Naiset kalastavat mielenrauhaa

Toimittaja: Anne-Maarit Sepling

Luonnonvarakeskus (Luke) on julkaissut laajan Naiset vapaa-ajankalastajina –raportin, joka tarjoaa katsauksen suomalaisten naisten kalastusharrastukseen. Tutkimus on tehty yhteistyössä Suomen Vapaa-ajankalastajien kanssa. Tutkimuksen mukaan suomalaiset naiset muodostavat monivivahteisen joukon harrastajia, joiden taustat, kokemus ja aktiivisuus vaihtelevat suuresti. Vaikka kalastus koetaan merkitykselliseksi harrastukseksi, on se naisilla tyypillisesti luonteeltaan satunnaisempaa kuin miehillä. Naiset toivovat vertaistukea ja opastusta, suurkalat eivät ole niin olennaisia, kuin luonto ja mielenrauha.

Luonto ja stressistä palautuminen tärkeimpiä moottoreita

Naisia kalastusharrastuksen pariin vetävät ennen kaikkea luontoarvot ja henkinen hyvinvointi. Erikoistutkija Jani Pellikka Lukesta korostaa tiedotteessa, että motiivit muistuttavat muita luontoaktiviteetteja:

”Perheen kanssa vietetty aika, luonnosta nauttiminen ja stressistä palautuminen nousevat kalastavilla naisilla merkittäviksi motivaatiotekijöiksi – ja verrattain harvoin esimerkiksi suuret kalat”.

Tutkimuksen mukaan naiset käyttävät kalastamiseen vähemmän aikaa vuodessa kuin miehet. Vuonna 2025 puolella kalastonhoitomaksun suorittaneista naisista kalastuspäiviä oli alle 14, kun miehillä vastaava luku oli alle 20 päivää. Naiset suosivatkin usein matalan kynnyksen menetelmiä, kuten onkimista, katiskaa ja verkkoja, kun taas heittokalastus ja perhokalastus ovat harvinaisempia valintoja.

Myös käytännön kenttätyö vahvistaa tutkimuksen havainnot. Kalastajan Kanavan tuottaja ja aktiivikalastaja Anne-Maarit Sepling, joka ylläpitää lähes 1 500 kalastavan naisen Facebook-ryhmää ja tapaa paljon kalastavia naisia messuilla allekirjoittaa raportin tulokset ja tunnistaa samat ilmiöt. Seplingin mukaan suurkalajulkaisut eivät herätä naisten yhteisössä vastaavanlaista reaktiota kuin alan “unisex”-ryhmissä. Ryhmän keskustelussa monipuolisuus on valttia – tunnelmalliset fiiliskuvat, vinkit, kertomukset tyhjistä kalareissuista sekä lukuisat käytännön kysymykset välineistä ja erityisesti kalastusvaatteista, heijastavat raportissa todettua tarvetta vertaistuelle ja helposti saavutettavalle, lähipiiristä kumpuavalle tiedolle.

Kalastamaan nuorena aikuisena lapsuuden sijaan

Kalastusharrastus periytyy usein lapsuudesta, ja tyypillinen aloitusikä on noin 5–6 vuotta. Isä on edelleen yleisin opettaja, mutta naisten kohdalla myös äitien ja puolisoiden rooli opastajina on merkittävä. Raportti nostaa kuitenkin esiin huolen tyttöjen harrastuneisuuden vähenemisestä. Jani Pellikka toteaa tiedotteessa:

”Vähintään 10-vuotiaiden tyttöjen kalastaminen näyttää Suomessa vähenevän, ja vähitellen kasvaa aikuisina kalastamisen aloittaneiden naisten osoitteen osuus. Tässä on iso ero sukupuolten välillä”.

Tilastollisena lisähuomiona voidaan todeta, että vaikka naisten kalastusinto on monissa ryhmissä laskenut, 18–24-vuotiaiden naisten ikäryhmä näyttää uivan vastavirtaan. Virallisten tilastojen mukaan tässä ikäryhmässä harrastajien määrä kasvoi vuosien 2022 ja 2024 välillä 35 000 harrastajasta 51 000 harrastajaan, mikä vastaa lähes 46 prosentin kasvua. On kuitenkin huomioitava, että tähän kasvuun liittyy epävarmuuksia, sillä kymmenen vuoden aikasarjassa luvuissa on nähtävissä suuria heittoja tutkimuskertojen välillä. Silti havainto tukee osaltaan Luken tuoreen raportin arviota siitä, että yhä useampi nainen löytää harrastuksen pariin tietoisesti vasta nuorella aikuisiällä.

Vastuullisuus ja aiemmat havainnot

Naisten vahva arvopohja ja mieltymykset näkyvät myös aiemmissa, pienimuotoisissa selvityksissä.  Kalastajan Kanavan vuonna 2015 tekemässä kyselyssä painottuivat samat teemat: rentoutuminen ja ajatusten nollaaminen olivat tärkeimpiä syitä kalastaa 80 prosentille vastaajista. Tuolloin kyselyyn vastanneet aktiiviharrastajat olivat myös erittäin vastuullisia, sillä lähes 70 prosenttia ilmoitti ottavansa vain ruokakalat ja noudattavan valikoivan kalastuksen periaatteita poikkeuksetta.

Harrastuksen tulevaisuuden kannalta raportti suosittelee panostamaan matalan kynnyksen mahdollisuuksiin. Pellikka kiteyttää, että naisten mukanaoloa tukevat perheystävälliset kohteet ja positiiviset roolimallit, jotka auttavat kääntämään harrastajamäärien laskun uudeksi kasvuksi.

Esteet kalastaa?

Raportissa perhesyyt mainittiin yleisimmin olennaisimpana syynä kokonaisten välivuosien pitämiselle kalastamisesta naisilla. Perhesyiden lisäksi naisten kalastusharrastukseen käyttämää aikaa rajoittivat jonkin verran kalastuspaikkojen etäisyys ja kalakavereiden puute.

Selvityksen mukaan mikäli naisia halutaan aktivoida vapaa-ajankalastajiksi ja kalastonhoitomaksun suorittajiksi, on tarpeen jatkaa ja lisätä toimia nuorten tyttöjen sosiaalistumiseen kalastajina, sekä etsiä keinoja, joilla yhteensovitetaan motivoivia elementtejä sisältäviä kalastamisen tapoja elämäntilanteisiin, ja erityisesti niihin arjen piirteisiin, jotka rajoittivat kalastamista.

Käytännössä tämä tarkoittaa, juuri mitä Pellikka kiteytti eli enemmän perhekeskeisiä matalan kynnyksen kalastustapahtumia, joissa on mahdollista saada ruokakalaa, nauttia upeasta luonnosta ja rauhasta sekä tarvittaessa opastusta ja neuvoja. Toisaalta nuorten osalta todennäköinen tarve on myös löytää sopivia naisroolimalleja kalastukseen, jotka edistävät juuri naisten kalastuksessa arvostamia asioita.

Tutkimuksessa siteerattiin useita yhdysvaltalaisia tutkimuksia, sillä siellä on naisten kalastusharrastusta tutkittu aiemminkin. Näissä todettiin, että nimenomaan naisten kalastamiseen liittyy perhekeskeisiä ja sosiaalisia merkityksiä, kuten luontokokemus ja rentoutuminen sekä yhdessäolo, joten on tärkeää tarjota kalastusmahdollisuuksia, joissa perhe on osallisena. Mielenkiintoinen huomio oli myös se, että vaikka naisten vapaa-aika on usein sidoksissa perheeseen, he kokivat kalastuksen myös henkilökohtaisena nautintona ja itsenäisenä toimintana – naiset kokevat kalastuksen myös luontoyhteyden rakentamisena, irtautumisena arjesta sekä voimautumiseen. Lisäksi aiemmat tutkimukset tukevat tietoa naisten motivoituvan enemmän ruokakalan kalastamamisesta, kun taas miehet painottavat taitojen kehittämistä ja trofeekalojen pyytämistä.

Kalastajan Kanava auttaa alkuun ja pidemmälle

Kalastajan Kanava tarjoaa konkreettisia työkaluja harrastuksen aloittamiseen ja perusasioiden läpikäyntiin. Yhtenä syynä tähän on ollut se, että Kanavan tuottaja Anne-Maarit Sepling on aikoinaan itse aloittanut kalastuksen aikuisiällä ja kaivannut alkuun aivan perusasioihin apua ja vinkkejä.

• Kalastussanasto: Purkaa “kalastuslatinaa” ja selittää termit, jotta et tunne oloasi ulkopuoliseksi.
• Solmukoulu: Tarjoaa selkeät videot ja ohjeet perussolmuihin, joilla harrastus saadaan turvallisesti käyntiin.
• Miten aloittaa kalastus -artikkelit: Kädestä pitäen opastusta välinevalintoihin ja eri kalastusmuotoihin.
• Kalastusvaatteet:  Seplingin mukaan vaatteet ovat yksi naisia eniten askarruttavista aiheista ja hän onkin testannut erilaisia vaatteita yli 15 vuoden aikana ja näitä on koostettu oheiseen artikkeliin sekä muutamille videoille.