkeiden tutkimista. 

Kansainvälisyys edistää tutkimusta

Rahoittajina uuden järjestelmän rakentamisessa ovat olleet Luonnonvarakeskus, Ruotsin maatalousyliopisto ja Ahvenanmaan maakuntahallitus. Lisäksi rahoitusta on saatu useilta säätiöiltä ja Tornionjoen kalastusluparahastosta. Suuri rahoittaja on myös kansainvälinen Ocean Tracking Network (OTN). Yhteisön tavoitteena on edistää vaelluskalojen seurantaa. Sen lähteminen mukaan avaa myös ovia aimpaa laajemmalle kansainväliselle yhteistyölle. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jani Helminen korostaa kansainvälisyyttä. “Kansainvälinen yhteistyö on ratkaisevaa, kun pyritään saavuttamaan merkittäviä edistysaskelia tutkimuksessa.”. 

Asko Romakkaniemi puolestaan kertoo, että tällä hetkellä rahoitusta infran ylläpitämiseksi on parille seuraavalle vuodelle, mutta tavoitteena on saada aikaa pysyvä infra. Ensimmäiset havainnot hankkeesta saadaan vuonna 2026, kun vastaanottimet nostetaan merestä ja päästään tutkimaan niiden tallentamia tietoja. Tiedot jaetaan samalla OTN-tietokantaan, jolloin myös kansainväliset tutkijat pääsevät näkemään ne. “Yhteistyö OTN-yhteisön kautta on korvaamatonta, kun tutkitaan laajalla alueella liikkuvia lajeja. Jakamalla havaintotietoja eri rannikko- ja merialueiden seurantainfrastruktuurien välillä voimme saada tietoa kalojen liikkeistä myös oman alueemme ulkopuolelta”, sanoo Luken tutkija Riina Huusko.

 

Lähde: Luonnonvarakeskus